Teillä on outoja mielikuvia yli 100kg naisista

Vierailija kirjoitti:

Siis miten ihmeessä jotkut kuntotestit nyt ovatkin yhtäkkiä mittareita, kuka pystyy leikkaamaan varpaankynnet tai kuka tarvitsee bussissa kaksi paikkaa? Tässähän puhuttiin arjesta eikä mistään urheilusuorituksista. Ei kai tässä ollut tarkoituskaan väittää, että ylipainoinen noin vain juoksee maratonin. Omituista arkea elätte, jos joka päivä pitää juosta maratoni tai heitellä kärrynpyöriä.

Kyllä etenemme keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.

Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.

Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.

Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.

Hoh hoijaa. En sanonut olevani toimintakyvytön. Mutta todellakin tunnen olossani ylikilot, koska tulivat niin nopeasti. Kun vuodessa on tullut lähes 10 kg. ylipainoa, sen todella tuntee.

Koeta laittaa sukeltajien lyijyvyöt, painostasi 20% ja lähde lenkille helteeseen. Ymmärrät, mitä tarkoitin. Eron tuntee, oli missä hapessa hyvänsä.

Pointtini aiemmin oli, että jos paino karkaa ylipainon puolelle hissukseen, niin siihen oloon ehtii sopeutua sekä henkisesti, että ruumiillisesti. Nopea muutos tuntuu eri lailla ja kroppa ei tunnu omalta/ normaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.

Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.

Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.

Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.

Öh. Tai voisiko olla niin että terveellisiin elämäntapoihin tottuneella on erilaiset standardit "heikolle ololle" tai "toimintakyvyttömyydelle"?

Olen 172cm/65kg mies. Kun painoin 75kg, minusta tuntui juuri tuolta. Hengästytti, väsytti, hikoilutti, tuntui että olin kömpelö. Oli vatsaa ja jenkkakahvaa vaikka muille jakaa.

Joo ei tuntunut normaalikuntoiselta siksi kun pystyin kävelemään portaat ylös tai sitomaan kengännauhat.

Kaikkeen tottuu. Jos lihoisin 20 kiloa, varmasti tuntuisi siltä että olen kuoleman kielissä. 5-10 vuotta ylipainoisena, ja luutavasti tuntuisi normaalilta. Olisin yhä rankasti ylipainoinen ja rapakuntoinen, mutta tottunut siihen.

Niin, saattaa olla tästäkin kyse. Eli kumpi lopulta on onnellisempi? Se, jolle 60 kilon paino tuntuu kuolemalta vai se, joka tuntee olevansa elämänsä kunnossa?

Aloituksessa puhuttiin nimenomaan niistä kengännauhojen sitomisista ja portaiden nousemisesta. Jos sinun standardeissasi pitää pystyä juoksemaan maraton joka päivä, mitenköhän se liittyy siihen ylipainoiseen, joka on 60-kiloisena ihan tyytyväinen ilman maratonia?

Vähän sama ongelma kuin joillain kulinaristeilla, jotka eivät pysty laittamaan suuhunsa kuin kalliin ravintola-annoksen tai luomupavuista itse superkalliillaa keittimellä keitettyä kahvia. Vaikeampaahan siinä on nauttia normaaleista asioista, kun itse nirsouksissaan on asettanut riman niin korkealle. Parempi elämän laatu on vaatimattomammilla.

Hienon olkiukon rakensit.

On 100-kiloisia jotka vihaavat liikuntaa ja pakkomielteisiä maratoonareita.

Välissä ei voi mitenkään olla normaalipainoisia ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti lenkillä ja salilla mutta elämä ei silti pyöri urheilusuoritusten ympärillä.

Vai onko nykyään jo minimiliikuntasuositusten noudattaminen pakkomielteistä urheilua?

Sen olen jo palstalta oppinut että normaalipainoinen mies on hintelä, ja normaalipainoinen nainen on alipainoinen. Ja jos ei herkut maistu säännöllisesti, on nipo ja n.tsi.

No tuolla joku kyllä sanoi, että nämä ylipainoisille tavallisimmat liikuntamuodot (uinti, kävely, tanssi, pyöräily) ja fyysinen työkään eivät riitä, kun kuntotesteissä ei kuitenkaan pärjätä, kun pitäisi juosta. En minä sitä keksinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.

Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.

Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.

Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.

Hoh hoijaa. En sanonut olevani toimintakyvytön. Mutta todellakin tunnen olossani ylikilot, koska tulivat niin nopeasti. Kun vuodessa on tullut lähes 10 kg. ylipainoa, sen todella tuntee.

Koeta laittaa sukeltajien lyijyvyöt, painostasi 20% ja lähde lenkille helteeseen. Ymmärrät, mitä tarkoitin. Eron tuntee, oli missä hapessa hyvänsä.

Pointtini aiemmin oli, että jos paino karkaa ylipainon puolelle hissukseen, niin siihen oloon ehtii sopeutua sekä henkisesti, että ruumiillisesti. Nopea muutos tuntuu eri lailla ja kroppa ei tunnu omalta/ normaalilta.

Eikös tässä nyt nimenomaan siitä toimintakyvystä ole koko ajan puhuttu? Lue aloitus ja nämä monet muut viestit, joissa yritetään selittää, että arki kyllä sujuu ihan normaalisti. Jos se nyt jostain syystä tuntuu raskaammalta, ei se kyllä vielä todista, että ylipainoinen ei eläisi ihan normaalia elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa vetää tuon painoasian jo aivan överiksi. En itse osaisi kuvitellakkaan painavani 50kg, painoin sen verran ehkä joskus 6 luokalla. Olen aina ollut kehonmalliltani lihaksikas ja jämäkkä, silloinkin kun en ole ollut ylipainoinen.

Ärsyttää suunnattomasti nämä joiden mielestä munkin pitäisi 157cm painaa 50kg että olisin normaalipainoinen. Tuollainen ajattelu syö motivaatiota ennestään, koska ei tunnu realistiselta enää tässä vaiheessa laihtua 45kg, ellen sitten sairastua anoreksiaan ja sehän olis vielä huonompi juttu, kuin olla näin lihava.

Vähän malttia nyt molempiin reileihin, ylipaino ei ole normaali, mutta ei ole sekään, että kaikkien pitäisi olla jotain xs tai s kokoisia, mallinmitoissa. Kyllä ihmisiä saa kuitenkin olla eri kokoisia ja muotoisia ja painoisia. Raja tulisi vetää siihen, että millainen riski sairastuminen on, esim. lievä ylipaino ei vielä merkittävästi vaikuta mihinkään, varsinkaan jos ihmisellä on ihan hyvä olla niinkin.

Kyllä se lieväkin ylipaino aikaistaa kuolemaa.

Vai että aikaistaa kuolemaa. Ei kukaan lääketieteen ammattilainenkaan voi noin todeta, että lieväkin ylipaino ihan varmasti aikaistaa kuolemaa. Ei välttämättä, ei sen enempää välttämättä kuin sekään, että vähä liikkuminen tai heikkolihasmassa normaalipianoisella aikaistaisi kuolemaa.

Moni asia vaikuttaa elämän pituuteen ja suurin tekijä on ihan perintötekijät. Mulla esim. perintötekijöistä johtuen alhainen kolesteroli, vaikka olen lihava, kun taas ystävällä joka ei ole lihava on korkea kolesteroli.

Sinä et ole mikään jumala, joka voin ihmisiä osoittaa sormella ja tuomita heidät kuolemaan aikaisemmin milloin mistäkin sinun mielestäsi hyvästä syystä, ei se elämä ihan mene niin.

Toisekseen, paheensa kaikilla, mulla se on ylipaino ja monella normaalipainoisella taas se liikkumattomuus. Itse taas liikun paljon. Veikkaan, että aika tasoissa ollaan riskien suhteen näiden kanssa. Ei pidä fiksoitua ja tuijottaa vain yhtä asiaa, huolehdi omasta terveydestäsi ja että syöt ja liikut monipuolisesti, etkä riipaise kännejä tai polta tupakkaa tai syö liikaa karkkia. Muut tekee sitten omat valintansa.

Henkilökohtaisesti, en näe mitään suurta merkitystä sillä elänkö 100 vuotiaaksi vai 80 vuotiaaksi, en tee lapsia, joten veikkaan, että vanhuudesta tulee aika yksinäistä ja elämä tuntuu varmasti jo eletyltä aikaisemmin kuin jollain toisella. Ei sitä elämänpituutta kannata liikaa miettiä, arpapeliä milloin kuolee, voi olla etten huomenna ole enää hengissä, sellaista elämä on.

Minun ei tarvitse olla jumala ymmärtääkseni, että ylipainon raja on missä on syystäkin. Liikkumattomuuden haitat eivät vähennä ylipainon haittoja ja puhuinkin vain yhdestä muuttujasta eli ylipainosta. Arpapelissä voi kuitenkin vaikuttaa mahdollisuuksiin ja ihminen ei tarvitse paheita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten ihmeessä jotkut kuntotestit nyt ovatkin yhtäkkiä mittareita, kuka pystyy leikkaamaan varpaankynnet tai kuka tarvitsee bussissa kaksi paikkaa? Tässähän puhuttiin arjesta eikä mistään urheilusuorituksista. Ei kai tässä ollut tarkoituskaan väittää, että ylipainoinen noin vain juoksee maratonin. Omituista arkea elätte, jos joka päivä pitää juosta maratoni tai heitellä kärrynpyöriä.

Kyllä etenemme keskustelussa.

Ehkä, kun vain tietäisi minne ja miksi? Alkuperäistä asiaahan tämä ei muuta miksikään ja edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että ylipainoinen selviää kuntotesteistä loistavilla tuloksilla, joten mihin tässä nyt pitäisi edetä?

Flekmaattisia, eivat juokse kovinkaan kovaa ..

Vierailija kirjoitti:

Hei, sori kaikki satakiloiset!! En todella tarkoittanut olla ilkeä, kun kysyin pystyttekö normaaliin liikuntaan, kiinnosti vain. Hienoa, jos pystytte, eikä ole mitään rajoitteita tai vaikka niitä polvivaivoja. 

Minä siis harrastan koripalloa (koulun sali on varattu, maksaa 20e/kerta, eli ei paljon mitään koko porukalta), retkiluistelua, hiihtoa, lumikenkäilyä, joogaa, uintia, patikointia, pyöräilyä, sulkapalloa, juoksua ja suunnistusta. Ei mitenkään outoja lajeja mun ystäväpiirissä, joka koostuu lähinnä 40-60-v naisista, itse olen viisikymppinen. Yksi ystäväni pitää juoksukoulua ja vetää patikointi/melontaretkiä muiden liikuntaharrastusten ohella, toinen on harrastuksenaan jooga- ja jumppaohjaaja, kolmas pelaa jalkapalloa, juoksee ja suunnistaa, yksi ratsastaa, tanssii ja ui jne. Minusta nämä on ihan tavallisia liikuntalajeja, ei mitään extremeä.

..mun mielestä tuo sinun suhtautuminen kuulostaa jotenkin halveksuvalta, etkä halua ymmärtää, että lihavammatkaan naiset ei ole mitään ainoastaan sohvalla viihtyviä kaikki. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Itse olen mittakaavassasi siis tuohon pullero-settiin kuuluva. 165cm/78, eli ylipainoa piisaa, vaikka satanen ei "rikki" olekkaan. Ikää on 44, Harrastuksia ovat polkujuoksu (voi sitä juosta maltillisestikkin),uinti ja saliharjoittelu. Polvissa ei tunnu, pystyn sitomaan kengät, puuhkimään hanukkani, ajelemaan karvat ja leikkaamaan kynnet.  pystyn istumaan kyykkyistunnassa. Joogassa en käy, mutta aamut aloitan kehonhuollolla, joka pitää sisällään kolme joogaliikettä, pysyy selkä kunnossa. Työni luokitellaan fyysiseksi ja keskiraskaaksi. 

Eli yritetäänkö tässä nyt ap:n pointti todistaa vääräksi toistamalla itsestäänselvyyksiä, jotka eivät liity aloitukseen millään tavalla? (Ylipainoinen on ylipainoinen, vähemmän liikkuva ei ole niin hyvässä kunnossa kuin aktiivisesti liikkuva, no shit!) Vai huvikseenko tässä nyt vain dissataan ylipainoisia? En ihan ymmärrä pointtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, sori kaikki satakiloiset!! En todella tarkoittanut olla ilkeä, kun kysyin pystyttekö normaaliin liikuntaan, kiinnosti vain. Hienoa, jos pystytte, eikä ole mitään rajoitteita tai vaikka niitä polvivaivoja. 

Minä siis harrastan koripalloa (koulun sali on varattu, maksaa 20e/kerta, eli ei paljon mitään koko porukalta), retkiluistelua, hiihtoa, lumikenkäilyä, joogaa, uintia, patikointia, pyöräilyä, sulkapalloa, juoksua ja suunnistusta. Ei mitenkään outoja lajeja mun ystäväpiirissä, joka koostuu lähinnä 40-60-v naisista, itse olen viisikymppinen. Yksi ystäväni pitää juoksukoulua ja vetää patikointi/melontaretkiä muiden liikuntaharrastusten ohella, toinen on harrastuksenaan jooga- ja jumppaohjaaja, kolmas pelaa jalkapalloa, juoksee ja suunnistaa, yksi ratsastaa, tanssii ja ui jne. Minusta nämä on ihan tavallisia liikuntalajeja, ei mitään extremeä.

..mun mielestä tuo sinun suhtautuminen kuulostaa jotenkin halveksuvalta, etkä halua ymmärtää, että lihavammatkaan naiset ei ole mitään ainoastaan sohvalla viihtyviä kaikki. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Itse olen mittakaavassasi siis tuohon pullero-settiin kuuluva. 165cm/78, eli ylipainoa piisaa, vaikka satanen ei "rikki" olekkaan. Ikää on 44, Harrastuksia ovat polkujuoksu (voi sitä juosta maltillisestikkin),uinti ja saliharjoittelu. Polvissa ei tunnu, pystyn sitomaan kengät, puuhkimään hanukkani, ajelemaan karvat ja leikkaamaan kynnet.  pystyn istumaan kyykkyistunnassa. Joogassa en käy, mutta aamut aloitan kehonhuollolla, joka pitää sisällään kolme joogaliikettä, pysyy selkä kunnossa. Työni luokitellaan fyysiseksi ja keskiraskaaksi. 

Niinpä. Entisessä työpaikassani lähes kaikki olivat ylipainoisia, mutta niin vain kaikilta ylipainoisilta sujui isojen kuormien ja laatikoiden nosteleminen ja koko työpäivä kävellen.

Vierailija kirjoitti:

Satakiloiset, ainakin jos ovat pitempiä kuin 170 cm, eivät oikeesti oo hurjan isoja. Hyvin mahtuu ja yltää ja kykenee kaiken normaalielämään liittyvän. 140 - kiloisilla (toki edelleen pituudesta riippuen) on sitten enemmän haasteita.

Kyllä ne kuule ovat (vai pitäisikö sanoa "te olette?") hurjan isoja, reippaasti ylipainoisia pitkinäkin. Jos ja kun aloituksessa mainittu lisääntyminen on myös normaalielämää, niin aivan taatusti on ongelmia niin hedelmällisyyden kuin raskausterveyden suhteen. Älkääkä pliis tulko nyt selittämään omia raskauskokemuksianne, poikkeus vain vahvistaa säännön.

Vierailija kirjoitti:

Eli yritetäänkö tässä nyt ap:n pointti todistaa vääräksi toistamalla itsestäänselvyyksiä, jotka eivät liity aloitukseen millään tavalla? (Ylipainoinen on ylipainoinen, vähemmän liikkuva ei ole niin hyvässä kunnossa kuin aktiivisesti liikkuva, no shit!) Vai huvikseenko tässä nyt vain dissataan ylipainoisia? En ihan ymmärrä pointtia.

Osa haluaa dissata ja oikeastihan tuo dissaus liittyy hyvin paljon pelkästään ulkonäköasioihin (läski ällöttää), joka vain verhoillaan tuolla terveyspuheella. Tämän huomaa lievästi ylipainoisena, jolloin vartalon mallilla voi vielä vaikuttaa aika paljon siihen, pidetäänkö sinua lihavana vai ei. Vertaa tiimalasivartaloinen ja omenavartaloinen, joilla on kummallakin 4 kiloa ylipainolla ja arvaa, kumpi saa enemmän kuulla siitä painostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli yritetäänkö tässä nyt ap:n pointti todistaa vääräksi toistamalla itsestäänselvyyksiä, jotka eivät liity aloitukseen millään tavalla? (Ylipainoinen on ylipainoinen, vähemmän liikkuva ei ole niin hyvässä kunnossa kuin aktiivisesti liikkuva, no shit!) Vai huvikseenko tässä nyt vain dissataan ylipainoisia? En ihan ymmärrä pointtia.

Osa haluaa dissata ja oikeastihan tuo dissaus liittyy hyvin paljon pelkästään ulkonäköasioihin (läski ällöttää), joka vain verhoillaan tuolla terveyspuheella. Tämän huomaa lievästi ylipainoisena, jolloin vartalon mallilla voi vielä vaikuttaa aika paljon siihen, pidetäänkö sinua lihavana vai ei. Vertaa tiimalasivartaloinen ja omenavartaloinen, joilla on kummallakin 4 kiloa ylipainolla ja arvaa, kumpi saa enemmän kuulla siitä painostaan.

Se on niin huvittavaa kun puhutaan kehopositiivisuudestakin, nimenomaan lihavien osalta, niin kaikki kuorossa toistaa että lihavat tykkää olla läskejä eikä tajua että se on terveydelle vaarallista, eikä millään ymmärretä sitä ideaa että itseään ei tarvi inhota vaikka olisi epätäydellinen. Todellisuudessa nämäkin toki vaan ajattelee että läskit on rumia, laiskoja ja tyhmiä ja niitä pitää vähän valistaa että oppisivat olemaan olematta positiivisia mistään itseensä liittyvästä.

Olen tasan 100-kiloinen. Pituutta 175. Ystäväni järkyttyivät kun kerroin painoni, sanoivat että kuvittelivat mun painavan ihan maksimissaan 80. Että ei se yli 100 kyllä aina ihan näin mene. Hyvin onnistuu kaikki normitoiminnot (pystynpä jopa pureskelemaan varpaankynsiäni)

Reidet hankaa yhteen, kyllä - Mutta niin ne ovat hanganneet ihan 70-kiloisenakin

Liikkukaa ylipainoiset tulette yhteiskunnalle kalliiksi. Kotiruoka kunniaan ja herkut pannaan.

Itselläni ei yksinkertaisesti kulli seiso lihavan naisen kohdalla. Ei edes viagralla. Joten ei pysty nussimaan. 

M33

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei yksinkertaisesti kulli seiso lihavan naisen kohdalla. Ei edes viagralla. Joten ei pysty nussimaan. 

M33

Paitsi sitten kun otat ja rakastut johonkin pulskaan naiseen :) 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei yksinkertaisesti kulli seiso lihavan naisen kohdalla. Ei edes viagralla. Joten ei pysty nussimaan. 

M33

Tämähän ei rajoita sen naisen elämää kyllä millään tavalla. Sanoppa toinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei yksinkertaisesti kulli seiso lihavan naisen kohdalla. Ei edes viagralla. Joten ei pysty nussimaan. 

M33

Paitsi sitten kun otat ja rakastut johonkin pulskaan naiseen :) 

En ole feederimies. Haluan sellaisen naisen, jonka kanssa voisin harrastaa liikuntaa. Käydä salilla tai lenkillä. Jos elämäntavat ja arvot ovat aivan päinvastaiset, ei tämä onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ei yksinkertaisesti kulli seiso lihavan naisen kohdalla. Ei edes viagralla. Joten ei pysty nussimaan. 

M33

Paitsi sitten kun otat ja rakastut johonkin pulskaan naiseen :) 

En ole feederimies. Haluan sellaisen naisen, jonka kanssa voisin harrastaa liikuntaa. Käydä salilla tai lenkillä. Jos elämäntavat ja arvot ovat aivan päinvastaiset, ei tämä onnistu.

Kyllä pulska nainenkin voi tykätä käydä salilla ja lenkillä. Feederit tykkää jostain 200+kg naisista, ne on ihan erikseen kun vähän pulskat. Ei tarvi syödä mitenkään erikoisen paljon tullakseen pulskaksi. Sitä kertyy pikkuhiljaa jos syö vähän enemmän kuin kuluttaa.

Ja siksitoisekseen, aika erikoista jos sulla seisoo vaan sellaisten kanssa joiden kanssa voit harrastaa jotain samaa juttua, sehän vois olla vaikka postimerkkeily :D