Lue keskustelun säännöt.
Teillä on outoja mielikuvia yli 100kg naisista
08.06.2019 |
Kuten ettei muka itse pystyisi leikkaamaan varpasnkynsiä, että muka reidet hankaisivat yhteen, ettei pystyisi istumaan lentokoneessa, ettei olisi seksiä, ettei saisi lapsia yms. Mistä nämä ihme luulot
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vetää tuon painoasian jo aivan överiksi. En itse osaisi kuvitellakkaan painavani 50kg, painoin sen verran ehkä joskus 6 luokalla. Olen aina ollut kehonmalliltani lihaksikas ja jämäkkä, silloinkin kun en ole ollut ylipainoinen.
Ärsyttää suunnattomasti nämä joiden mielestä munkin pitäisi 157cm painaa 50kg että olisin normaalipainoinen. Tuollainen ajattelu syö motivaatiota ennestään, koska ei tunnu realistiselta enää tässä vaiheessa laihtua 45kg, ellen sitten sairastua anoreksiaan ja sehän olis vielä huonompi juttu, kuin olla näin lihava.Vähän malttia nyt molempiin reileihin, ylipaino ei ole normaali, mutta ei ole sekään, että kaikkien pitäisi olla jotain xs tai s kokoisia, mallinmitoissa. Kyllä ihmisiä saa kuitenkin olla eri kokoisia ja muotoisia ja painoisia. Raja tulisi vetää siihen, että millainen riski sairastuminen on, esim. lievä ylipaino ei vielä merkittävästi vaikuta mihinkään, varsinkaan jos ihmisellä on ihan hyvä olla niinkin.
Kyllä se lieväkin ylipaino aikaistaa kuolemaa.
Vai että aikaistaa kuolemaa. Ei kukaan lääketieteen ammattilainenkaan voi noin todeta, että lieväkin ylipaino ihan varmasti aikaistaa kuolemaa. Ei välttämättä, ei sen enempää välttämättä kuin sekään, että vähä liikkuminen tai heikkolihasmassa normaalipianoisella aikaistaisi kuolemaa.
Moni asia vaikuttaa elämän pituuteen ja suurin tekijä on ihan perintötekijät. Mulla esim. perintötekijöistä johtuen alhainen kolesteroli, vaikka olen lihava, kun taas ystävällä joka ei ole lihava on korkea kolesteroli.
Sinä et ole mikään jumala, joka voin ihmisiä osoittaa sormella ja tuomita heidät kuolemaan aikaisemmin milloin mistäkin sinun mielestäsi hyvästä syystä, ei se elämä ihan mene niin.
Toisekseen, paheensa kaikilla, mulla se on ylipaino ja monella normaalipainoisella taas se liikkumattomuus. Itse taas liikun paljon. Veikkaan, että aika tasoissa ollaan riskien suhteen näiden kanssa. Ei pidä fiksoitua ja tuijottaa vain yhtä asiaa, huolehdi omasta terveydestäsi ja että syöt ja liikut monipuolisesti, etkä riipaise kännejä tai polta tupakkaa tai syö liikaa karkkia. Muut tekee sitten omat valintansa.
Henkilökohtaisesti, en näe mitään suurta merkitystä sillä elänkö 100 vuotiaaksi vai 80 vuotiaaksi, en tee lapsia, joten veikkaan, että vanhuudesta tulee aika yksinäistä ja elämä tuntuu varmasti jo eletyltä aikaisemmin kuin jollain toisella. Ei sitä elämänpituutta kannata liikaa miettiä, arpapeliä milloin kuolee, voi olla etten huomenna ole enää hengissä, sellaista elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta: jos menette polvet koukussa istumaan, saatteko polven koskettamaan olkapäätä? Pystyttekö lepuutaamaan leukaa polvien päällä, että leuka lepää polvilumpion ylitse ja yltää miltein sääriluun alkuun.
Mitäs itse luulet? Ei onnistu ainakaan jos on iso maha. Mutta onnistuuko tuo siis kaikilta normaalipainoisilta?
Muista en tiedä, mutta multa onnistuu.
Keski-ikäisiltä hoikilta ihmisiltä ehkä yhdeltä kymmenestä tuhannesta tuo onnistuu. Joten se ei liity nyt tähän keskusteluun millään lailla. Lapset ja nuoret on notkeita ja pystyy tuollaiseen, ja aikuiset vain jos harrastavat koko ajan tuollaista liikuntaa jolla pitävät itsensä notkeana, normaalit ihmiset on kankeita aikuisena.
No ei todellakaan ole noin harvinainen "taito". Uima-hallin saunassa suunnilleen puolet naisista istuu lähes noin.
En käy uimahallin saunoissa, mutta a) oikeastiko aikuiset ihmiset istuvat julkisessa saunassa noin haaroväliään esitellen? b) minä käsitin, että pitää istua ilman tukea, uimahallissahan nojataan seinään. Silloinhan painopistekin on ihan eri kohdassa.
Painan 64 kg ja reidet hankaa ikävästi yhteen, varsinkin näin kesällä. Ja lentokonetuolit on turhan pienet minustakin, varsinkin jos viereen tulee isompi ihminen :/
Näen työssäni todella ylipainoisia, likemmäs 200 kiloisia. Sitten niitä 130-150 kiloisia tuntuu olevan aina vaan enemmän. Tämä siis erikoissairaanhoidon asiakkaat. Jonkin aikaa työskentelin vanhusten palvelutalossa. Siellä en kas kummaa törmännyt näihin näin ylipainoisiin ihmisiin. Jotain siis tapahtuu, eivätkä he palvelutaloon päädy...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.
Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.
Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.
Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.
Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.
Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vetää tuon painoasian jo aivan överiksi. En itse osaisi kuvitellakkaan painavani 50kg, painoin sen verran ehkä joskus 6 luokalla. Olen aina ollut kehonmalliltani lihaksikas ja jämäkkä, silloinkin kun en ole ollut ylipainoinen.
Ärsyttää suunnattomasti nämä joiden mielestä munkin pitäisi 157cm painaa 50kg että olisin normaalipainoinen. Tuollainen ajattelu syö motivaatiota ennestään, koska ei tunnu realistiselta enää tässä vaiheessa laihtua 45kg, ellen sitten sairastua anoreksiaan ja sehän olis vielä huonompi juttu, kuin olla näin lihava.Vähän malttia nyt molempiin reileihin, ylipaino ei ole normaali, mutta ei ole sekään, että kaikkien pitäisi olla jotain xs tai s kokoisia, mallinmitoissa. Kyllä ihmisiä saa kuitenkin olla eri kokoisia ja muotoisia ja painoisia. Raja tulisi vetää siihen, että millainen riski sairastuminen on, esim. lievä ylipaino ei vielä merkittävästi vaikuta mihinkään, varsinkaan jos ihmisellä on ihan hyvä olla niinkin.
Kyllä se lieväkin ylipaino aikaistaa kuolemaa.
Vai että aikaistaa kuolemaa. Ei kukaan lääketieteen ammattilainenkaan voi noin todeta, että lieväkin ylipaino ihan varmasti aikaistaa kuolemaa. Ei välttämättä, ei sen enempää välttämättä kuin sekään, että vähä liikkuminen tai heikkolihasmassa normaalipianoisella aikaistaisi kuolemaa.
Moni asia vaikuttaa elämän pituuteen ja suurin tekijä on ihan perintötekijät. Mulla esim. perintötekijöistä johtuen alhainen kolesteroli, vaikka olen lihava, kun taas ystävällä joka ei ole lihava on korkea kolesteroli.
Sinä et ole mikään jumala, joka voin ihmisiä osoittaa sormella ja tuomita heidät kuolemaan aikaisemmin milloin mistäkin sinun mielestäsi hyvästä syystä, ei se elämä ihan mene niin.
Toisekseen, paheensa kaikilla, mulla se on ylipaino ja monella normaalipainoisella taas se liikkumattomuus. Itse taas liikun paljon. Veikkaan, että aika tasoissa ollaan riskien suhteen näiden kanssa. Ei pidä fiksoitua ja tuijottaa vain yhtä asiaa, huolehdi omasta terveydestäsi ja että syöt ja liikut monipuolisesti, etkä riipaise kännejä tai polta tupakkaa tai syö liikaa karkkia. Muut tekee sitten omat valintansa.
Henkilökohtaisesti, en näe mitään suurta merkitystä sillä elänkö 100 vuotiaaksi vai 80 vuotiaaksi, en tee lapsia, joten veikkaan, että vanhuudesta tulee aika yksinäistä ja elämä tuntuu varmasti jo eletyltä aikaisemmin kuin jollain toisella. Ei sitä elämänpituutta kannata liikaa miettiä, arpapeliä milloin kuolee, voi olla etten huomenna ole enää hengissä, sellaista elämä on.
Mulla oli työterveystarkastuksen mukaan noin 4 kiloa ylipainoa, eli olen lievästi ylipainoinen. Liikun ja syön monipuolisesti ja paljon tuoreita kasviksia. Kysyin tarvitseeko minun laihduttaa ja ei kuulemma tarvitse. Että ei se lievä ylipaino näytä kaikki terveysalan ammatilaisekaan mielestä tosiaan mikään kuolemantuomio olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta: jos menette polvet koukussa istumaan, saatteko polven koskettamaan olkapäätä? Pystyttekö lepuutaamaan leukaa polvien päällä, että leuka lepää polvilumpion ylitse ja yltää miltein sääriluun alkuun.
Mitäs itse luulet? Ei onnistu ainakaan jos on iso maha. Mutta onnistuuko tuo siis kaikilta normaalipainoisilta?
Eihän omasta ylipainosta mitään haittaa ole jos joku normaalipainoinen on jäykkä.
Eihän ne nyt liity mitenkään toisiinsa vaan siihen että onko ylipainoinen jäykkä vai ei ja onko normaalipainoinen jäykkä vai ei. Miten kuvittelet että hoikkuus vetreyttää nivelet, lihakset ym. jos ei tee mitään sellaisia liikkeitä koskaan? Tai miten kuvittelet että jos notkea ihminen joka lihoo jotenkin jäykistyy/kangistuu siitä ylimääräisestä rasvasta?
Vierailija kirjoitti:
Näen työssäni todella ylipainoisia, likemmäs 200 kiloisia. Sitten niitä 130-150 kiloisia tuntuu olevan aina vaan enemmän. Tämä siis erikoissairaanhoidon asiakkaat. Jonkin aikaa työskentelin vanhusten palvelutalossa. Siellä en kas kummaa törmännyt näihin näin ylipainoisiin ihmisiin. Jotain siis tapahtuu, eivätkä he palvelutaloon päädy...
Tai sitten sinä et vain tiedä, mitä tapahtuu kun ihminen tulee vanhaksi. Esim sairaudet vievät energiaa ja ruokahalut, joten ihminen laihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
100 kg nainen ei kyllä ole minkään pituisena "normaalin pyöreä". Painan 67 kg ja yli 30 kg painavampi nainen on jo ISO, ei pyöreä. Ja niin, olen 176 cm eli en ylipainoinen. Tämä ylipainoisuusepidemia vaan hämärtää ihmisten mielissä sen mitä normaali paino on..
Kuka on sanonut että 100kg on normaalipainoinen, pyöreä on aina ylipainoinen, ei pyöreä ole kuvaava sana normaalipainoiselle ihmiselle. Se mikä tässä hämärtyy on se, että laihat ihmiset kuvittelevat satakiloisen olevan samanlainen kuin 200+ kiloinen joka ei kykene enää mihinkään normaaliin elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö oikeasti halua edes yrittää tiputtaa painoa? Hurja ylipaino kun nainen painaa yli 100 kg.
Riippuu pituudesta, esim. 180-senttiselle se ei ole "hurja" ylipaino.
Iso osa lihavista on syömishäiriöisiä, joita ei laihdutuskuurit auta. Pitäisi päästä terapiaan, mutta kaikki eivät pääse tai halua. Ravitsemusterapeutilla voi käydä kuuntelemassa, miten pitäisi syödä, mutta ei se oikeasti muuta mitään jos on ruoan kanssa ongelmia. Tietää mutta ei pysty. Ja moni laihtuukin mutta lihoo takaisin.
Leikkaus voi auttaa, koska se pakottaa syömään vähemmän, mutta on niitäkin, joita sekään ei auta.
Mutta jos haluaakin olla lihava ja perustaa elämänsä muun kuin normaaliuden varaan, ei siinä pitäisi olla muilla valittamista. Joko elämme maailmassa, jossa saa olla omanlaisensa, tai sitten emme. Se on voi voi jos en jonkun silmää miellytä.
100kg on 180cm naisellakin rankka ylipaino jos siitä ei ole 10kg lihasmassaa. 180cm miehenä olen painanut 102kg mutta rasvaton ihannepainoni on 93kg. Nyt painan 95 kg. Kyllä toi 102 kg näkyi mullakin mutta naisella näkyisi oikein kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta: jos menette polvet koukussa istumaan, saatteko polven koskettamaan olkapäätä? Pystyttekö lepuutaamaan leukaa polvien päällä, että leuka lepää polvilumpion ylitse ja yltää miltein sääriluun alkuun.
Tämäkö on uusi normaalin elämän ja toimintakyvyn mittari?
T. 80J
Mietin samaa, ja muistelisin että korkeintaan 12-vuotiaana viimeksi. En olisi pystynyt siihen edes silloin alle 50 kg teininä :D
Olen 188 cm pitkä ja 85 kg mies, mutta pystyn silti tuohon. Jäykkä saa olla jos tuohon ei pysty.
Suurin osa aikuisista on jäykkiä, eivät ole voimistelemalla pitäneet notkeutta yllä. Ja siinäkin on yksilöllisiä eroja.
Suurin osa aikuisista on ylipainoisia, mutta muiden paheet eivät pelasta sinua sairausilta.
Kuka niin on väittänyt? Nyt puhuttiin notkeudesta, ei ylipainosta. Jokainen on yksilö, myös painoltaan ja jokainen kantaa omat läskinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa vetää tuon painoasian jo aivan överiksi. En itse osaisi kuvitellakkaan painavani 50kg, painoin sen verran ehkä joskus 6 luokalla. Olen aina ollut kehonmalliltani lihaksikas ja jämäkkä, silloinkin kun en ole ollut ylipainoinen.
Ärsyttää suunnattomasti nämä joiden mielestä munkin pitäisi 157cm painaa 50kg että olisin normaalipainoinen. Tuollainen ajattelu syö motivaatiota ennestään, koska ei tunnu realistiselta enää tässä vaiheessa laihtua 45kg, ellen sitten sairastua anoreksiaan ja sehän olis vielä huonompi juttu, kuin olla näin lihava.Vähän malttia nyt molempiin reileihin, ylipaino ei ole normaali, mutta ei ole sekään, että kaikkien pitäisi olla jotain xs tai s kokoisia, mallinmitoissa. Kyllä ihmisiä saa kuitenkin olla eri kokoisia ja muotoisia ja painoisia. Raja tulisi vetää siihen, että millainen riski sairastuminen on, esim. lievä ylipaino ei vielä merkittävästi vaikuta mihinkään, varsinkaan jos ihmisellä on ihan hyvä olla niinkin.
Kyllä se lieväkin ylipaino aikaistaa kuolemaa.
Ei aikaista. Ja mitä sitten vaikka kuolee jo 85v eikä elä 90v? Kyllä huonokuntoiset laihat kuolee yhtälailla kuin huonokuntoiset hiukan ylipainoiset.
Kyllä se aikaistaa myös kunnon huonontumista. Jos terveellisesti elänyt voi toimia harrastaa 75-vuotiaaksi niin epäterveellisiä valintoja tehnyt onkin huonossa hapessa jo 70-vuotiaana. Ei elämä ole mikään mustavalkoinen asia, koska yleensä ennen kuolemaa kunto alkaa heikentymään ja koko elämä ja vointi huonontumaan. Miksi oletat eläväsi 85-vuotiaaksi?
En minä oletakaan, olen 40 vuotta nuorempi kuin anoppi kuollessaan ja olen ollut jo pitkään huonossa hapessa kun on paha raudanpuute, folaatin puute ja d-vitamiinin puute, eikä muutkaan asiat ole kunnossa, siihen päälle vielä ylipaino. Enkä kyllä haluakaan elää ainakaan yli 80v. Ei ne viimeiset vuodet ole yleensä hyviä, anoppikin puhui vuosia ennen kuolemaansa että pääsis jo pois, vaikka rakasti lapsenlapsiaan ja lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muutama referenssi.
https://ailisbrosnan.com/wp-content/uploads/2017/02/All-women-weight-150.jpg
Kaikki tämän kuvan naiset painavat 68kg. Pituudet 157cm, 163cm, 173cm, 180cm, 185cm.
http://www.bandanatraining.com/wp-content/uploads/2015/07/hs-1-1170x658.jpg
Tässä oikesti lihaksikkaita naisia, toisin sanottuna olympiaurheilijoita. Vain yksi nainen on yli 100kg, eli moukarinheittäjä Dawn Ellerbe, 188cm/109kg. Lähelle pääsee myös kuulantyöntäjä Connie Price-Smith, 195cm/95kg.
Selkeästi lihaksikkaista mutta normaalipituisista nyrkkeilijä Kathy Collins on 165cm/65kg, kehonrakentaja Kim Chizevsky on 174cm/62kg.
Eli jos selittelet painoa lihaksilla, todennäköisesti kertoilet satuja.Palataanpa näihin kuviin.
Ekan kuvan naisista kaksi vasemmanpuoleista ovat selkeästi ylipainoisia. Siis 157cm/68kg ja 163cm/68kg. Ei "vähän pyöreitä", vaan ylipainoisia. Rasva on lisäksi kerääntynyt pitkälti juuri siihen epäterveelliseen paikkaan, eli keskivartaloon.
Kakkoskuva kertoo todella karusti mitä pitäisi ajatella "lihaksikkaista" naisista. 95kg nainen on 195cm ja olympiatason kuulantyöntäjä. Juu sinulla ei ole vastaavaa lihasmassaa vaikka kuinka nostelisit multasäkkejä puutarhatöissä.
Tämä denialismi ja selittyly on mennyt jo liian pitkälle. Jokaisella on oikeus olla onnellinen omassa kehossaan, mutta kun yritetään selittää rankasti ylipainoista normaalipainoiseksi tai surkeakuntoista normaalikuntoiseksi, I Call B*llshit.
Lähes kaikille naisille ja enemmistölle miehistäkin 100 kiloa on todella paljon. Se että ylipaino on yleistä, ei muuta asiaa miksikään. 90% suomalaisista on p*skassa kunnossa, liikuntatestejä on vain helpotettu vuosi vuodelta ettei ihmisille tulisi paha mieli.
Tässä ei nyt keskusteltu alunperin että kuka on ylipainoinen ja kuka ei, vaan siitä ett onko satakiloinen niin lihava ettei pysty leikkaamaan varpaankynsiään tai vastaavaa normaalia elämistä. Sata kiloa on aika paljon joo, varsinkin lyhyelle naiselle, mutta ei se mikään invalidisoiva paino ole.
Ja mitä tulee siihen että saako olla onnellinen lihavasta kehostaan huolimatta, niin miksi ei saisi olla? Luuletko että itsensä vihaaminen jotenkin auttaa jossain? Ihan sama kuin sanoisit että jos joudut pyörätuoliin kun jalkasi joudutaan amputoimaan niin vihaa kroppaasi koska se on nyt ikuisesti viallinen joten sinä olet huono ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100 kg nainen ei kyllä ole minkään pituisena "normaalin pyöreä". Painan 67 kg ja yli 30 kg painavampi nainen on jo ISO, ei pyöreä. Ja niin, olen 176 cm eli en ylipainoinen. Tämä ylipainoisuusepidemia vaan hämärtää ihmisten mielissä sen mitä normaali paino on..
Kuka on sanonut että 100kg on normaalipainoinen, pyöreä on aina ylipainoinen, ei pyöreä ole kuvaava sana normaalipainoiselle ihmiselle. Se mikä tässä hämärtyy on se, että laihat ihmiset kuvittelevat satakiloisen olevan samanlainen kuin 200+ kiloinen joka ei kykene enää mihinkään normaaliin elämään.
Niinpä. Tämä on sanottu noin tuhat kertaa tässä ketjussa, mutta vaikeaa tuntuu olevan. Mieluummin minä normaalissa elämässäni hengästyn juoksulenkillä kuin elän täysin vailla lukutaitoa ja maalaisjärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.
Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.
Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.
Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.
Öh. Tai voisiko olla niin että terveellisiin elämäntapoihin tottuneella on erilaiset standardit "heikolle ololle" tai "toimintakyvyttömyydelle"?
Olen 172cm/65kg mies. Kun painoin 75kg, minusta tuntui juuri tuolta. Hengästytti, väsytti, hikoilutti, tuntui että olin kömpelö. Oli vatsaa ja jenkkakahvaa vaikka muille jakaa.
Joo ei tuntunut normaalikuntoiselta siksi kun pystyin kävelemään portaat ylös tai sitomaan kengännauhat.
Kaikkeen tottuu. Jos lihoisin 20 kiloa, varmasti tuntuisi siltä että olen kuoleman kielissä. 5-10 vuotta ylipainoisena, ja luutavasti tuntuisi normaalilta. Olisin yhä rankasti ylipainoinen ja rapakuntoinen, mutta tottunut siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä muutama referenssi.
https://ailisbrosnan.com/wp-content/uploads/2017/02/All-women-weight-150.jpg
Kaikki tämän kuvan naiset painavat 68kg. Pituudet 157cm, 163cm, 173cm, 180cm, 185cm.
http://www.bandanatraining.com/wp-content/uploads/2015/07/hs-1-1170x658.jpg
Tässä oikesti lihaksikkaita naisia, toisin sanottuna olympiaurheilijoita. Vain yksi nainen on yli 100kg, eli moukarinheittäjä Dawn Ellerbe, 188cm/109kg. Lähelle pääsee myös kuulantyöntäjä Connie Price-Smith, 195cm/95kg.
Selkeästi lihaksikkaista mutta normaalipituisista nyrkkeilijä Kathy Collins on 165cm/65kg, kehonrakentaja Kim Chizevsky on 174cm/62kg.
Eli jos selittelet painoa lihaksilla, todennäköisesti kertoilet satuja.Palataanpa näihin kuviin.
Ekan kuvan naisista kaksi vasemmanpuoleista ovat selkeästi ylipainoisia. Siis 157cm/68kg ja 163cm/68kg. Ei "vähän pyöreitä", vaan ylipainoisia. Rasva on lisäksi kerääntynyt pitkälti juuri siihen epäterveelliseen paikkaan, eli keskivartaloon.
Kakkoskuva kertoo todella karusti mitä pitäisi ajatella "lihaksikkaista" naisista. 95kg nainen on 195cm ja olympiatason kuulantyöntäjä. Juu sinulla ei ole vastaavaa lihasmassaa vaikka kuinka nostelisit multasäkkejä puutarhatöissä.
Tämä denialismi ja selittyly on mennyt jo liian pitkälle. Jokaisella on oikeus olla onnellinen omassa kehossaan, mutta kun yritetään selittää rankasti ylipainoista normaalipainoiseksi tai surkeakuntoista normaalikuntoiseksi, I Call B*llshit.
Lähes kaikille naisille ja enemmistölle miehistäkin 100 kiloa on todella paljon. Se että ylipaino on yleistä, ei muuta asiaa miksikään. 90% suomalaisista on p*skassa kunnossa, liikuntatestejä on vain helpotettu vuosi vuodelta ettei ihmisille tulisi paha mieli.
Tässä ei nyt keskusteltu alunperin että kuka on ylipainoinen ja kuka ei, vaan siitä ett onko satakiloinen niin lihava ettei pysty leikkaamaan varpaankynsiään tai vastaavaa normaalia elämistä. Sata kiloa on aika paljon joo, varsinkin lyhyelle naiselle, mutta ei se mikään invalidisoiva paino ole.
Ja mitä tulee siihen että saako olla onnellinen lihavasta kehostaan huolimatta, niin miksi ei saisi olla? Luuletko että itsensä vihaaminen jotenkin auttaa jossain? Ihan sama kuin sanoisit että jos joudut pyörätuoliin kun jalkasi joudutaan amputoimaan niin vihaa kroppaasi koska se on nyt ikuisesti viallinen joten sinä olet huono ihminen.
Juu. Vähän perustelut kiertää nyt kehää. Kysymys kuuluu, pystyykö ylipainoinen elämään normaalia elämää. Sitten tähän vastataan jollain painoindeksitaulukoilla tai kuvilla, miltä ylipainoinen näyttää. Miten nämä liittyvät siihen kysymykseen, joka liittyi arkeen ja elämiseen. Hukkaan menevät nuo todistelut, että ylipainoinen on ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.
Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.
Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.
Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.
Öh. Tai voisiko olla niin että terveellisiin elämäntapoihin tottuneella on erilaiset standardit "heikolle ololle" tai "toimintakyvyttömyydelle"?
Olen 172cm/65kg mies. Kun painoin 75kg, minusta tuntui juuri tuolta. Hengästytti, väsytti, hikoilutti, tuntui että olin kömpelö. Oli vatsaa ja jenkkakahvaa vaikka muille jakaa.
Joo ei tuntunut normaalikuntoiselta siksi kun pystyin kävelemään portaat ylös tai sitomaan kengännauhat.
Kaikkeen tottuu. Jos lihoisin 20 kiloa, varmasti tuntuisi siltä että olen kuoleman kielissä. 5-10 vuotta ylipainoisena, ja luutavasti tuntuisi normaalilta. Olisin yhä rankasti ylipainoinen ja rapakuntoinen, mutta tottunut siihen.
Niin, saattaa olla tästäkin kyse. Eli kumpi lopulta on onnellisempi? Se, jolle 60 kilon paino tuntuu kuolemalta vai se, joka tuntee olevansa elämänsä kunnossa?
Aloituksessa puhuttiin nimenomaan niistä kengännauhojen sitomisista ja portaiden nousemisesta. Jos sinun standardeissasi pitää pystyä juoksemaan maraton joka päivä, mitenköhän se liittyy siihen ylipainoiseen, joka on 60-kiloisena ihan tyytyväinen ilman maratonia?
Vähän sama ongelma kuin joillain kulinaristeilla, jotka eivät pysty laittamaan suuhunsa kuin kalliin ravintola-annoksen tai luomupavuista itse superkalliillaa keittimellä keitettyä kahvia. Vaikeampaahan siinä on nauttia normaaleista asioista, kun itse nirsouksissaan on asettanut riman niin korkealle. Parempi elämän laatu on vaatimattomammilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolminumeroinen paino naisella on aika hurja. Olen itse 64 kiloinen, 164 senttinen ja mielestäni painan ihan liikaa.
Riippuu paljon myös omasta painohistoriasta, mikä tuntuu hyvältä ja luontevalta. Olen nyt 50 kymppisenä jo 60 kg, ja pituutta vain 162 cm. Minulle tuo paino on liikaa. Hengästyn, tukala olo yms. Jos/ kun saan 5-10 kg pois, niin olokin varmaan parempi. Liikakilot ovat tulleet nopeasti, noin vuoden sisällä selkäkipujen vuoksi lähinnä.
Jos taas on aina ollut rehevämpi, tai painoa kertynyt hitaasti, olo ei ehkä ylipainon kanssa ole niin tukala. Helpompi tuntea olonsa ja kehonsa omakseen.
Olisikohan sinulla sitten jotain vikaa terveydessä, jos jo 5 kiloa tekee sinut toimintakyvyttömäksi? Nämä normaalipainoiset taitavatkin olla itse aika heikossa hapessa vaikka kuvittelevat olevansa terveitä.
Öh. Tai voisiko olla niin että terveellisiin elämäntapoihin tottuneella on erilaiset standardit "heikolle ololle" tai "toimintakyvyttömyydelle"?
Olen 172cm/65kg mies. Kun painoin 75kg, minusta tuntui juuri tuolta. Hengästytti, väsytti, hikoilutti, tuntui että olin kömpelö. Oli vatsaa ja jenkkakahvaa vaikka muille jakaa.
Joo ei tuntunut normaalikuntoiselta siksi kun pystyin kävelemään portaat ylös tai sitomaan kengännauhat.
Kaikkeen tottuu. Jos lihoisin 20 kiloa, varmasti tuntuisi siltä että olen kuoleman kielissä. 5-10 vuotta ylipainoisena, ja luutavasti tuntuisi normaalilta. Olisin yhä rankasti ylipainoinen ja rapakuntoinen, mutta tottunut siihen.Niin, saattaa olla tästäkin kyse. Eli kumpi lopulta on onnellisempi? Se, jolle 60 kilon paino tuntuu kuolemalta vai se, joka tuntee olevansa elämänsä kunnossa?
Aloituksessa puhuttiin nimenomaan niistä kengännauhojen sitomisista ja portaiden nousemisesta. Jos sinun standardeissasi pitää pystyä juoksemaan maraton joka päivä, mitenköhän se liittyy siihen ylipainoiseen, joka on 60-kiloisena ihan tyytyväinen ilman maratonia?
Vähän sama ongelma kuin joillain kulinaristeilla, jotka eivät pysty laittamaan suuhunsa kuin kalliin ravintola-annoksen tai luomupavuista itse superkalliillaa keittimellä keitettyä kahvia. Vaikeampaahan siinä on nauttia normaaleista asioista, kun itse nirsouksissaan on asettanut riman niin korkealle. Parempi elämän laatu on vaatimattomammilla.
Hienon olkiukon rakensit.
On 100-kiloisia jotka vihaavat liikuntaa ja pakkomielteisiä maratoonareita.
Välissä ei voi mitenkään olla normaalipainoisia ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti lenkillä ja salilla mutta elämä ei silti pyöri urheilusuoritusten ympärillä.
Vai onko nykyään jo minimiliikuntasuositusten noudattaminen pakkomielteistä urheilua?
Sen olen jo palstalta oppinut että normaalipainoinen mies on hintelä, ja normaalipainoinen nainen on alipainoinen. Ja jos ei herkut maistu säännöllisesti, on nipo ja n.tsi.
En oikein ymmärrä, mihin tällä denialismilla viitataan. Ei siis pelkästään tässä lainaamassani kommentissa, vaan yleensäkin viljellyssä väittressä, että reippaasti ylipainoiset eivät muks olisi tietoisia painostaan. Onko tässäkään ketjussa joku sanonut, että 100 kiloinen nainen ei olisi ylipainoinen? Eikö tämän ketjun pointti ollut, että 100 kiloinen on ylipainoinen mutta pystyy vielä tekemään ihan normaaleja asioita eikä ole niin iso, että erottuisi jotenkin shokeeraavasti katukuvasta.
Ja ei, en ole itse 100 kiloinen nainen.