Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Aloin sitten suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia. Ei olisi kannattanut.
16.06.2019 |
Olen kohta kaksi vuotta asunut miehen kanssa, jolla on melko pienet lapset viikko-viikko-periaatteella meillä. Omia lapsia minulla ei vielä ole, enkä ole enää kovin varma, haluanko lapsia ollenkaan. Suhteesta katosi nimittäin lähes kaikki romantiikka hyvin pian sen jälkeen, kun muutin hänen kanssaan uuteen kotiin. Lapset alkoivat oireilla isä-viikoilla. Exäkin alkoi vaikuttaa minun elämääni negatiivisesti, vaikka ennen oli käyttäytynyt neutraalisti. Ym.
Eniten raivostuttaa se, etteivät lapset suostu ymmärtämään minun sääntöjäni kodissaan, joka on myös minun kotini. Koskaan ei ole omaa rauhaa tehdä mitään, kun lapset raahaavat kavereitaan kylään ja joku metelöi koko ajan. Nukkumaan menevät liian myöhään, jolloin edes illalla ei jää aikaa itselle eikä parisuhteelle. Kotitöiden määrä on vain ainakin triplaantunut. Mies kyllä tekee jotain, mutta useimmiten vain keskittyy omiin juttuihinsa, harrastukseen ja tietenkin lasten kanssa pelleilyyn. Kun lapset lähtevät äidilleen, menee minulta aina pari päivää lapsivapaasta viikosta pyykkiä pesten ja sotkuja siivoten.
Olenkin harkinnut oman asunnon ostamista tästä läheltä. Kannattaako se vai menevätkö lapset vain entistä enemmän sekaisin, jos nyt muutan pois?
Kommentit (86)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iskä on kätevästi ulkoistanut kaiken "epämukavan" sinulle ja keskittyy niiden rusinoiden napsimiseen. Eikö olisi iskän tehtävä pistää mukulansa ojennukseen (valvomiset jne.) ja siivota näiden sotkut. Kätevää toki, jos nämä hommat puolet kuuta uusi naisystävä ja puolet kuuta vanha.
Eivät mene sekaisin jos muutat pois. Miten voit olla NOIN itsekäs, että itket vain omaa tilannettasi? Sä olet AIKUINEN ja todellakin TEIT PÄÄTÖKSESI ITSE, lapset sen sijaan eivät saa vaikuttaa elämäänsä mitenkään.
Etkö tajua tulevasi LASTEN elämään HEIDÄN JÄLKEENSÄ? Se, että olet vanhempi ei merkkaa sulle yhtikäs mitään auktoriteettia lapsia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Iskä on kätevästi ulkoistanut kaiken "epämukavan" sinulle ja keskittyy niiden rusinoiden napsimiseen. Eikö olisi iskän tehtävä pistää mukulansa ojennukseen (valvomiset jne.) ja siivota näiden sotkut. Kätevää toki, jos nämä hommat puolet kuuta uusi naisystävä ja puolet kuuta vanha.
Ja siis tämäkin on totta, että vtuttaa kun nämä isien uudet aina syyttelevät LAPSIA, jos perhe-elämä ei toimi, vaikka saatana sentään syyllinen on se mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a, kuulostaa tavalliselta perhe-elämältä muuten, mutta sinä et vaan ole perhekuvioon tottunut. Eikö se ennen yhteenmuuttoa käynyt mielessä kuinka paljon lisää kotitöitä niiden lisäpäiden kanssa tulee? Tai kuinka ne vie teidän yhteistä aikaa? Nyt sinä teet uusia sääntöjä kotiisi, joka on myös niiden lasten toinen koti, btw. Ehkä he eivät isänsä luona enää tunne oloaan kotoisaksi. Pitäiskö teidän kommunikoida keskenänne vähän enemmän, että kaikilla ois hyvä olla. Sinäkin voit joutua tekemään kompromisseja sääntöihisi.
Itseasiassa on varmaan todella hyvä mies-testi se, miten uusi kumppani otetaan perheeseen ja auttaako mies kunnioittamaan myös hänen tarpeitaan :D Veikkaan, että 95% miehistä ei vain kykene siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutat lapsiperheeseen ja sitten ihmettelet kun ei ole omaa rauhaa tehdä mitään, on meteliä eikä parisuhteellekaan jää aikaa?
Nuo juuri ovat syitä, miksi itse en toistaiseksi ole edes haaveillut yhteenmuutosta miesystäväni kanssa, jolla on myös pieniä lapsia viikko-viikko -periaatteella.
Erinomainen idea. Oma asunto tulee ratkaisemaan kaikki ongelmat, jotka teillä liittyvät rajoihin, rooleihin, työnjakoon ja romantiikkaan. Sinun täytyy miettiä, mitä itse haluat, ja antaa miehen ottaa vastuu lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies saa hoitaa lapsiensa sotkut, ei sinun tarvi ylimääräistä tehdä omassa kodissa. Jos ei hoida, muuta omaan asuntoon.
Jep, samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Et todellakaan ala pyykkimuijaksi ukolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yh-vanhemmat ovat maan uusi syöpä.
Mitä pahaa ovat sinulle tehneet?
Vierailija kirjoitti:
Eivät mene sekaisin jos muutat pois. Miten voit olla NOIN itsekäs, että itket vain omaa tilannettasi? Sä olet AIKUINEN ja todellakin TEIT PÄÄTÖKSESI ITSE, lapset sen sijaan eivät saa vaikuttaa elämäänsä mitenkään.
Etkö tajua tulevasi LASTEN elämään HEIDÄN JÄLKEENSÄ? Se, että olet vanhempi ei merkkaa sulle yhtikäs mitään auktoriteettia lapsia kohtaan.
Menikö sulla nyt vähä tunteisiin. Pikkasen hullulta vaikutat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yh-elämää lapsen näkökulmasta tuntien: lapset ovat erittäin onnellisia poismuutostasi.
Jepjep. Että tupsahdit lapsiperheeseen ja sitten se onkin ihan kamalaa, kun ei joka päivä ole yhteistä aikaa ja omaarauhaa... vaikka teillähän on se toinen viikko täysin toisillenne, kun lapset ovat äidillään.
Tyhmästä päästä kärsii koko akka. Olisitte seurustelleet. Pitääkö sitä kotia lähteä leikkimään. Kun lapset ovat isoja, niin sitten olisitte vasta muuttaneet yhteen, kun se oman lapsen saaminenkin on vielä jossittelun alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät mene sekaisin jos muutat pois. Miten voit olla NOIN itsekäs, että itket vain omaa tilannettasi? Sä olet AIKUINEN ja todellakin TEIT PÄÄTÖKSESI ITSE, lapset sen sijaan eivät saa vaikuttaa elämäänsä mitenkään.
Etkö tajua tulevasi LASTEN elämään HEIDÄN JÄLKEENSÄ? Se, että olet vanhempi ei merkkaa sulle yhtikäs mitään auktoriteettia lapsia kohtaan.Menikö sulla nyt vähä tunteisiin. Pikkasen hullulta vaikutat
Menikö aloittajalla vähän tunteisiin, jos LAPIA syyttää? Syypää vikaan on mies, eivät lapset.
Miksi ap hoidat lasten sotkut, miehen tehtävähän se olisi siivota omien lastensa jäljet!
En itse lähtisi tuohon. Olen toki perheellinen, enkä eroamassa, mut silti. Perhe on yksikkö, myös eron jälkeen. Pelkkää parisuhdetta et saa sellaisen kanssa, jolla lapsia, vaan paketin. Lapset tulee kaupanpäälliseksi. Provo on, koska jokaisen aikuisen uskoisi tajuavan tämän.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, kuulostaa tavalliselta perhe-elämältä muuten, mutta sinä et vaan ole perhekuvioon tottunut. Eikö se ennen yhteenmuuttoa käynyt mielessä kuinka paljon lisää kotitöitä niiden lisäpäiden kanssa tulee? Tai kuinka ne vie teidän yhteistä aikaa? Nyt sinä teet uusia sääntöjä kotiisi, joka on myös niiden lasten toinen koti, btw. Ehkä he eivät isänsä luona enää tunne oloaan kotoisaksi. Pitäiskö teidän kommunikoida keskenänne vähän enemmän, että kaikilla ois hyvä olla. Sinäkin voit joutua tekemään kompromisseja sääntöihisi.
Komppaan, lapset kuulostaa normaaleilta, miehesi on se ongelma. Mutta oman asunnon hankkiminen on mielestäni hyvä idea, muutenkin jos on toisella/molemmill lapsia niin eri asunnoista seurustelu on lähes aina paljon parempi idea kuin uusperhe. Kannatan!
Alue: Aihe vapaa
Muuta pois, ei ne sinun kersojasi ole. Mies on vain tyytyväinen kun on saanut uuden kotiorjan.