Lue keskustelun säännöt.
Olen jämäkkä eli taitava sanomaan ei. Aluksi miehet ihailee minua mutta myöhemmin suuttuvat ja yrittävät alistaa
03.06.2019 |
En ole kynnysmatto tai muukaan alistuva hiirulainen vaan olen taitava ja reipas sanomaan suoraan ei. Jos kukaan muu ei uskalla sanoa johonkin asiaan ei, niin minä olen se joka uskaltaa. En ole kuitenkaan mikään kiroileva rääväsuu bitch vaan kiva ja kohtelias nainen. Miehet tuntuu jotenkin ihastuvan tuohon kun uskallan niin reippaasti ja suoraan sanoa ei. Minulle on useampi tapailukumppani ja seurustelukumppani, jopa avomieskin sanonut, että ihastui minuun koska olen niin jämäkkä. Mutta en ymmärrä asiaa, koska lopulta se kääntyy vain riidaksi, he itse suuttuvat minulle kun sanon ei tai ryhtyvät suunnilleen elämän tehtävänään yrittämään alistaa minua, jotenkin voittaakseen kykyni sanoa ei, kuin olisin joku ihmeellinen haaste. Ja tämä tällainen pilaa parisuhteitani, koska en halua riitaisaa suhdetta. Selittäkää mikä siinä on, että miksi tähän piirteeseen ihastutaan mutta ennen pitkää se yritetään kitkeä minusta pois?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse oikein kiinni tuohon että miksi ap sä niin kovasti korostat sitä että olet jämäkkä ja miehet ihastuu siihen jämäkkyyteen. Eikö se ole ihan normaalia että osaa sanoa myös ei? Kuvailet muuten itseäsi ihan normaaliksi ihmiseksi kun onnistuu kompromissit jne. mikä sinusta sitten tekee jotenkin erikoisen jämäkän? Ehkä se johtuu siitä että olen eteläpohjalainen ja siellä kaikki ihmiset on yleensä sellaisia jotka osaa sanoa ei tarpeen vaatiessa, en tiedä minkälaisia kynnysmattoja kuvittelet että naiset yleensä on.
En ole eläissäni kuullut että joku mies olisi ihastunut naisen jämäkkyyteen, jo pelkästään se termi kuulostaa kovin maskuliiniselta piirteeltä tai sellaiselta justiinatyyppiseltä pirttihirmulta, miten siihen joku ihastuisi?
Miehet ovat itse sanoneet minulle että ihastuvat siihen jämäkkyyteen.
En tunne ketään eteläpohjalaista, voi olla että siellä kaikki naiset ovatkin jämäkkiä. Enkä halua tehdä tästä mitään "kaikki naiset on tietynlaisia" -yleistysketjua. Mutta esim. omassa tuttavapiirissäni on paljonkin naisia, jotka eivät uskalla sanoa ei toisille ihmisille. Jos he vaikka saavat ravintolassa huonon annoksen, niin he eivät uskalla valittaa siitä. Jos joku kaupittelee heille tunteisiin vetoamalla jotain turhaa ja kallista, niin he eivät uskalla kieltäytyä siitä vaan ostavat sen asian, jotta kaupittelijalle ei tulisi paha mieli. Jne. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on aivan tavallista, että alkuun suhde on helppo ja toista ihaillaan. Sitten kun arki astuu kuvioon, voi toisen tapa toimia alkaa ärsyttämään. Tässä vaiheessa tuleekin se ihmisen taito pitää suhdetta yllä tarpeen.
Ap, et näe omassa tavassasi toimia olla mitään väärää. Näet vain, että miehet ovat tehneet/toimineet väärin. Jotenka sanoisin, että sinä ihastut miehissä siihen kun miehet ihastuvat sinuun. Tämä on huono syy seurustelulle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on asioita joista en neuvottele enkä jousta. Ne ovat myös lähellä arvomaailmani. Tilanteesta riippuen voin tehdä kompromissin, eli ehdoton siinä mielessä en ole. Tämä tosin edellyttää muiden osapuolien aktiivisen osallistumisen asiaan ja toimintamallin muuttamiseen. Itse en lähde minulle sopivia ja sovittuja asioita omaehtoisesti muuttamaan sen takia, että joku muu pääsisi helpommalla. Ja, kyllästämässä ärsyttää erityisesti miehiä suunnattomasti. Ehkä se kertoo myös siitä, että olen vahva, älykäs ja omillani pärjäävä nainen.
Se on ihan selvä, että ihmisiä ärsyttää, jos jollain sinulle sopivalla jutulla sinun elämäsi on helpompaa ja heidän elämänsä vaikeampaa, etkä suostu edes periaatteessa niitä asioita muutamaan, koska joskus aiemmin on jotain sovittu. Sinusta tietenkin omien etujesi puolustaminen on oikein, mutta millä hinnalla ne muut joutuvat elämään tämän sinulle tärkeän periaatteen kanssa? Ärsytyksessä ja harmituksessa, kun typeryyttään suostuivat tyyliin seitsemän vuotta sitten johonkin.
Se herättää muissa turhautumista, kun heidän tilanteensa on huono, etkä suostu ehkä edes neuvottelemaan asiasta, sanomatta edes, että itse korjaisit ja parantaisit heidän asemaansa ilman heidän pyyntöään.
Kuten itse kirjoitat ”edellyttää muiden osapuolien aktiivisen osallistumisen asiaan ja toimintamallin muuttamiseen”. Sinun ehdoillasi jopa määritellään voidaanko edes kompromissata asioissa, jotka sinusta on päätetty ja sovittu.
Onhan se nyt selvä, että sellainen nainen, joka näkee miehen kärsivän tilanteesta ja hän mitään sanomatta korjaa itse tilanteen on paljon mielyttävämpi tapaus, kun tällainen periaatteiden nainen.
Minuakin ärsyttää ihmiset, jotka näkevät, että muut ovat tyytymättömiä ja jopa onnettomia, mutta pitävät silti kiinni ihan vaan periaatteesta sovituista jutuista, koska ovat jämäköitä ja voivat itse hyvin.
Joskus sovitut jutut ovat epäreiluja, vaikka olisivat kuinka sovittuja ja selitellä, että ”mitäs sopi aikanaan” , on vain ilkeää ivailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla miehillä tuntuu vaan olevan kilpailuviettiä jota toteutetaan sitten parisuhteissakin, mikä onkin haitallista. Ei ymmärretä että naisen kanssa pitäisi elää kumppanina vaan halutaan kilpailla voitosta. Loppujen lopuksi parisuhteessa ”voittaja” häviää.
Tällaista kilpailuasetelmaa tai valtataisteluasetelmaa tarkoitin aloituksellani. Että minussa on piirre (jämäkkyys), johon miehet minussa ihastuu, mutta sitten myöhemmin he haluavat alkaa nujertamaan sitä piirrettä eli jotenkin kilpailemaan sen kanssa ja valta-asetelmalla poistamaan sitä piirrettä. Ap
Ihan tuttu juttu. Mies ihastuu naisen jämäkkyyteen, koska ihailee alkuun kyseistä ominaisuutta koska itseltä se puuttuu. Kyse ei ole vaikeasta ihmisestä. Esimerkkinä kun ex-miehen kaverit sanoivat jotakin, josta mies oli eri mieltä mies oli hiljaa, ettei muuttuisi epäsuosituksi. Kun kaverit sanallisesti kävivät minun päälleni haukkuen mielipiteitäni, parisuhdettamme jne. niin minä en ollut hiljaa. En myöskään riidellyt mutta totesin olevani eri mieltä. Esim väittivät minun pakottaneen miehen ottamaan koiran ja kuinka olin pirttihirmu ja paha ihminen. ja mies varmaan kärsii kotona. Mies istui hiljaa riidan välttämiseksi, minä totesin että puheet ovat loukkaavia eivätkä pitäneet paikkaansa. Lopulta miestä alkoi tietysti ärsyttää kun olisi itsekin halunnut olla rohkeampi mutta jos ei ole niin ei ole. Sama voi tapahtua vaikka koulutustason tai varallisuuden kanssa (nykysuhde). Mies alkaa jatkuvasti väheksymään koulutettuja ja paremmalla asuinalueella asuvia ihmisiä. Kaipa tässä on pohjalla vain huono itsetunto.
Olen huomannut aivan saman. Miehet tykkää seksuaalisessa mielessä täpäköistä naisista, mutta todellisuudessa halutaan kotiin nätti barbi. Mulla meinaa on kariutuneet parisuhteet ihan vain siitä syystä etten suostu alkamaan kotiäidiksi, vaan haluan luoda uraa ja tehdä töitä. Mies ei yleisesti ottaen halua jäädä töistä pois, joten lusikat ovat menneet jakoon. Sanon jo ensitreffeillä etten halua lapsia, mutta jostain kumman syystä tämä nousee melkolailla joka kerta parisuhteessa kynnyskysymykseksi, vaikka tästä ollaan jo silloin alussa puhuttu.
Monissa asioissa voin joustaa paitsi tässä perheen perustamiseen liittyvässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse oikein kiinni tuohon että miksi ap sä niin kovasti korostat sitä että olet jämäkkä ja miehet ihastuu siihen jämäkkyyteen. Eikö se ole ihan normaalia että osaa sanoa myös ei? Kuvailet muuten itseäsi ihan normaaliksi ihmiseksi kun onnistuu kompromissit jne. mikä sinusta sitten tekee jotenkin erikoisen jämäkän? Ehkä se johtuu siitä että olen eteläpohjalainen ja siellä kaikki ihmiset on yleensä sellaisia jotka osaa sanoa ei tarpeen vaatiessa, en tiedä minkälaisia kynnysmattoja kuvittelet että naiset yleensä on.
En ole eläissäni kuullut että joku mies olisi ihastunut naisen jämäkkyyteen, jo pelkästään se termi kuulostaa kovin maskuliiniselta piirteeltä tai sellaiselta justiinatyyppiseltä pirttihirmulta, miten siihen joku ihastuisi?
Miehet ovat itse sanoneet minulle että ihastuvat siihen jämäkkyyteen.
En tunne ketään eteläpohjalaista, voi olla että siellä kaikki naiset ovatkin jämäkkiä. Enkä halua tehdä tästä mitään "kaikki naiset on tietynlaisia" -yleistysketjua. Mutta esim. omassa tuttavapiirissäni on paljonkin naisia, jotka eivät uskalla sanoa ei toisille ihmisille. Jos he vaikka saavat ravintolassa huonon annoksen, niin he eivät uskalla valittaa siitä. Jos joku kaupittelee heille tunteisiin vetoamalla jotain turhaa ja kallista, niin he eivät uskalla kieltäytyä siitä vaan ostavat sen asian, jotta kaupittelijalle ei tulisi paha mieli. Jne. Ap
On totta, että on paljon naisia, mutta myös miehiä, jotka eivät osaa sanoa ei, mutta kun näistä jämäköistä periaatteen ihmisistä puhutaan, niin kyse ei ole tästä. Otetaan esimerkki. Sinulla (joku jämäkkä ihminen siis) on auto ja olet periaatteeksi ottanut, ettet vie työkavereitasi kotiin. Ajat siitä työkaverisi talon edestä joka päivä. Eräänä päivänä työkaverisi voi huonosti, hänestä tuntuu, että hänellä voisi olla tulossa mahatauti. Ulkona sataa vettä. Työkaverisi kysyy, jos voisit heittää hänet kotiin. Jämäkkänä ihmisen vastaat, että sinulla on periaate, ettet kuskaa työkavereitasi, koska se olisi ensin epäreilua muita kohtaan. Pelkäät,että tästä vois syntyä kuvitelma työkaverillesi ja muille, että tästä lähdin kyyditset häntä aina. Periaatteessa et ota vieraita ihmisiä autoosi, eikä hän maksaisi kuitenkaan bensarahaa ja vielä periaatteesta et halua ottaa riskiä, että tauti tarttuisi sinuun.
Joten, koska se ei ole sinun edun mukaista, työkaverisi saa kävellä ihan itse sinne pysäkille huonovointisen vesisateessa, koska eihän se ole sinun vikasi ettei hän ole ostanut autoa itselleen.
Mutta hienoa, olet jämäkkänä ihmisenä osannut sanoa ei, eikä kukaan ole kävellyt ylitsesi.
Vahva nainen tarvitsee rinnalleen vahvan miehen. Vahva mies ei säikähdä sitä, että nainen uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Ehkä miehet ovat pitäneet vahvuudestasi, koska heillä itsellään ei sitä ole. Sinä olet vahva heidän puolestaan, mutta ennen pitkää se alkaa syödä miestä.
Mutta...
Vahva nainen uskaltaa olla myös heikko ja antaa myös miehen välillä johtaa. Aina ei tarvitse olla oikeassa, vaikka olisi oikeassa. Vahvallakin miehellä on heikot hetkensä ja vahvat mielipiteet muuttuu helposti ärsyttäviksi sekä miehillä että naisilla.
Miehillä on biologiasta kumpuava tarve olla vahvoja naisen rinnalla. Jos et uskalla koskaan olla heikko, ei miehelle tule tätä kokemusta, vaikka olisi kuinka vahva mies. Tämä pätee siis vain parisuhteeseen, ei työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut aivan saman. Miehet tykkää seksuaalisessa mielessä täpäköistä naisista, mutta todellisuudessa halutaan kotiin nätti barbi. Mulla meinaa on kariutuneet parisuhteet ihan vain siitä syystä etten suostu alkamaan kotiäidiksi, vaan haluan luoda uraa ja tehdä töitä. Mies ei yleisesti ottaen halua jäädä töistä pois, joten lusikat ovat menneet jakoon. Sanon jo ensitreffeillä etten halua lapsia, mutta jostain kumman syystä tämä nousee melkolailla joka kerta parisuhteessa kynnyskysymykseksi, vaikka tästä ollaan jo silloin alussa puhuttu.
Monissa asioissa voin joustaa paitsi tässä perheen perustamiseen liittyvässä asiassa.
Missä Suomessa on miehiä, jotka haluavat naisesta kotiäidin? Eiköhän se ole niin, että he haluavat kokopäivätöissä käyvän naisen, joka töistä kotiin tullessaan käyttäytyy kuin kotiäiti ja maksaa kaikki omat menonsa.
Kyllä jämäkkyys tarkoittaa joustamattomuutta. En tarkoita etteikö jämäkkyys lähtökohtaisesti olisi hyvä asia, mutta tämä riippuu siitä, miten suuri on se henkilökohtainen ympyräsi, minkä sisällä olevissa asioissa olet ehdoton. Jollain ympyrä on pieni ja kattaa esimerkiksi vain oman ja toisten fyysisen koskemattomuuden, jolloin nämä on niitä asioita, joista ei anneta periksi. Jonkun toisen ympyrä on suuri, jolloin sinne mahtuu mitä moninaisimpia asioita, joista ei jousta ihan periaatteesta.
Kaikkien tulisi olla joissain asioissa jämäkkä, sillä ihminen on ennen pitkää pahoissa ongelmissa, jos hän ei osaa asettaa riittäviä rajoja. Liiallinen jämäkkyys puolestaan on monestakin syystä ihmiselle haitallista. Se estää ihmistä kehittymästä ihmisenä, haittaa sosiaalista kanssakäymistä ja kaventaa katsantokannasta kovin mustavalkoisen.
Yleensä ihmiset myös haluavat kuulla perusteluja jämäkkyydelle, eli jos sinulla on poikkeuksellisen vahva mielipide jostain asiasta, sinulla odotetaan olevan myös poikkeuksellisen vahvat perusteet. Jos et pysty sellaisia esittämään, tai jos toinen pystyy ne kumoamaan, jämäkkyydeltäsi katoaa pohja ja vaikutat hankalalta, jos et edelleenkään jousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pääse oikein kiinni tuohon että miksi ap sä niin kovasti korostat sitä että olet jämäkkä ja miehet ihastuu siihen jämäkkyyteen. Eikö se ole ihan normaalia että osaa sanoa myös ei? Kuvailet muuten itseäsi ihan normaaliksi ihmiseksi kun onnistuu kompromissit jne. mikä sinusta sitten tekee jotenkin erikoisen jämäkän? Ehkä se johtuu siitä että olen eteläpohjalainen ja siellä kaikki ihmiset on yleensä sellaisia jotka osaa sanoa ei tarpeen vaatiessa, en tiedä minkälaisia kynnysmattoja kuvittelet että naiset yleensä on.
En ole eläissäni kuullut että joku mies olisi ihastunut naisen jämäkkyyteen, jo pelkästään se termi kuulostaa kovin maskuliiniselta piirteeltä tai sellaiselta justiinatyyppiseltä pirttihirmulta, miten siihen joku ihastuisi?
Miehet ovat itse sanoneet minulle että ihastuvat siihen jämäkkyyteen.
En tunne ketään eteläpohjalaista, voi olla että siellä kaikki naiset ovatkin jämäkkiä. Enkä halua tehdä tästä mitään "kaikki naiset on tietynlaisia" -yleistysketjua. Mutta esim. omassa tuttavapiirissäni on paljonkin naisia, jotka eivät uskalla sanoa ei toisille ihmisille. Jos he vaikka saavat ravintolassa huonon annoksen, niin he eivät uskalla valittaa siitä. Jos joku kaupittelee heille tunteisiin vetoamalla jotain turhaa ja kallista, niin he eivät uskalla kieltäytyä siitä vaan ostavat sen asian, jotta kaupittelijalle ei tulisi paha mieli. Jne. Ap
On totta, että on paljon naisia, mutta myös miehiä, jotka eivät osaa sanoa ei, mutta kun näistä jämäköistä periaatteen ihmisistä puhutaan, niin kyse ei ole tästä. Otetaan esimerkki. Sinulla (joku jämäkkä ihminen siis) on auto ja olet periaatteeksi ottanut, ettet vie työkavereitasi kotiin. Ajat siitä työkaverisi talon edestä joka päivä. Eräänä päivänä työkaverisi voi huonosti, hänestä tuntuu, että hänellä voisi olla tulossa mahatauti. Ulkona sataa vettä. Työkaverisi kysyy, jos voisit heittää hänet kotiin. Jämäkkänä ihmisen vastaat, että sinulla on periaate, ettet kuskaa työkavereitasi, koska se olisi ensin epäreilua muita kohtaan. Pelkäät,että tästä vois syntyä kuvitelma työkaverillesi ja muille, että tästä lähdin kyyditset häntä aina. Periaatteessa et ota vieraita ihmisiä autoosi, eikä hän maksaisi kuitenkaan bensarahaa ja vielä periaatteesta et halua ottaa riskiä, että tauti tarttuisi sinuun.
Joten, koska se ei ole sinun edun mukaista, työkaverisi saa kävellä ihan itse sinne pysäkille huonovointisen vesisateessa, koska eihän se ole sinun vikasi ettei hän ole ostanut autoa itselleen.
Mutta hienoa, olet jämäkkänä ihmisenä osannut sanoa ei, eikä kukaan ole kävellyt ylitsesi.
Tämä ei ole jämäkkyyttä. Olet ymmärtänyt käsitteen aivan väärin.
Olen lukenut ketjua vähän sieltä täältä, mutta ap:stä tulee kuva, että tuo jämäkkyys on jotenkin pakonomaista. Sitä pitää tuoda koko ajan esille ja joka ikisessä asiassa pitää olla jämäkkä, vaikka kyse on oikeasti ihan pikkujutusta. Joo, satunnaisesti voi tehdä "kompromissin" asiassa, joka on itselle täysin yhdentekevä, mutta muuten ollaan koko ajan barrikaadeilla, ettei vaan kukaan saa käsitystä, että ap olisi kynnysmatto ja hiirulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin aikoinaan ns "kynnysmatto" joka ei osannut vaan sanoa ei ja joka tyyliin sai kauheita omantunnon tuskia jos oli pakko sanoa ei. Sitä sitten yksi ihminen käytti röyhkeästi hyväksi kunnes tajusin että mun on oltava hitusen jämäkämpi ja sanoa ei jos en jotain asiaa ym halua tehdä. Tämä ihminen kun ekan kerran sitten sanoin hänelle ei, alkoi yrittämään syyllistää mua ja käyttäytyi todella huonosti. Pari kertaa lipsuin kunnes aloin pysymään kannassani jos sanoin ei. Siitä se lähti ja nykyään jos en jotain asiaa halua tehdä (lainata rahaa ym) niin sanon kyllä ei, mutta joustamaton en ole, vaan vähän opin olemaan kovapintaisempi
Minä osaan myös sanoa ei ja olen mielestäni täysin kohtuullinen tässä. Olen kuitenkin oppinut, että joskus on parempi vaan olla hiljaa ja säilyttää rauha kuin pitää kiinni oikeuksistaan. Ihmiset eivät ole pääsääntöisesti rationaalisia, vaan tunteiden vietävissä ja tekevät hölmöjäkin asioita. Jopa järkevät ihmiset.
Kaikki ei todellakaan ymmärrä edes töissä, että jos lupaa tehdä jotain, niin siitä pidetään kiinni. Eivätkä sitten ymmärrä, jos saavat siitä kritiikkiä. Joskus asiat sujuu kokonaisuudessaan paremmin, jos vaan opettelee ennakoimaan ihmisten järjettömyyttä jotta voi sanoa useammin kyllä ja vähemmän ei. Eikä se ole kynnysmattona elämistä vaan elämän ja ihmisten ymmärtämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalle ei jää muuta vaihoehtoa, kuin jämäkäidä itsekseen, koska kaikki miehet, plä, pläp, plää!
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle ei jää muuta vaihoehtoa, kuin jämäkäidä itsekseen, koska kaikki miehet, plä, pläp, plää!
Tyypillistä palstaa taas. En ole kirjoittanut kaikista miehistä enkä miehistä yleisesti vaan muutamasta miehestä joiden kanssa minulla on ollut suhde. He eivät edusta kaikkia miehiä eivätkä varmaan edes tyypillistä miestä. Ap
Olen huomannut, että ajan myötä ne piirteet ja asiat, joihin toisessa ihastuu, alkavat jostain syystä ärsyttää toden teolla. Ja kirjo on laaja. Ihan mikä tahansa asia tai tapa tms, joka tuntuu alussa kerrassaan ihastuttavalta, alkaa vaan nyppiä. Vaikka olisi periaatteessa "hyväkin" ominaisuus. On ihmismieli kummallinen. Mikään ei ole hyvä ikuisesti. Onko kukaan muu huomannut samaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap haluatko tasapuolisen parisuhteen vai haluatko olla se joka päättää kaikesta?
Tietenkin tasapuolisen. Tiedätkö sinä edes mitä jämäkkyys tarkoittaa? Ei se tarkoita määräilyä, jyräämistä eikä hankaluutta.
Tässä sinulle termin selitys (kopioitu Nyyti.ry:n sivuilta):
JÄMÄKKYYS TARKOITTAA
vastuunottoa omasta elämästä
rohkeutta seistä omien sanojensa takana
uskallusta puolustaa itseään
suoruutta viestiä avoimesti itseensä liittyvistä asioista.
Ap
Kirjoitin tuon auto kommentin, mutta kirjoitit hyvin tämä mitä jämäkkyys on.
Vastuu omasta elämästä. ”Sinä”olet ottanut vastuun, koska olet hankkinut ajoneuvon jolla pääsee helposti myös, kun voi huonosti. Odotat sitä myös muilta, koska sinun vastuutasi ei käytetä hyväksi autokyytejä pummimalla.
Rohkeutta seistä omien sanojen takana. ”Sinä olet sanonut jo aiemmin, ettet työkavereitasi kuskaa”.
Uskallat puolustaa itseäsi. Puolustat terveyttäsi, etkä riskeeraa sairastua itse, tekemällä toiselle palvelusta.
Suoruutta viestittää asia. ”Sinulla” ei ole vaikeuksia sanoa, ette vie häntä, eikä hän kysy enää toiste, mutta pitää sinua inhottavaan ja itsekkäänä ihmisenä. Tosin ei jämäkkänä ihmisenä hän ei sano sitä sinulle suoraan päin naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle ei jää muuta vaihoehtoa, kuin jämäkäidä itsekseen, koska kaikki miehet, plä, pläp, plää!
Tyypillistä palstaa taas. En ole kirjoittanut kaikista miehistä enkä miehistä yleisesti vaan muutamasta miehestä joiden kanssa minulla on ollut suhde. He eivät edusta kaikkia miehiä eivätkä varmaan edes tyypillistä miestä. Ap
Jämäkkyytesi oikein pullahtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset alkavat vihaamaan yleensä sitä piirrettä, mikä toisessa on aluksi kiinnostanutkin. Piirre joka sain sinut aluksi vaikuttamaan erilaiselta ja kiehtovalta, mutta ajan myötä, varsinkin mikäli käytökselle ei ole mitään loogista tai järkevää syytä, niin se alkaa ärsyttämään.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että olet "jämäkkä" vain koska olet nyt vain päättänyt olla ja luultavasti haluat leikkiä hankalaa aina. Ihan vain periaatteesta. Tuollaiset ihmiset ovat pitkän päälle hyvin rasittavia, kun ihmisen pitäisi myös joskus osata löysätä naruja. Et tule ihmissuhteissa samaan vapaapassia tyhmälle ja joustamattomalla käytökselläsi, vaikka oletkin itsesi "jämäkäksi" profiloinut. Moraalisen ylemmyyden tunteen toki saat, mutta yksin tulet lopulta aina jäämään, jos jatkat tota tietä.
Olet ymmärtänyt kirjoitukseni täysin väärin. En ole hankala ihminen. Olen ihminen, jonka yli ei kävellä eli joka puolustaa kohteliaalla mutta jämäkällä tavalla omia rajojaan. En ole joustamaton. Enkä jääräpää. Ap
No miten tuo "jämäkkyytesi" sitten näkyy sitten? Sanoit puolustavasi "omia" rajojasi. Aloitatko heti vastaiskun, jos joku puolituttu ohimennen kommentoi parisuhdettanne ei niin mairittelevalla tavalla.
Vaikutat siltä, että et osaa valita taisteluitasi, vaan aloitat aina riidan poikaisen tai jonkun muun tempauksen, kun tunnet että sinua tai läheistäsi on kohdeltu epäreilusti. Ihailtava piirre, mutta äärimmäisyyksiin vietynä hyvin rasittavaa.
Kyllä aikuisista ihmisistä suurin osa on sellaisia, joiden yli ei kävellä ja he elävät omien arvojensa mukaan tekemättä niistä kompromisseja. Anna jotain spesifimpää esimerkkiä parisuhteen arkisesta tilanteesta, jossa olet huomannut sinua yritettävän alistaa.