Antaisitko lapsena anteeksi tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olemme vanhempina kunnioittaneet lastemme omaa tahtoa, mun omaa tahtoa ei kunnioitettu kotonani lähes lainkaan. Se oli äidille vitsailun aihe, ja näin. Mä en tee lapselle niin, mutta se tarkouttaa samalla sitä, että hän ei mene oman tahtoni yläpuolelle missään asiassa. Jos en salli. Enkä oikein salli, ei ole syytä.

Ap

Anna esimerkkejä, joissa lapsen omaa tahtoa kunnioitetaan tilanteissa, joissa sinun tahtoasi ei lapsena kunnioitettu. Millä tavalla sinun lapsellasi on vapaampi oma tahto kuin sinulla oli lapsena?

Saa möykätä vaikka se häiritsee minua (ei saisikaan, jos asuisin kotona) ja kai se häiritsee veljeäkin, mutta saa silti möykätä. Veljeään häiritsee myös pikkusiskon jatkuva kaveripäivystys ja sekin saa tapahtua aivan rajoitta, tai siis mä en kestäisi sitä vierailumäärää, minkä kanssa mies ei sano yhtään mitään. Lisäksi jos lapset eivät tahdo pysähtyä kauppaan ajetaan ensin kotiin, ettei heidän tarvitse pitkästyä kaupassa (=opetella olemaan siellä vaikka on tylsää) jne. Koska mies ei jaksa eli ei osaa eikä viitsi, näe syytä kasvattaa.

Ap

Ahaa. Eli sinä siis nujertaisit lapsien tahtoa samalla tavalla kuin äitisi nujersi sinun, mutta mies onneksi pelastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olet epäonnistunut tehtävässäsi olla luotettava, vakaa ja rakastava aikuinen. Nyt vaan on peiliin katsomisen paikka, vinkuminen täällä ei tilannettasi vie eteenpäin, ellet halua tuntea näin koko lopun elämääsi.

Mitä lapseesi tulee, kaikkea hyvää hänelle ja voimia. Toivottavasti löytää aikuisena voimavarat hyödyntää kokemustaan huonosta äidistä ja löytää onnen itsestään.

Mä osaan ainakin löytää onnen itsestäni, mutta sikäli toivotuksesi on täysin p*rse, että onnellisimmillaan ihminen on jos saa rakkautta myös muilta. Ei lapsi mikään hyvin voiva ole, jos yksin jää. Siis noin periaatteessa. Ja huonoja parisuhteitahan maailmalla riittää.

Ap

Voi pieni, onnellisuus ennen kaikkea lähtee sisältä, ei kukaan rakasta toista onnelliseksi.

Kyllä rakastaa. En mä ainakaan varmaan olisi näin onnen sisältänyt löytänyt ihminen ilman miestäni. Että oletkin typerä kuvitellessasi muuta! En ois uskonut itseeni, saanut niin paljon voimia kyykyttää kiusaajiani, haukkua väärinkohtelijoita jne ilman häntä ja sitä, että hän arvosti minua ja uskoi minuun ja oli hyvä mulle. Se kaikki hyvä oli tosin sisälläni, se on totta, mutta äitini oli haukkunut sen päälle pelkkä paskaa, joten tunsin olevani pelkkää paskaa. Siksi otin noin huonon miehenkin, jota en rakasta. Mutta otin, koska hän näki hyvää minussa ja ajattelin, että löydän sen hänen avullaan, mutta en yksin. Ja niin on myös käytnyt. Tuskin mä olisin narsistien uhria tajuavassa terapiassakaan ilman miestäni. Tai voittanut isäni uutta vaimoa oikeidessa edunvalvontaoikeudenkäynnissä ilman miehen ehdotonta tukea kaataa se bitch. Jne. Sekin teki minut hyvin onnelliseksi. Toki se oli sisälläni, mutta yksin sitä ei saa narsistin uhri käyttöönsä yhtään. Toisten tuella saa sen sijaan vaikka mitä! Sääliksi käy, kun et ole saanut toisista tukea ja apua, kun olisit tarvinnut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olemme vanhempina kunnioittaneet lastemme omaa tahtoa, mun omaa tahtoa ei kunnioitettu kotonani lähes lainkaan. Se oli äidille vitsailun aihe, ja näin. Mä en tee lapselle niin, mutta se tarkouttaa samalla sitä, että hän ei mene oman tahtoni yläpuolelle missään asiassa. Jos en salli. Enkä oikein salli, ei ole syytä.

Ap

Anna esimerkkejä, joissa lapsen omaa tahtoa kunnioitetaan tilanteissa, joissa sinun tahtoasi ei lapsena kunnioitettu. Millä tavalla sinun lapsellasi on vapaampi oma tahto kuin sinulla oli lapsena?

Saa möykätä vaikka se häiritsee minua (ei saisikaan, jos asuisin kotona) ja kai se häiritsee veljeäkin, mutta saa silti möykätä. Veljeään häiritsee myös pikkusiskon jatkuva kaveripäivystys ja sekin saa tapahtua aivan rajoitta, tai siis mä en kestäisi sitä vierailumäärää, minkä kanssa mies ei sano yhtään mitään. Lisäksi jos lapset eivät tahdo pysähtyä kauppaan ajetaan ensin kotiin, ettei heidän tarvitse pitkästyä kaupassa (=opetella olemaan siellä vaikka on tylsää) jne. Koska mies ei jaksa eli ei osaa eikä viitsi, näe syytä kasvattaa.

Ap

Ahaa. Eli sinä siis nujertaisit lapsien tahtoa samalla tavalla kuin äitisi nujersi sinun, mutta mies onneksi pelastaa?

En kyllä muistele sitä pahalla, etten saanut häiritä häntä... se ei kuulu mielihommiini.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olet epäonnistunut tehtävässäsi olla luotettava, vakaa ja rakastava aikuinen. Nyt vaan on peiliin katsomisen paikka, vinkuminen täällä ei tilannettasi vie eteenpäin, ellet halua tuntea näin koko lopun elämääsi.

Mitä lapseesi tulee, kaikkea hyvää hänelle ja voimia. Toivottavasti löytää aikuisena voimavarat hyödyntää kokemustaan huonosta äidistä ja löytää onnen itsestään.

Mä osaan ainakin löytää onnen itsestäni, mutta sikäli toivotuksesi on täysin p*rse, että onnellisimmillaan ihminen on jos saa rakkautta myös muilta. Ei lapsi mikään hyvin voiva ole, jos yksin jää. Siis noin periaatteessa. Ja huonoja parisuhteitahan maailmalla riittää.

Ap

Voi pieni, onnellisuus ennen kaikkea lähtee sisältä, ei kukaan rakasta toista onnelliseksi.

Siis todella väärä oletus sinulta. Kirjassakin, jota halusin lukea puhutaan juurikin siitä, että meidän tulisi saada ympärillemme oikeat ihmiset, ne, jotka voivat auttaa meitä unelmissamme jne. Ole sä yksin onnellinen (mistä? :) Koittamatta yhdessä toisten kanssa saavuttaa unelmiasi :DD

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olet epäonnistunut tehtävässäsi olla luotettava, vakaa ja rakastava aikuinen. Nyt vaan on peiliin katsomisen paikka, vinkuminen täällä ei tilannettasi vie eteenpäin, ellet halua tuntea näin koko lopun elämääsi.

Mitä lapseesi tulee, kaikkea hyvää hänelle ja voimia. Toivottavasti löytää aikuisena voimavarat hyödyntää kokemustaan huonosta äidistä ja löytää onnen itsestään.

Mä osaan ainakin löytää onnen itsestäni, mutta sikäli toivotuksesi on täysin p*rse, että onnellisimmillaan ihminen on jos saa rakkautta myös muilta. Ei lapsi mikään hyvin voiva ole, jos yksin jää. Siis noin periaatteessa. Ja huonoja parisuhteitahan maailmalla riittää.

Ap

Voi pieni, onnellisuus ennen kaikkea lähtee sisältä, ei kukaan rakasta toista onnelliseksi.

Surkea yksinnillittäv

Luuseri :Dd Ne, jotka haluavat olla oikeasti onnellisia, etsivät lähelleen ihmisiä, jotka haluavat auttaaheitä toteuttamaan unelmiaan. Mutta siitähän sä et erakkoressukka tiedä mitään :D

Ap

Ihminen nimenomaan tarvitsee toisia tullakseen onnelliseksi ja kokonaiseksi jne. Säälittää nämä yksin onnelliseksi kuvittelemaan tulijat. No, ainahan voitte nillittää yksin, miten onnellisia olettekaan...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olemme vanhempina kunnioittaneet lastemme omaa tahtoa, mun omaa tahtoa ei kunnioitettu kotonani lähes lainkaan. Se oli äidille vitsailun aihe, ja näin. Mä en tee lapselle niin, mutta se tarkouttaa samalla sitä, että hän ei mene oman tahtoni yläpuolelle missään asiassa. Jos en salli. Enkä oikein salli, ei ole syytä.

Ap

Anna esimerkkejä, joissa lapsen omaa tahtoa kunnioitetaan tilanteissa, joissa sinun tahtoasi ei lapsena kunnioitettu. Millä tavalla sinun lapsellasi on vapaampi oma tahto kuin sinulla oli lapsena?

Saa möykätä vaikka se häiritsee minua (ei saisikaan, jos asuisin kotona) ja kai se häiritsee veljeäkin, mutta saa silti möykätä. Veljeään häiritsee myös pikkusiskon jatkuva kaveripäivystys ja sekin saa tapahtua aivan rajoitta, tai siis mä en kestäisi sitä vierailumäärää, minkä kanssa mies ei sano yhtään mitään. Lisäksi jos lapset eivät tahdo pysähtyä kauppaan ajetaan ensin kotiin, ettei heidän tarvitse pitkästyä kaupassa (=opetella olemaan siellä vaikka on tylsää) jne. Koska mies ei jaksa eli ei osaa eikä viitsi, näe syytä kasvattaa.

Ap

Ahaa. Eli sinä siis nujertaisit lapsien tahtoa samalla tavalla kuin äitisi nujersi sinun, mutta mies onneksi pelastaa?

En kyllä muistele sitä pahalla, etten saanut häiritä häntä... se ei kuulu mielihommiini.

Ap

Voisit siis antaa anteeksi äidillesi koska teet itse samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olemme vanhempina kunnioittaneet lastemme omaa tahtoa, mun omaa tahtoa ei kunnioitettu kotonani lähes lainkaan. Se oli äidille vitsailun aihe, ja näin. Mä en tee lapselle niin, mutta se tarkouttaa samalla sitä, että hän ei mene oman tahtoni yläpuolelle missään asiassa. Jos en salli. Enkä oikein salli, ei ole syytä.

Ap

Anna esimerkkejä, joissa lapsen omaa tahtoa kunnioitetaan tilanteissa, joissa sinun tahtoasi ei lapsena kunnioitettu. Millä tavalla sinun lapsellasi on vapaampi oma tahto kuin sinulla oli lapsena?

Saa möykätä vaikka se häiritsee minua (ei saisikaan, jos asuisin kotona) ja kai se häiritsee veljeäkin, mutta saa silti möykätä. Veljeään häiritsee myös pikkusiskon jatkuva kaveripäivystys ja sekin saa tapahtua aivan rajoitta, tai siis mä en kestäisi sitä vierailumäärää, minkä kanssa mies ei sano yhtään mitään. Lisäksi jos lapset eivät tahdo pysähtyä kauppaan ajetaan ensin kotiin, ettei heidän tarvitse pitkästyä kaupassa (=opetella olemaan siellä vaikka on tylsää) jne. Koska mies ei jaksa eli ei osaa eikä viitsi, näe syytä kasvattaa.

Ap

Ahaa. Eli sinä siis nujertaisit lapsien tahtoa samalla tavalla kuin äitisi nujersi sinun, mutta mies onneksi pelastaa?

En kyllä muistele sitä pahalla, etten saanut häiritä häntä... se ei kuulu mielihommiini.

Ap

Voisit siis antaa anteeksi äidillesi koska teet itse samaa.

En anna, koska ei ole pyytänyt anteeksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni olemme vanhempina kunnioittaneet lastemme omaa tahtoa, mun omaa tahtoa ei kunnioitettu kotonani lähes lainkaan. Se oli äidille vitsailun aihe, ja näin. Mä en tee lapselle niin, mutta se tarkouttaa samalla sitä, että hän ei mene oman tahtoni yläpuolelle missään asiassa. Jos en salli. Enkä oikein salli, ei ole syytä.

Ap

Anna esimerkkejä, joissa lapsen omaa tahtoa kunnioitetaan tilanteissa, joissa sinun tahtoasi ei lapsena kunnioitettu. Millä tavalla sinun lapsellasi on vapaampi oma tahto kuin sinulla oli lapsena?

Saa möykätä vaikka se häiritsee minua (ei saisikaan, jos asuisin kotona) ja kai se häiritsee veljeäkin, mutta saa silti möykätä. Veljeään häiritsee myös pikkusiskon jatkuva kaveripäivystys ja sekin saa tapahtua aivan rajoitta, tai siis mä en kestäisi sitä vierailumäärää, minkä kanssa mies ei sano yhtään mitään. Lisäksi jos lapset eivät tahdo pysähtyä kauppaan ajetaan ensin kotiin, ettei heidän tarvitse pitkästyä kaupassa (=opetella olemaan siellä vaikka on tylsää) jne. Koska mies ei jaksa eli ei osaa eikä viitsi, näe syytä kasvattaa.

Ap

Ahaa. Eli sinä siis nujertaisit lapsien tahtoa samalla tavalla kuin äitisi nujersi sinun, mutta mies onneksi pelastaa?

En kyllä muistele sitä pahalla, etten saanut häiritä häntä... se ei kuulu mielihommiini.

Ap

Voisit siis antaa anteeksi äidillesi koska teet itse samaa.

Ja siis mitä samaa teen? En tee.

Ap

Minunkaan lapsella ei olisi yhtäkään syytä antaa tätä mulle anteeksi, ellen pyydä. On normaalia päättää, että ei anna anteeksi sitä, että toinen satutti.

Ap

Olet hullu

Vierailija kirjoitti:

Olet hullu

Itse olet pseudo-antanut anteeksi sen, että toinen satutti ja nyttemmin v*tuttaa, ettet arvostanut itseäsi vain enemmän.

Ap

Ihminen on sosiaalinen otus, kyllä, perhe, lauma jne. Mutta mikään perhe, kukaan ihminen ei tee sisältä hajanaista ja rikkinäistä ihmistä ehjäksi tai onnelliseksi täysin. Ymmärrän että sinä, Ap, et vielä tätä kykene ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on sosiaalinen otus, kyllä, perhe, lauma jne. Mutta mikään perhe, kukaan ihminen ei tee sisältä hajanaista ja rikkinäistä ihmistä ehjäksi tai onnelliseksi täysin. Ymmärrän että sinä, Ap, et vielä tätä kykene ymmärtämään.

No en mä ole sellaista väittänytkään! Mutta varmasti ainakin jokainen normaali ihminen on onnellisempi ihmissuhteissa kuin ilman ja yksin onnellisena h*lvetti nyt soikoon!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olet epäonnistunut tehtävässäsi olla luotettava, vakaa ja rakastava aikuinen. Nyt vaan on peiliin katsomisen paikka, vinkuminen täällä ei tilannettasi vie eteenpäin, ellet halua tuntea näin koko lopun elämääsi.

Mitä lapseesi tulee, kaikkea hyvää hänelle ja voimia. Toivottavasti löytää aikuisena voimavarat hyödyntää kokemustaan huonosta äidistä ja löytää onnen itsestään.

Mä osaan ainakin löytää onnen itsestäni, mutta sikäli toivotuksesi on täysin p*rse, että onnellisimmillaan ihminen on jos saa rakkautta myös muilta. Ei lapsi mikään hyvin voiva ole, jos yksin jää. Siis noin periaatteessa. Ja huonoja parisuhteitahan maailmalla riittää.

Ap

Voi pieni, onnellisuus ennen kaikkea lähtee sisältä, ei kukaan rakasta toista onnelliseksi.

Ei terve ihminen ole onnellinen ilman mitään ulkoista syytä.

Mä en tajua tätä onnen löytää sisältään yksin -lässytystä! Paljon paremmin löytää sopivan ihmisen seurassa!!!!

Ap

Onneksi palsta menee kohta kiinni, niin Ap voi välillä tehdä jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi on yhtään äitiinsä tullut, niin ei varmasti anna anteeksi, ikinä.

Miten niin, mä annan kyllä anteeksi, jos asioita käsitellään, ja syylinen ottaa vastuun loukkaamisestaan ja vioistaan joilla satutti minua.

Ap

Mitä jos äitiäsikin on kohdeltu huonosti lapsena ja siksi hänestä tuli mikä tuli? Ja hänen äitiään?

Kuka siis on vastuussa siitä että suvussanne paska valuu aina seuraavaan sukupolveen? Onko sen nyt vain mentävä niin? Sinun lapsesi saa paskaa koska sinä sait myös lapsena ja äitisi ja mummosi omassa lapsuudessaan? Sinullako ei ole mitään mahdollisuutta pysäyttää tätä paskaketjua?

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä onnen löytää sisältään yksin -lässytystä! Paljon paremmin löytää sopivan ihmisen seurassa!!!!

Ap

Ei onneaan voi sysätä kenenkään muun vastuulle.

Kaikki muu kuin sisäinen rauha on keinotekoista, pinnallista valhetta.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua tätä onnen löytää sisältään yksin -lässytystä! Paljon paremmin löytää sopivan ihmisen seurassa!!!!

Ap

Olet onneton ja haukut muita omasta onnettomuudesta. Sinun tulee käydä se polku itsesi kanssa nyt ensin.