Erilaiset elintasot parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Minä tienaan kuukaudessa nettona 2700 e, mies vähänyli 8000 e. Ei ole käynyt edes mielessä, että miehen pitäisi opintojen ja vuosien työnteon ja erityisosaamisen hankkimisen jälkeen elättää minua vain siksi, että olen ottanut elämäni sen verran kevyesti, että en tienaa enempää.

Miksi muka mieheni pitäisi tuhlata tulojaan minuun, joka olen tehnyt elämässä monta väärää valintaa? Riittää, että maksaa oman osuutensa eli 50% yhteisistä kuluista. Loput rahansa saa käyttää ihan niin kuin tahtoo.

No 2700 euron nettotulot ovat tosi hyvät, joten en näe myöskään mitään syytä, että miksi miehen pitäisi elättää sinut. Ostin sijoitusasunnon, kun nettotuloni olivat 3200 euroa ja lisäksi maksoin puolet meidän yhteisistä kuluista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu toisteperin missä olisi köyhempi mies niin mammat kirkuisi että ei tarvitse toisen maksaa suhteutettuna tuloihin. Women are truly wonderful... :)

Älå yleistä. Olen nainen ja 50/50 on minusta ainoa hyväksyttävä tapa jakaa kulut (poikkeuksena lapsivapaat). Jos vuokra on ap:lle liian kallis niin heidän pitää muuttaa halvempaan. Jos mies ei suostu niin silloin kannattaa muuttaa erilleen ja jatkaa erillissuhteessa.

Kyllä "asiantuntijat" suosittelevat jakamaan menot tulojen suhteessa vaikka niin, että kumpikin laittaa 70% tuloista yhteiselle tilille, josta maksetaan sitten kaikki perheen menot lainanlyhennyksistä lomamatkoihin ja jos jotain jää, niin ne siirretään yhteiselle säästötilille.

70% tuloista asumiseen ja ruokaan? En ikinä haluaisi asua niin kalliisti! Meillä yhteiselle tilille laitetaan vain sen verran kuin tarvitaan sen kuukauden asumiskuluihin, ruokaan ja yhteiseen autoon. Talvella summa on isompi (lämmitys), kesällä pienempi. Matkat maksetaan omista rahoista myös silloin kun matkustetaan yhdessä. Säästäminen on henkilökohtainen juttu, itse käytän rahani mieluummin matkustamiseen kuin säästämiseen.

Kyllä se 70 prossaa on aika lähellä kuukausimenoja. Toiselta n. 1400 ja toiselta n.1800 on yhteensä 3200 ja kun siitä maksetaan asuntolaina 1600 ja muut asumiskulut vakuutuksineen n.600€, jää elämiseen 1000 euroa. Just ja just riittää ruokaan ja muihin menoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tienaan kuukaudessa nettona 2700 e, mies vähänyli 8000 e. Ei ole käynyt edes mielessä, että miehen pitäisi opintojen ja vuosien työnteon ja erityisosaamisen hankkimisen jälkeen elättää minua vain siksi, että olen ottanut elämäni sen verran kevyesti, että en tienaa enempää.

Miksi muka mieheni pitäisi tuhlata tulojaan minuun, joka olen tehnyt elämässä monta väärää valintaa? Riittää, että maksaa oman osuutensa eli 50% yhteisistä kuluista. Loput rahansa saa käyttää ihan niin kuin tahtoo.

No 2700 euron nettotulot ovat tosi hyvät, joten en näe myöskään mitään syytä, että miksi miehen pitäisi elättää sinut. Ostin sijoitusasunnon, kun nettotuloni olivat 3200 euroa ja lisäksi maksoin puolet meidän yhteisistä kuluista. 

Tuo 2700 e/kk nettona taitaa olla suomalaisen keskipalkan verran. Kyllä sillä naisen pitäisi tulla toimeen, vaikka mies tienaisi enemmän.

Tietenkin maksatte puoliksi ja samanverran peruskuluista. 

Se jos hänellä on isommat tulot ja haluaa käyttää rahat omiin huvituksiin, on toki hänen oma asiansa. Yritä hankkia lisää tuloja tai kuluta vähemmän. Jokainen on oman onnensa seppä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä saat kaiken ton rahan tuhlattua elämiseen? Elä vähän nuukemmin niin jää säästöön.

No ihan asunnon vuokra 2200€/kk. Niin sehän vie jo 1100€. Eipä paljoa jää.

Ap

No huh huh! Jos jaatte kulut 50/50, niin sitten mitoitatte asumiskulut sun tulojen mukaan eli muutatte asuntoon, jonka vuokra on max 1200-1300€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tienaan kuukaudessa nettona 2700 e, mies vähänyli 8000 e. Ei ole käynyt edes mielessä, että miehen pitäisi opintojen ja vuosien työnteon ja erityisosaamisen hankkimisen jälkeen elättää minua vain siksi, että olen ottanut elämäni sen verran kevyesti, että en tienaa enempää.

Miksi muka mieheni pitäisi tuhlata tulojaan minuun, joka olen tehnyt elämässä monta väärää valintaa? Riittää, että maksaa oman osuutensa eli 50% yhteisistä kuluista. Loput rahansa saa käyttää ihan niin kuin tahtoo.

No 2700 euron nettotulot ovat tosi hyvät, joten en näe myöskään mitään syytä, että miksi miehen pitäisi elättää sinut. Ostin sijoitusasunnon, kun nettotuloni olivat 3200 euroa ja lisäksi maksoin puolet meidän yhteisistä kuluista. 

Tuo 2700 e/kk nettona taitaa olla suomalaisen keskipalkan verran. Kyllä sillä naisen pitäisi tulla toimeen, vaikka mies tienaisi enemmän.

Keskiansio 3450 bruttona taitaa olla vähemmän nettona kuin 2700

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos asutaan saman katon alla, tulee elintasonkin olla suht sama. Eli mikäli mies haluaa elämänne olevan huiskentelevaa, niin saa tulla vähän vastaan noissa kustannuksissa.

Ei tietenkään tarvitse tulla vastaan. Jokainen vastatkoon itsensä elättämisestä. Tuossa jo sanottiinkin, että olet tehnyt itse valintasi mihin kouluttaudut, ym. Miks miehen tulisi antaa sinulle rahaa, koska sinä et sen eteen ole ollut valmis opiskelemaan ja hakeutumaan parempipalkkaiseen työhön. Miksi miehen tulisi tehdä tämä sinun puolestasi? Et kai vaan ole suhteessa rahan vuoksi? Tutkimuksien mukaan naiset näkevät miehen haluttavampana kun kuulevat tämän varallisuudesta. Kuulutko sinä tähän sakkiin?

Mitä pahaa siinä olisi, vaikka pitäisikin varakkuutta haluttavana ominaisuutena. Toinen arvottaa vaikka isot tissit korkealle. Miksi se olisi jotenkin hyväksyttävämpää? Oma puoliso peri ison omaisuuden kun olimme jo giftiksessä. Ei se tehnyt häntä vastenmielisemmäksi minulle.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiset kulut jakoon tulojen mukaan. Silloin kumpikin joutuu tekemään yhtä monta tuntia töitä yhteisten kulujen eteen. Nythän sä teet kuukaudessa yhteiseen hyvään n. 150 tuntia töitä ja miehesi n. 45 tuntia.

Melko varmasti miehelle sopii että asuntoon tulee au pair ranskalaisen sisäkön asussa. Lisäksi miehelle tuskin on ongelma syödä ulkona jolloin naiselle jää omien sotkujen siivous.

valitsitko miehen hänen hyvän tilin perusteella?

Miehiä haukutaan että he ajattelevat alapäällään. Millä naiset ajattelevat löytäessään näitä hyvätuloisia (ainakin suhteessa keskivertoon suomalaiseen) helmiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sä saat kaiken ton rahan tuhlattua elämiseen? Elä vähän nuukemmin niin jää säästöön.

No ihan asunnon vuokra 2200€/kk. Niin sehän vie jo 1100€. Eipä paljoa jää.

Ap

Jos teille tulee ero ja mies häipyy, miten ajattelit maksaa vuokran. Edes sen ajan että etsit uuden asunnon?

Kuka sanoi että mies häipyy tuosta kämpästä?

Eiköhän se ole nainen jonka kamat pakataan kun uusi nainen muuttaa sisään.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Miksi tämä on saanut niin paljon alapeukkuja? Jos vaimo itse haluaa kalliimman asunnon kuin mihin hänellä on varaa, niin miksi miehen pitäisi se maksaa? Kouluttautukaa ja luokaa uraa, jos haluatte asua lukaalissa ja syödä alvariinsa ulkona. Jos meni nuoruus bilettäessä ja koulut pistetttiin läskiksi, niin syyllinen löytyy kyllä ihan peilistä.

-eri

Hoitovapaita lukuunottamatta meillä on yhteiset kulut maksettu puoliksi, omat kulut kumpikin on maksanut erikseen. Suurimman osan aikaa miehellä on ollut isompi palkka, mutta olen minäkin välillä tienannut enemmän. Elintason määrään nyt minä. Jos rahat on vähissä, syödään kaurapuuroa ja se saa miehelle kelvata.

Rahan suhteen minulla ei ole valittamista, mutta kotitöiden jaon suhteen on. Mies ei tee kotona juuri mitään ja sen hän perustelee sillä, kun hänellä on täydet työpäivät ja välillä ylitöitä. Lisäksi hän sanoo, että työpäivien jälkeen hän on väsynyt ja viikonloput menee palautuessa. Minusta aika on yhtä arvokasta mitä raha eikä miehellä ole oikeutta tuhlata minun aikaani. En tee enää miehen osuutta kotitöistä ja se alkaa jo näkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Hyi, olet kamala mies! Meillä on sama tuloero ja mies maksaa kaiken. Oma pieni palkkani jää omaan käyttööni ja ostan siitä myös ruuat. Ja yhdessä olemme olleet jo 25 vuotta ilman riitoja rahasta.

Auts, ja kehtaat vielä tämän tunnustaa. Eikö sua yhtään hävetä? Se että sä olet parantumaton hyväksikäyttäjä niin melkein kiinnostaisi tietään miksi mies tämän sallii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Miksi tämä on saanut niin paljon alapeukkuja? Jos vaimo itse haluaa kalliimman asunnon kuin mihin hänellä on varaa, niin miksi miehen pitäisi se maksaa? Kouluttautukaa ja luokaa uraa, jos haluatte asua lukaalissa ja syödä alvariinsa ulkona. Jos meni nuoruus bilettäessä ja koulut pistetttiin läskiksi, niin syyllinen löytyy kyllä ihan peilistä.

-eri

Miksi sitten suostua liian kalliiseen asuntoon? Olisi voinut sanoa, että ei käy. Mies on ihan itse ja vapaaehtoisesti valinnut huonopalkkaisen naisen ja nyt nimittää häntä loiseksi. Heillä ei onneksi ole lapsia. Miehet jaksaa aina jauhaa miten naisen koulutuksella ja ammatilla ei ole väliä, mutta silti he haukkuvat vaimojaan juuri tulojen pienuudesta. Valitkaa ne vaimonne ylä- eikä alapäällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu toisteperin missä olisi köyhempi mies niin mammat kirkuisi että ei tarvitse toisen maksaa suhteutettuna tuloihin. Women are truly wonderful... :)

Älå yleistä. Olen nainen ja 50/50 on minusta ainoa hyväksyttävä tapa jakaa kulut (poikkeuksena lapsivapaat). Jos vuokra on ap:lle liian kallis niin heidän pitää muuttaa halvempaan. Jos mies ei suostu niin silloin kannattaa muuttaa erilleen ja jatkaa erillissuhteessa.

Kyllä "asiantuntijat" suosittelevat jakamaan menot tulojen suhteessa vaikka niin, että kumpikin laittaa 70% tuloista yhteiselle tilille, josta maksetaan sitten kaikki perheen menot lainanlyhennyksistä lomamatkoihin ja jos jotain jää, niin ne siirretään yhteiselle säästötilille.

70% tuloista asumiseen ja ruokaan? En ikinä haluaisi asua niin kalliisti! Meillä yhteiselle tilille laitetaan vain sen verran kuin tarvitaan sen kuukauden asumiskuluihin, ruokaan ja yhteiseen autoon. Talvella summa on isompi (lämmitys), kesällä pienempi. Matkat maksetaan omista rahoista myös silloin kun matkustetaan yhdessä. Säästäminen on henkilökohtainen juttu, itse käytän rahani mieluummin matkustamiseen kuin säästämiseen.

Kyllä se 70 prossaa on aika lähellä kuukausimenoja. Toiselta n. 1400 ja toiselta n.1800 on yhteensä 3200 ja kun siitä maksetaan asuntolaina 1600 ja muut asumiskulut vakuutuksineen n.600€, jää elämiseen 1000 euroa. Just ja just riittää ruokaan ja muihin menoihin.

Eli täysin ylimitoitettu asuntolaina ja olette kusessa sillä siunaamalla kun korot nousee. Komppaan edellistä, joka sanoi ettei ikinä haluaisi elää noin kalliisti. Ja lisään, etten myöskään ikinä uskaltaisi elää noin kalliisti suhteessa omaan tulotasoon. Mutta jokainen tosiaan tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Hyi, olet kamala mies! Meillä on sama tuloero ja mies maksaa kaiken. Oma pieni palkkani jää omaan käyttööni ja ostan siitä myös ruuat. Ja yhdessä olemme olleet jo 25 vuotta ilman riitoja rahasta.

Auts, ja kehtaat vielä tämän tunnustaa. Eikö sua yhtään hävetä? Se että sä olet parantumaton hyväksikäyttäjä niin melkein kiinnostaisi tietään miksi mies tämän sallii.

Jos kyseessä on lapsiperhe, niin ruokiin kyllä menee paljon rahaa kuukaudessa. Sitäkään hän ei kertonut, miten kotityöt heillä jaetaan.

Vierailija kirjoitti:

valitsitko miehen hänen hyvän tilin perusteella?

Miehiä haukutaan että he ajattelevat alapäällään. Millä naiset ajattelevat löytäessään näitä hyvätuloisia (ainakin suhteessa keskivertoon suomalaiseen) helmiä?

Yhtään miestä Suomessa ei viedä vihille haulikolla uhaten. Mies olisi voinut vastata ei, kun nainen ehdotti seurustelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Miksi tämä on saanut niin paljon alapeukkuja? Jos vaimo itse haluaa kalliimman asunnon kuin mihin hänellä on varaa, niin miksi miehen pitäisi se maksaa? Kouluttautukaa ja luokaa uraa, jos haluatte asua lukaalissa ja syödä alvariinsa ulkona. Jos meni nuoruus bilettäessä ja koulut pistetttiin läskiksi, niin syyllinen löytyy kyllä ihan peilistä.

-eri

Miksi sitten suostua liian kalliiseen asuntoon? Olisi voinut sanoa, että ei käy. Mies on ihan itse ja vapaaehtoisesti valinnut huonopalkkaisen naisen ja nyt nimittää häntä loiseksi. Heillä ei onneksi ole lapsia. Miehet jaksaa aina jauhaa miten naisen koulutuksella ja ammatilla ei ole väliä, mutta silti he haukkuvat vaimojaan juuri tulojen pienuudesta. Valitkaa ne vaimonne ylä- eikä alapäällä.

Miksi miehen pitäisi vahtia aikuisen ihmisen puolesta, onko hänellä varaa itse valitsemaansa elintasoon? Kulkeeko mies vaatekaupassakin perässä, ja nappaa vaimon kädestä liian kalliit koltut takaisin rekkiin? Onko nainen jonkinlainen vastuunottokyvytön aikuislapsi?

Minusta suhteessa, jossa tulotasot ovat hyvin erilaiset, pitää selkeästi sopia siitä mikä on se osuus molempien palkasta mikä pitää vähintään jäädä ihan henkilökohtaiseen käyttöön. Sama sitten että laittaako sen säästöön vai kuluttaako mutta kyllä esim. 30% palkasta pitäisi olla mahdollisuus olla kummallakin sitä omaa.

Eli jos vaikka aloittajan tapauksessa nettotulot ovat 2700, pitäisi palkasta olla laitettavissa omaan noin 800 e kuussa. Jos näin ei ole, menoja ei ole mitoitettu reilusti vaan isompipalkkaisen pitäisi maksaa isompi osuus esim. asumismenoista kunhan hänellekin jää vähintään se sama 30% palkasta omaa (joka on siis enemmän euroja kuin sama prosentti pienemmästä palkasta). 

Hyvin erilaisilla tulotasoillahan käy helposti niin että isompipalkkaisella ne pakolliset menot veivät vain pienen osan tuloista mutta pienempipalkkaisella melkein kaiken. Ja se ei ole reilua. Ja epäreiluuden lisäksi se tuo väkisin suhteeseen jännitteitä ja epäsopua. Eikä tässä ole kyse mistään rikkaammasta hyötymisestä vaan samanlaisista mahdollisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin ei ole oikein, jos toinen tienaa enemmän? Ei kai toisen tarvii palkastaan luopua ettei toiselle tule paha mieli. Vaimollani on nettotulot noin 1700€ ja mulla noin 6000€. En mä siitä koe huonoa omaatuntoa, että olen elämässäni menestynyt. Vaimo maksaa yhteisistä menoista noin 1300€/kk ja minä 2600€/kk. Se, että mulle vajaa 3400€ enemmän käyttöön ja säästöön, ei ole minun vikani. Voisin enemmänkin varmaan maksaa kuluista, mutta periaatteena on, että en loisia elätä. Ja vaimo on meidän elintason pitkälti valinnut, itselle olisi kelvannut huokeampikin asunto.

Miksi tämä on saanut niin paljon alapeukkuja? Jos vaimo itse haluaa kalliimman asunnon kuin mihin hänellä on varaa, niin miksi miehen pitäisi se maksaa? Kouluttautukaa ja luokaa uraa, jos haluatte asua lukaalissa ja syödä alvariinsa ulkona. Jos meni nuoruus bilettäessä ja koulut pistetttiin läskiksi, niin syyllinen löytyy kyllä ihan peilistä.

-eri

Miksi sitten suostua liian kalliiseen asuntoon? Olisi voinut sanoa, että ei käy. Mies on ihan itse ja vapaaehtoisesti valinnut huonopalkkaisen naisen ja nyt nimittää häntä loiseksi. Heillä ei onneksi ole lapsia. Miehet jaksaa aina jauhaa miten naisen koulutuksella ja ammatilla ei ole väliä, mutta silti he haukkuvat vaimojaan juuri tulojen pienuudesta. Valitkaa ne vaimonne ylä- eikä alapäällä.

Miksi miehen pitäisi vahtia aikuisen ihmisen puolesta, onko hänellä varaa itse valitsemaansa elintasoon? Kulkeeko mies vaatekaupassakin perässä, ja nappaa vaimon kädestä liian kalliit koltut takaisin rekkiin? Onko nainen jonkinlainen vastuunottokyvytön aikuislapsi?

Ei tarvitse vahtia mutta hyvin helposti käy niin että mies ei edes ajattele koko asiaa jos hän on aina itse tottunut siihen että rahaa kyllä on. Ei silloin ehkä mieti sitä että sen pienempituloisen kumppanin tuloista puolet voi äkkiä mennä siihen vuokraan jos asutaan vähänkään kalliimmin. 

Isoilla tuloilla tottuu helposti siihen että pari sataa lisää ei tunnu missään mutta toiselle se voi olla melkoinen lovi kuukauden rahoista.

Ongelma tässä tyylissä jossa eletään ikäänkuin kahta erillistä elämää yhdessä asuen on juuri se että se kosketus toisen talouteen ja toisen arkeen voi olla yllättävän heikko eikä oikeasti tajuta missä sen toisen talous ja talouden rajat menevät. Ja kyllä sen pienempituloisen voi olla vaikea sanoa ei jos toinen on kauhean innoissaan jostain ihanasta asunnosta josta jo suunnittelee yhteistä kotia. Helposti käy niin että ajattelee että kyllä kaikki järjestyy ja se toinen ehkä maksaa sitten muista asioista isomman osuuden. Mutta jos näin ei käy ja asioista ei puhuta kunnolla, voidaan ihan vahingossakin tilanteeseen jossa samassa suhteessa toisella ei ole oikein yhtään rahaa ja toisella yllin kyllin.