Lue keskustelun säännöt.
Anoppilan mökki, miehen työleiri. Mikä on minun osuuteni?
Huomasin kuormittuvani ja katkeroituvani jo tässä vaiheessa kesää. Vietämme kesällä aikaa sinänsä viihtyisällä mihen vanhempien mökillä, mutta työnjako alkaa risoa. Mies tekee paljon huoltotöitä, puita ym. Minun osakseni jää lastenhoitaminen, ja koska haluan vähentää isäntäparin työtaakkaa niin olen tiskannut ja siivoillut viime vuosina. Mitään vastuullisia tehtäviä en saa hoitaa, esim. saunan kiukaan sytytys vaati luvan kysymisen apelta ja hän seisoi selkäni takana koko ajan neuvomassa ja valittamassa. En ole sen koommin saunanpesään koskenut. Mökillä käy paljon muitakin sukulaisia, miehen sisarukset saavat laittaa ruokaa ja minä siivoan heidän jälkensä kun muuhun en kelpaa. Apen syntymäpäiväjuhlien jälkeen miehen siskot ihan määräsivät, että Sanna tiskaa! Olin silloin viimeisilläni raskaana ja tiskasin kantovedellä alkeellisissa olosuhteissa liki neljä tuntia. Muut seurustelivat toki keskenään. Kertakäyttöisiä astioita ei saa käyttää ja tuohon juhlaan katettiin omasta mielestäni ihan liikaa astioita ja aterimia, niitä tuotiin mökille lisääkin hirveät määrät, kun eihän heidän niistä tarvinnut huolehtia.
Olenko törkeä jos tiskaan vain meidän perheen jäljet ja jonkun kattilan? Vaikka osoitetaankin että Sanna varmaan tiskaa kun se ei laittanut ruokaa eikä tehnyt mitään muutakaan. En tosiaan "saa" osallistua mihinkään vastuullisempaan toimintaan. Nyt mökillä vierailee juuri täysi-ikäiseksi tulleita lapsenlapsia kavereineen, jotka jättävät hirveän sotkun. On oletettu, että minä siivoan nämäkin kun ei ole muuta tekemistä. Jos en siivoa, niin anoppi valittaa särkyjään kovaan ääneen ja miten joutuu taas ottamaan lääkkeitä sen takia. Ehdotuksia miten tätä hommaa voisi tasa-arvoistaa?
Kommentit (397)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen kuvio. Olen ratkaissut sen niin, että syön nopeasti ja kun muilla on vielä ruoka kesken niin kiitän ruoasta ja sanon meneväni lämmittämään kaikkia varten saunan ja kantamaan vedet sinne. Vastalauseet alkaa jokaisen muun suusta heti että "ei sinun tarvitse vaivautua sellaiseen raskaaseen kyllä minä menen, sinä voit vaikka tiskata". En kuuntele vaan poistun sinne saunalle heti ja muut joutuvat tekemään sen kaikkien vihaamaan hankalan mökkitiskauksen. Itse rentoudun vettä kantaessa ja saunaa sytyttäessä. Jopa miestäni vit*uttaa koska hän inhoaa tiskaamista mutta tykkäisi lämmittää saunaa. No, oma on sukunsa, minä en piiaksi rupea.
Koko suku tiskaa astioita? Ei luulisi miestä edes vituttavan, koska on noin paljon porukkaa tiskaamassa. Ja miksi se sun miehesi ei mielummin tule lämmittämään saunaa sun kanssa, vaan jää tiskaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen kuvio. Olen ratkaissut sen niin, että syön nopeasti ja kun muilla on vielä ruoka kesken niin kiitän ruoasta ja sanon meneväni lämmittämään kaikkia varten saunan ja kantamaan vedet sinne. Vastalauseet alkaa jokaisen muun suusta heti että "ei sinun tarvitse vaivautua sellaiseen raskaaseen kyllä minä menen, sinä voit vaikka tiskata". En kuuntele vaan poistun sinne saunalle heti ja muut joutuvat tekemään sen kaikkien vihaamaan hankalan mökkitiskauksen. Itse rentoudun vettä kantaessa ja saunaa sytyttäessä. Jopa miestäni vit*uttaa koska hän inhoaa tiskaamista mutta tykkäisi lämmittää saunaa. No, oma on sukunsa, minä en piiaksi rupea.
Koko suku tiskaa astioita? Ei luulisi miestä edes vituttavan, koska on noin paljon porukkaa tiskaamassa. Ja miksi se sun miehesi ei mielummin tule lämmittämään saunaa sun kanssa, vaan jää tiskaamaan?
Suku tarkoittaa lähinnä mieheni isää ja äitiä. Appiukkoni ei tee koskaan mitään paitsi hakkaa halkoja. Anoppini tekee ruokaa ja sellaista niin siihen vedoten ei tiskaa. Apen tai anopin sisarukset on heillä ns. vieraana eikä siksi joudu tekemään mitään. Se tiski on aina varattu minulle, tai siis anoppini on sen minulle varannut. Anoppi on päättänyt mieheni hommaksi saunan lämmityksen. Kyllästyin olemaan tiskari kun mieheni istui saunan kuistilla nauttimassa olutta "lämmittämässä" saunaa (pesän sytyttää minuutissa). Eli miestäni harmittaa, koska hän joutuu tiskaamaan nykyään aina, koska minä karkaan lämmittämään sitä saunaa ja äitinsä, isänsä tai ne sukuvieraat ei tiskaa. Anoppia ja appea harmittaa kun minä en tiskaa kun se on heidän mielestä naisten hommaa. Minun asiani ei ole selvittää sitä, että muut ei siis tiskaa kuin vit*tuuntunut mieheni, se on heidän sukunsa asia.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota, että teidän perhe maksaa mökkivuokraa esim. 400 e/vko. Se on aika vaatimaton summa, jos teillä on oma pikkumökki tai pelkästään teidän perheelle varattuna huone. Sen jälkeen riittää, että teet ruokaa vain teidän perheelle eikä mies osallistu mökin töihin.
Minua ainakin risoo miniä, joka olettaa, että hänelle tarjotaan täysihoito samaan aikaan kun muu porukka tekee töitä.
Mun mökki ei ainakaan ole vieraille työleiri.
Kun minulle tulee mökkivieraita niin he saavat auttaa, jos haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Näistä asioista kannattaa tosiaan keskustella. Ilmeisesti etenkin apella, mökin isäntänä ja siellä vuosikymmeniä viettäneenä, on selkeä käsitys siitä, miten asiat kuuluu tehdä.
Jokaisella on ne omat pinttyneet tapansa, etkä voi olettaa, että koko ikänsä mökillä viettänyt miehesi suku muuttaisi kollektiivisesti tapansa sinun tarpeitasi vastaamaan. Kyllä sinä valitettavasti sukuun naituna olet se, joka tuossa tilanteessa joutuu sopeutumaan miehen suvun perinteisiin ja tapoihin niin kauan kuin mökki ei ole vain teidän. Teidän sukunne mökeillä tai perinteisissä pakoissa miehesi sitten sopeutuu teidän suvun tapoihin, ja omassa kodissanne ja omissa puuhissanne luotte sitten ne teidän perheen omat perinteet.
Apelle ja anopille voi muutenkin olla kova paikka (tämän olen omista vanhemmistani huomannut), kun tuntuu, että nuoret "valtaavat" heidän mökkinsä. Tulee tunne, että eikö meillä ja meidän tavoillamme ja perinteillämme ja tiedoillamme ole mitään väliä. Olemmeko me vaan tiellä täällä ja näinkö meidät vain tyrkätään syrjään turhina ja osaamattomina, kun ei edes neuvot siitä, miten sauna lämmitetään kelpaa, vaikka olen tuon pesän jo 60 vuotta osannut sytyttää. Tulee joku, joka osaa mielestään paremmin ja syrjäyttää minut. Vanheneminen on muutenkin jo vaikeaa - saati sitten, jos tulee tunne, ettei arvosteta ja ettei osaa, eikä ole enää merkityksellinen, kun nuoremmat jyräävät ja päättävät ja osaavat mielestään kaiken paremmin.
Eihän se nyt niin mene, että jokainen pikkuasia pitää tehdä just kuin vanhukset haluaa. Minä olen se, joka miehen johdolla ryhdyin kapinaan ja saimme asioita muutettua. Silti mökillä tehdään varmasti 80% asioista just niin kuin on aina tehty ja appivanhemmat haluaa ne tehtävän. Ennen se oli 100%.
Mutta jos haluaa että nuorempi sukupolvi siellä mökillä viihtyy, niin kyllä heilläkin on sananvalta siinä mitä ja miten he mökillä ovat. Avoimet appivanhemmat voivat jopa ottaa sukuun tulleen jotain pieniä tapoja omakseen ja siten osoittavat miniän tervetulleeksi.
Meillä nimenomaan tultiin ohjeistamaan esimerkiksi astioiden tiskaamisessa. Sanoin nätisti hymyillen mutta napakasti, että tämä on minun tapani tiskata ja näin sen teen. Sama ruuan laitossa. Sanoin, että nyt keittiö on nyt tänään minun ja tänne ei ole tulemista. Että anoppi menee vaikka keinuun lepäilemään. Aaveen lailla anoppi edelleen häälyy keittiössä mutta harvoin enää uskaltaa kommentoida mitään. Hän saa sitten hoitaa seuraavan päivän aterian ja pitkällä tikullakaan en silloin asioihin puutu.
Meillä tosiaan tilannetta helpotti se, että mies oli vahvassa rintamassa kanssani. Häntä oikeastaan ärsytti vielä enemmän se tilanne kuin minua. Olen myös sitä ihmistyyppiä, että olen aika jämäkkä. Ystävällinen mutta mun yli ei kävellä. Appivanhemmat taas kaihtavat yhteenottoja. Eivät siis uskaltaneet sanoa vastaan kun pelkäsivät riitoja. Naamasta kyllä näki että heitä ärsytti. Mutta nyt hekin ovat sopeutuneet tilanteeseen.
Sitä paitsi appivanhemmat ovat mökillä toukokuusta syyskuuhun. Me vierailemme siellä ehkä 3-4 kertaa kesässä. Jo on kumma jos ei sen verran voi despoottimaista otettaan hellittää ne muutamat kerrat kun heidän ainoa lapsensa käy mökillä perheineen. Ja jos pelisilmää olisi, he voisivat joskus ehdottaa, että josko mekin voitaisiin olla yksi viikonloppu ihan perheen kesken mökillä. Mutta niin pitkälle ei vielä olla sentään päästy :)
Ihanaa, että osallistut ja miehesi osallistuu. Jos ollaan päivä tai yksi yö kylässä, niin sehän on kyläilyä, eikä silloin vieraiden oleteta osallistuvan, toiset kyllä osallistuu silloinkin. Jos mökillä asutaan viikkoja, niin on syytä sopia työnjaosta. Ja kai uskallat miehesi pyytää jakamaan sinulle osoitettuja hommia, jos niitä tuntuu tulevan liikaa?
Mökin pitäminen on todella kallista ja raskasta. Jos siellä viikkoja asustelee seuraava sukupolvi lapsineen, ja odottaa hotelli aamiaisia, ja seisovapöytälounaita, niin ei vaan jaksa. Loma pitäisi olla myös isovanhemmille loma, he palaavat parin viikon lomalta sitten taas töihin. Meillä ainakin miniä viettää "ikuista äitiyslomaa", eli on kotona, vaikka lapset jo päivähoidossa.
Eli jos halutaan käyttää mökkiä pidempään, niin kannattaa maksaa ihan vuokraa, ja hankkia vaikka oma jääkaappi. Ei olla siis sillä oletuksella, että esim. 5 henkinen perhe loisii ilmaiseksi viikkotolkulla. Ja olla mökillä sitten reilusti vaikka vuoroviikoin, niin ei tule kokemusta, että joku kokoajan kyttää tekemisiä, ja tulee ostettua ne omat safkat ja tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, toivottavasti olet saanut puhutuksi asiasta vakavasti miehesi kanssa! Tai itse asiassa kieltäytyisin menemästä mökille tänä kesänä kokonaan, ja sanoisin miehelle että kaiken kamaluuden jälkeen tarvitsen kunnon tauon, ja voitte katsoa ensi kesänä uudestaan jos mies lupaa ja osoittaa tukevansa sinua vanhempiaan vastaan. Vaikka olisin sitten tämän kesän yksin tai lapsen kanssa kotona (tai omilla reissuilla), se olisi sen arvoista. Tuo on epäinhimillistä.
Hyi että sylettää ajatuskin, että lähtisin jonnekin appivanhempien mökille aikaa viettämään. En kokisi sitä yhtään rentouttavana. En, vaikka työnjako olisikin tasapuolista. Haluan viettää vapaa-aikani omilla ehdoillani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sinut on ap alennettu piian asemaan ja vastaan laittaminenkin vaikeaksi: "kun voi kun anoppi paran selkä ja kaikki on nyt niin kipeitä ja kukaan ei auta...."
Melkoinen mammanpoika ja puusilmä miehesi on kyllä. Eikö tajua että voisi itse auttaa äitiään tai sinua, eikä tehdä vaan niitä kivoja saunanlämmittämmis ym. puuhia.
Kannattaa jäädä kotiin, mies tuskin mitään tajuaa vaikka vääntäisit ratakiskosta, että ei se monen tunnin kipposen ja kupposen tiskaus mökkiolosuhteissa ole mukavaa. Tai sitten niitä kertakäyttöastioita mukaan ja vaikka miehesi niitä ei suostuisi käyttämään käytä ap niitä itse ja kun tulee puhe tiskauksesta totea, että sinä käytit näitä kertakäyttöisiä astioita eli sinä et sotkua aiheuttanut.
[/quote]
Eihän se nyt niin mene, että jokainen pikkuasia pitää tehdä just kuin vanhukset haluaa. Minä olen se, joka miehen johdolla ryhdyin kapinaan ja saimme asioita muutettua. Silti mökillä tehdään varmasti 80% asioista just niin kuin on aina tehty ja appivanhemmat haluaa ne tehtävän. Ennen se oli 100%.
Mutta jos haluaa että nuorempi sukupolvi siellä mökillä viihtyy, niin kyllä heilläkin on sananvalta siinä mitä ja miten he mökillä ovat. Avoimet appivanhemmat voivat jopa ottaa sukuun tulleen jotain pieniä tapoja omakseen ja siten osoittavat miniän tervetulleeksi.
Meillä nimenomaan tultiin ohjeistamaan esimerkiksi astioiden tiskaamisessa. Sanoin nätisti hymyillen mutta napakasti, että tämä on minun tapani tiskata ja näin sen teen. Sama ruuan laitossa. Sanoin, että nyt keittiö on nyt tänään minun ja tänne ei ole tulemista. Että anoppi menee vaikka keinuun lepäilemään. Aaveen lailla anoppi edelleen häälyy keittiössä mutta harvoin enää uskaltaa kommentoida mitään. Hän saa sitten hoitaa seuraavan päivän aterian ja pitkällä tikullakaan en silloin asioihin puutu.
Meillä tosiaan tilannetta helpotti se, että mies oli vahvassa rintamassa kanssani. Häntä oikeastaan ärsytti vielä enemmän se tilanne kuin minua. Olen myös sitä ihmistyyppiä, että olen aika jämäkkä. Ystävällinen mutta mun yli ei kävellä. Appivanhemmat taas kaihtavat yhteenottoja. Eivät siis uskaltaneet sanoa vastaan kun pelkäsivät riitoja. Naamasta kyllä näki että heitä ärsytti. Mutta nyt hekin ovat sopeutuneet tilanteeseen.
Sitä paitsi appivanhemmat ovat mökillä toukokuusta syyskuuhun. Me vierailemme siellä ehkä 3-4 kertaa kesässä. Jo on kumma jos ei sen verran voi despoottimaista otettaan hellittää ne muutamat kerrat kun heidän ainoa lapsensa käy mökillä perheineen. Ja jos pelisilmää olisi, he voisivat joskus ehdottaa, että josko mekin voitaisiin olla yksi viikonloppu ihan perheen kesken mökillä. Mutta niin pitkälle ei vielä olla sentään päästy :)[/quote]
Tämä kertomus on kuin meidän elämästämme. Alkuun yritin sopeutua talon tapoihin. Mutta viimeistään esikoisen synnyttyä se meni yhä mahdottomammaksi. Kun esim. siisteys- ja ravintokäsitykset ja ihan perusoleminen ovat aivan vastakkaisista äärilaidoista, yhteisen näkemyksen muodostamisesta on turha haaveilla. Kun lapsia on useampia, oman perheen on välttämätöntä saada myös ihan omaa aikaa ja rauhaa mökillä, ja meillä nämä tarpeet ovat kulminoituneet erityisesti ruokailuihin. Anopin mukana ollessa hän puhuu koko ajan omia asioitaan miehelleni, tyypillisesti asioita kymmenien vuosien takaa etäisistä tuttavista, jolloin kellään muulla ei ole mitään mahdollisuutta (eikä kyllä tarvettakaan) olla kärryillä keskustelussa (pikemminkin monologissa). Jos lapset sanovat jotain tai kinastelevat, anoppi hyökkää vastaamaan ja kasvattamaan ennen kuin me vanhemmat ehdimme sanoa mitään.
Ajan myötä tilanne meni siihen, että minulla oli aina aivan hirveä olo mökkeilyn jälkeen. Sain miehen ymmärtämään, että jos tätä vielä on jatkettava, hänen täytyy alkaa vetää rajoja. Eihän se helppoa ollut eikä käynyt käden käänteessä, mutta nykyisin meillä on mökillä oma huusholli ja anopilla omansa. Olemme laittaneet paikkoja mieleisiksemme ja vietämme aikaa ihan ominkin päin.
Tsemppiä kaikille kanssasisarille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita iso laastari käteen ja ilmoita että sulla on haava.485
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa lukeakin noin kaameasta tavasta viettää kesää! Meillä saisi mies mennä yksin sinne vanhempiensa vahdittavaksi. Minä viettäisin laatuaikaa kotosalla.
Samoin ajatuksin.
Yleinen mielipide on juhannus vietetään mökillä. Piste.
Minä en halua. Juurikin siksi koska työnjako on epäreilu eikä kuitenkaan saa viettää aikaa kuten haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitan tasa-arvo miehestäsi. Mene mukaan hänen hommiin esim. polttopuiden tekoon ja vastaavasti ruuan jälkeen tiskatkaa yhdessä. Kun tämä alkaa sujua, niin voit alkaa tehdä saman laista vaihtokaupaa muunkin suvun kanssa. Ennen ruokaa kysy, voisitko tehdä salaatin (tai pestä perunat tai ihan mitä vaan) ja vastaavasti ruuan jälkeen voit ehdottaa, että sinä tiskaat jos xx tulee huuhtomaan ja kuivaamaan. Aika harva viitsii kieltäytyä, jos työnjakoa ehdotetaan suoraan nimellä ja tyyliin minä teen tämän, niin tee sinä tuo. Samalla saa seuraa tylsäänkin työhön.
Nyt mökille on muotoutunut vuosien aikana työnjako, joka on varmasti ajankäytöllisesti suhteellisen tasapuolinen, mutta sinä et ole tyytyväinen omiin työtehtäviisi. Asia ei muutu, jos et tavalla tai toisella tuo esiin muutoksen tarvetta. Sen voi tehdä, joko ns. nostamalla kissan pöydälle tai sitten hivuttamalla esim. äsken mainitsemallani tavalla.
Suvun teinien kanssa kannattaa ottaa sama tekniikka käyttöön, kun seuraavan kerran tulevat. Eli pyytää (komentaa) avuksi hommiin. Saat heiltä ehkä natsin maineen, mutta harva viitsii vieraalle aikuiselle kieltäytyä, jos pyydetään avuksi (ei käsketä tekemään itse yksinään).
Eihän he antaneet ap:n edes saunan pesää sytyttää.
Ei noita asioita ole niin helppoa setviä. Aikoinaan aikaa tuli jonkin verran vietettyä ex-anoppilassa ja heidän mökillään. Siellä saatiin osallistua lähinnä marjanpoimintaan, mutta ruoanlaiton pitivät tiukasti käsissään. Aina menomatkalla soitettiin ja kysyttiin, mitä ruokatarvikkeita/ ruokaa voitaisiin tuoda. Aina oli kielto viedä mitään. Ehdotettiin usein, että voitaisiin laittaa ruokaa, mutta ehdotukset tyrmättiin. Ongelmallista oli, että söivät itse vain yhden lämpimän ruoan päivässä ja senkin yleensä myöhään. Hirveä nälkähän siellä meinasi tulla aina päiväaikaan. Itse elivät voileivällä ja pullalla, mikä ei vain kohdallani onnistu. Kun ei ruokaakaan saanut laittaa, piti usein lähteä käymään "kaupungilla" tai "kylällä" ja syödä salaa siellä. Jos saivat tietää, että oli syöty muualla, ottivat itseensä, vaikka syötiin illallinen normaalisti.
Ongelmallisia ovat muutkin kyläpaikat, joissa ollaan olevinaan vieraanvaraisia ja pidetään siitä tiukasti kiinni, muttei tajuta sitä, kuinka paljon/ usein jotkut syövät. Esimerkiksi tavallinen ruoka-annokseni on neljä täyttä tortillaa, ei yksi tai kaksi. Kotitekoista pitsaa syön helposti puoli pellillistä. Iltapalaksi syön neljä voileipää ja paistettuja kananmunia. Jos välipalalla on vain makeaa, tulee huono olo. Syön viisi kertaa päivässä, suhteellisen säännöllisesti. Lähes poikkeuksetta huomaan kyläpaikoissa, että tarjottavan määrä on aivan alimitoitettu, enkä voi syödä niin paljon kuin tarvitsisin. Välttäisin tilanteen mielelläni tuomalla ruokaa ja laittamalla sitä yhdessä, jotta se riittäisi. En yleensä harrasta yökyläilyä juuri tästä syystä, että ruokailut tuottavat kauheasti päänvaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempieni mökillä lusmuilee myös yksi tälläinen 'Sanna'. Ei osallistu mihinkään paitsi syömiseen. Silloin tällöin tiskaa kovalla metelillä, että huomattaisiin kuinka nyt tekee jotain. Lastensa tuttipullot ja vaipat jäävät lojumaan sinne tänne, joskus tuodaan jokin viinirypälepaketti, mutta yleensä ei sitäkään.
Ollaanko vuodessa 1931? En todellakaan menisi mukaan tollaseen idioottitouhuun.
Älä lähde. Minä en suostunut lähtemään anoppilaan, kun lapsiakin sai vahtia ihan eri tavalla kuin kotona. En edes keksinyt mitään tekosyitä, sanoin vain, että mulla on kotonakin tekemistä.
no lapsenlapset sinne auttelemaan
no eikö sinne mökille voi ostaa astianpesukonetta
Seuraavan kerran kun mies menee mökille, lähde sinä siksi aikaa ulkomaille lomalle.
Nämä ketjut kyllä saa ihmettelemään, millaisia lapasia ihmiset ovat. Sinne sukulaisten mökille ei ole pakko mennä ollenkaan. Jos mies haluaa mennä menköön. Kyllä sitä kotiinsa muutakin seuraa jos omaa miestä ei kiinnosta.