Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa saanut elää 50- ja 60-luvuilla
09.06.2019 |
Tai aiemminkin, miehet olivat kunnon miehiä ja naiset kunnon naisia. Vaikka toki mikään ei estä olemasta nykyäänkin sellainen, mutta silti ei ole oikein sama asia kun ei ole samanlaista ympäristöä ja yhteiskuntaa jne.
Kommentit (179)
Joo aika useinhan sitä tulee haaveiltua, kun jotain tuohon aikakauteen sijoittuvia elokuvia tai sarjoja katsoo telkusta, kun vaikuttaa niin viehättävältä. Mutta ehkei se todellisuudessa kuitenkaan ollut niin kauhean idyllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvää noissa vuosikymmenissä muka oli? Hirveästi pakkoavioliittoja eikä avioeroja hyväksytty. Työviikko oli 6-päiväinen, elämä köyhää ja tiukasti valvottua eikä köyhien perheiden lapset voineet kouluttautua.
Naiset eivät päässeet ravintolaan ilman miesseuraa, Joten miehillä oli saumat jo mennessä.
Ei ollut, koska ehkäisyä ei ollut saatavilla. Seksuaalisesti aktiiviset naiset olivat kaikki joko naimisissa tai "alalla".
1960-luvulla tulivat erittäin vahvoja sivuvaikutuksia tuottaneet e-pillerit, joita lääkärit eivät aina naimattomille suostuneet kirjoittamaan.
Kysy isältäs tai vaariltas, mutta seksi oli paljon tiukemmin kiven alla kuin nyt, eikä luusereilla ollut mitään saumaa.
Pyykinpesukone, jääkaappi ja hyvä henkilökohtainen hygienia alkoivat yleistyä vasta 1970-luvulla.
Mä ihannoin noita vanhoja aikoja... Isä Pekka, äiti Liisa, lapsilla on nukke ja pallo ja niillä ne leikkii aamusta iltaan. Ei mitään turhuuksia kenelläkään. Kirjoitellaan kirjeitä, luetaan Kodin kuvalehteä, jossa kuva Australiasta ja kuvitellaan millaista siellä on. Ei ole sitä jatkuvaa kuvien ja uutisen tulvaa. Koko perhe kokoontuu telkkarin ääreen, ohjelmat on rauhallisia, ei mitään häsellystä ja kiljumista ja värien tulvaa. Musiikissa on oikeita soittimia, lauletaan ensirakkaudesta, ei siitä kuinka iso boody kelläkin on. Reissu ruotsiin on vuoden kohokohta, nuoret haaveilee uusista farkuista, ei huulien täyttämisestä. Maaseutu on elävää, kyläkauppoja, tanssi-iltoja, suomessa valmistettua tavaraa.
Varmasti on myös niitä murheita ja huonoja asioita, mutta minun päässäni entisajat näyttää juuri tuommoisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvää noissa vuosikymmenissä muka oli? Hirveästi pakkoavioliittoja eikä avioeroja hyväksytty. Työviikko oli 6-päiväinen, elämä köyhää ja tiukasti valvottua eikä köyhien perheiden lapset voineet kouluttautua.
En ymmärrä, miten ei esim 60-luvulla voinut kouluttautua. Olimme korvesta kotoisin suurilapsisista perheistä. Meistä tuli ministereitä, eri alojen tohtoreita, ym ym korkeisiin virkoihin.ei rahan puute ollut mikään este ,kun oli pyrkimystä ja ahkeruutta. Tiet vei keskikoulusta lukioon ja sieltä yliopistoon. Siinä se .
Sama juttu. Me kaikki lapset kävimme lukion ja yliopiston omalla velkarahalla opiskellen. Isä tai kummi takasi pankkiin lainan ja kun valmistui, se piti maksaa nopeasti pois. Ei vietetty välivuotta tai lusmuttu alivuokralaiskämpässä, vaan tehtiin töitä opiskelun ohella iltaisin ja öisin. Kesällä mentiin Ruotsiin mielisairaalaan töihin, sieltä sai parempaa palkkaa. Oli kiire valmistua.
Ennen kaikki sai töitä.
Joo, Ruotsista.
Niin, ja pysyvästi Ruotsiin muuttivat ne , jotka eivät viitsineet opiskella laiskuuttaan ( tänäkin päivänä on niitä ,jotka ei halua lukea). En olisi lähtenyt Ruotsiin missään tapauksessa toisen luokan kansalaiseksi.
On totta että suomalaiset olivat Ruotsissa tehdasduunareita mutta silti elintaso nousi. He tekivät ratkaisunsa niiden korttien mukaan jotka oli jaossa saatu. Ei yliopisto olisi ollut edes kaikille mahdollinen. Asunnoissa oli siellä nykyajan mukavuudet ja palkka parempi. Jos he eivät olisi lähteneet tässä maassa olisi nyt paljon köyhiä eläkeläisiä joiden työura valui hukkaan Suomessa. Viina oli ongelma monelle. Yksi syy oli varmaan 50-luvun agraarisuomen ahdas henkinen ilmapiiri joka teki vaikeaksi sopeutua urbaaniin ympäristöön.
Suomalaiset kohtasivat rasismiakin. Mutta tästä samasta juurettomuudesta on puhuttu Suomessa maalta kaupunkiin muuttaneiden kohdallakin. Koko ajatus "juurettomuudesta" tulee agraarisuomesta. Ihmisen pitäisi tyytyä asumaan syntymäpaikan surkeissa oloissa koko ikänsä. Ihmettelen mitä vittua jostain Savon perämetsästä työnperässä kaupunkiin muuttaneet kipuilivat. Henkistä köyhyyttä ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihannoin noita vanhoja aikoja... Isä Pekka, äiti Liisa, lapsilla on nukke ja pallo ja niillä ne leikkii aamusta iltaan. Ei mitään turhuuksia kenelläkään. Kirjoitellaan kirjeitä, luetaan Kodin kuvalehteä, jossa kuva Australiasta ja kuvitellaan millaista siellä on. Ei ole sitä jatkuvaa kuvien ja uutisen tulvaa. Koko perhe kokoontuu telkkarin ääreen, ohjelmat on rauhallisia, ei mitään häsellystä ja kiljumista ja värien tulvaa. Musiikissa on oikeita soittimia, lauletaan ensirakkaudesta, ei siitä kuinka iso boody kelläkin on. Reissu ruotsiin on vuoden kohokohta, nuoret haaveilee uusista farkuista, ei huulien täyttämisestä. Maaseutu on elävää, kyläkauppoja, tanssi-iltoja, suomessa valmistettua tavaraa.
Varmasti on myös niitä murheita ja huonoja asioita, mutta minun päässäni entisajat näyttää juuri tuommoisilta.
Olet lukenut Tiina-kirjoja, tuohan on suoraan niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä perusteella olet muodostanut käsityksesi noista vuosikymmenistä?
Sukupuolirooleista niinkuin aloituksessa puhuin...
Mikäs sin ua estää olemasta miehekäs mies tai naisellinen nainen? Tosin ei ne naiset aina niin naisellisa olleet, paplarit päässä mentiin kauppaan ja hihattomista mekoista vilkkui karvaiset kainalot.
Luitko aloitusviestiä ollenkaan?
Ei estä periaatteessa mikään, mutta nykyään se ei ole sama asia koska yhteiskunnalliset asenteet ja tavat ovat erilaiset jne.Noinko paljon sinua pelottaa poiketa massasta? Ole nyt rohkeasti se, mikä haluat olla.
Minua ei todellakaan pelota, päinvastoin. Minä pyrinkin olemaan juuri se mitä haluan, mutta siitä ei ollut nyt tässä kyse vaan muusta ympäröivästä yhteiskunnasta.
Se, että minä elän ja olen tietynlainen ei muuta koko muuta yhteiskuntaa samanlaiseksi. Siksi kaipaan sitä kehystä mikä oli aikaisempina vuosikymmeninä.
Aika itsekästä toivoa, että kaikki muutkin eläisivät sinun toiveidesi mukaan. Minusta tämä nykyinen malli on parempi, että kaikki saa elää omien toiveidensa ja arvojensa mukaan. Sinä halutessasi 1950-lukua mukailevassa parisuhteessa ja me muutkin siten kuin haluamme
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin synnyttänyt lapseni 50-luvulla niin kaksi kolmesta lapsestani olisi todennäköisesti kuollut synnytyksen komplikaatioihin.
Minun äitini synnytti 50-luvulla kolme lasta, joista kukaan ei kuollut 'synnytyksen komplikaatioihin'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin -70 luvulla ahdistunut teini. Isä ei päästänyt mihinkään. koti oli niin köyhä, että sinne ei kehdannut ketään kutsua. Helpotti, kun pääsi pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katso esim. Kahdeksan surmanluotia, jos et ole nähnyt. Elämää Suomessa 1969.
Eihän nämä palstan akateemiset kaupungissa asuvat ole tuollaisesta edes kuulleetkaan. Olihan tässäkin ketjussa ilkeä kommentti heille, jotka ovat tuolloin köyhissä perheissä asuneet. Kahdeksan surmanluotia kuvaa hyvin elämää, joka isälläni oli alkoholisti-isän perheessä. Ukki ei tosin ampunut ketään, mutta väkivaltainen hän humalapäissään oli.
En rinnastaisi kahdeksan ihmistä tappanutta alkoholistia humalapäissään väkivaltaiseen käytökseen ajauttuneeseen ukkiin. Miksi epäilset, että kaupungissa asuvat akateemiset eivät olisi tietoisia tästä tapauksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin synnyttänyt lapseni 50-luvulla niin kaksi kolmesta lapsestani olisi todennäköisesti kuollut synnytyksen komplikaatioihin.
Minun äitini synnytti 50-luvulla kolme lasta, joista kukaan ei kuollut 'synnytyksen komplikaatioihin'.
Hänellä kävi tuuri.
Haluisin asuu 1950-luvulla kun siitä oli ihana kuva jenkkisarjassa vai oliko se 1850-luvulla en muista mutta ihanaa rakkaustarinaa elivät siellä ja mies maksoi kaiken oli hurmaava kohtelias ja kaksintaisteli naisen kunnian puolesta ja puhui kauniisti vaikka ei käyttänyt ihana-sanaa kun siitä tulee hinttitunnelma ja kaikki lässähtää mutta tämä minun elämä saattoi tapahtua Nykissä 1980-luvullakin olispa ihana elämä olla keskipiste kun tulee tulevaisuudesta ja tietää lottonumerot ja näyttää 1920-lukulaisille että minäpä vasta olen jotain ja olisin rikkaampi ja kauniimpi kuin ne tyhmät naiset ja tanssisin sellaisilla tyyleilllä mitä kukaan mies ja tollo nainen ei olisi nähnyt mun tämän päivän meikit hienosti laitettuna ja Betti Page sanoisi, että olet paras!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Transnistriassa voi tätä kokeilla livenä. Sinne vain.
Ihmiset haisivat silloin takapuolelle! Ei koskaan enää!
Joululahjat olivat enenpi pehmeitä paketteja kuusessa aidot kynttilät. Puuhellalla äiti laitti ruokaa kamari ja tupa meillä asuin tilana lapsia neljä .Kamarissa muuri jota lämmitettiin . Koulussa ruoka tuotiin luokkaan .
Opettajat olivat arvostettuja .
Vierailija kirjoitti:
Ei ole yhtään ikävä luutuneita sukupuoliasenteita.
Naisen paikka oli kotona ja he olivat onnellisia. Myös pilluissa oli ihanat luonolliset karvat ja tuhmat pissinhajut! Runk runk runk!
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset haisivat silloin takapuolelle! Ei koskaan enää!
Miten tuo on mahdollista? Maaseuduilla saunottiin jatkuvasti ja oltiin veden äärellä. Oliko tämä kaupunkien ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Perheväkivalta paljon yleisempää, sodan traumatisoimia miehiä jotka ei saaneet mitään hoitoa.
Mitään hoitoa tarvita. Viina hoitaa homman ja tarvittaessa hirttoköysi.
Heh heh, et ole vaivaistuvista ja kunnalliskodeista kuullut? Nykyiset hoitolaitokset ovat kesyjä paikkoja niihin verrattuna.