Miksi samat potilaat palaavat päivystykseen yhä uudestaan? Tamperelaislääkäri päätti selvittää asian ja teki hätkähdyttävän löydön

Ennen aikaan kunnassa oli vain yksi kunnanlääkäri ja hän oli töissä aina, jouluaattonakin.

Ketään ei käännyttä vastaanotoltaan joka oli hänen kotonaan.

Kun oli loma, hän lähti pitkille reissuille, eikä tietenkään ollut tavattavissa, tuuraaja oli, ja toimi samoin.

Tietenkään ei näin voi olla nykyisin, mutta esimerkkinä tämä siitä: kuinka ihmisen hoito on ollut alan ihmisille aina ykkösjuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos  perus terveyskeskus toimisi koko kapasiteltaan, ei päivystykseen menisi monikaan ihminen.

Joku Lääkäriliitto kuitenkin estää sen, ettei terveyskeskus voi toimia esim.kahdessa vuorossa, eikä varsinkaan klo 16 jälkeen.

Koskaan ei myöskään saa aikaa klo 14 jälkeen terveyskeskukseen.

Tottahan tavan kansa käsittää, että lääkereillä menee aikaa terveystietojen kirjaamiseen, koulutukseen ja muuhun sellaiseen.

On myös selvää, että lääketieteen alalla on jokin HYVÄ VELI-järjestelmä, joka aiheuttaa sen, ettei lääkäreitä ei saa kouluttaa tarpeeksi, jotta kaikki edut säilyvät, palkat pysyvät korkeina ja lääkäreistä on oltava aina pulaa.

Rauhoittukaa kaikki te, jota tuollaista järjestelmää ajatte. Lääkereitä tuskin on milloinkaan liikaa, sillä poitlaita riittää, olitpa julkisella puolella tai yksityinen lääkäri. Aina löytyy myös ihmisiä jotka ovat valmiita vain maksamaan siitä, että joku kuuntelee heitä, vaikka mitään todellista sairautta ei olisi edes olemassa. Lääkäri pulan kääntöpuoli taas on se. että jonkin perheen syrjäseudulla asuva isä ei saakaan ajoissa apua, ja kuolee pois, jättäen kaksi lastaan ja puolison selviämään ilman isän apua.

On onneksi olemassa vielä moraalisesti ja eettisesti ajattelivia lääkäreitä ja heille kaikki kunnia ja kiitos.

Lääkäreillä on suhteettoman suuri valta määrä määritellä omaa työtään ja julkisen terveydenhuollon toimintaa.

Lisää läkäreitä, vaikka se tarkoittaisi sitä että taso laskee, flunssapolille ei tarvita mitään huipputohtoria. Lääkärit vuorotyöhön, niin tehokkuus nousee ja kustannukset laskee.

Ei flunssapolille tarvita minkäänlaista lääkäriä, riittää hyvin hoitajat neuvomaan flunsaanhoito-ohjeita, flunssalääkkeet saa ilman reseptiä ja hoitaja voi kirjoittaa 2-3 päivää sairauslomaa. Monilla paikkakunnilla onkin yhdistetty terveysasemia ja siirretty lääkärit sairaalan yhteyteen, esim. Etelä-Karjalassa. Lääkäreitä ei tarvita välttämättä terveysasemilla vaan niissä pitää vastaanottoa hoitaja jolle voi varata ajan. Joissain tilanteissa voidaan ottaa etäyhteys lääkäriin esim. videopuhelulla sairaalalle jos näyttää sille että lääkärin kannanottoa tarvitaan. Lisäksi tulee yleistymään etälääkäripalvelut esim. chat-palvelut, jotka jo yksityisellä puolella ovat käytössäkin.

Chat-lääkäri voi esim. uusia reseptin tai vastaavaa, Lääkäri-chat on auki kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Saat chat-viestiisi vastauksen yleislääkäriltä ilman odottelua. Palvelu säästää aikaa ja vaivaa, kun lääkäriin ei tarvitse matkustaa. Palvelun avulla voidaan tehdä hoidon tarpeen arviointi, määrätä laboratoriokokeita ja reseptejä. Esimerkiksi allergiaoireet, virtsatieinfektiot, ihottumat ja hoito-ohjeiden saanti jo todettuihin vaivoihin ovat tyypillisimpiä palvelun avulla hoidettavia sairauksia.

Hinta yksityisasiakkaille on 47 €/chat. Palvelu ei ole Kela-korvattava.

Hoitaja-chatin kautta saat ohjausta ja neuvontaa terveyteen liittyvissä kysymyksissä mm. äkillisissä hengityselinsairauksissa, vatsataudeissa, allergiaoireissa ja rokotuksissa. Hoitaja-chatissa ei voi uusia reseptejä. Hoitaja-chat on avoinna 24/7. Hinta yksityisasiakkaalle on 12 €/chat.

Nykyisin varsinkin hoitajat ovat ottaneet ykköstehtäväkseen rajoittaa köyhien, vammaisten ja mt-potilaiden pääsyä hoitoon. Vanhukset ovat hoitajille ärsyttäviä rasitteita. Kaukana ovat ne ajat, jolloin terveydenhoito oli potilasta varten, eikä päinvastoin.

Etälääkäri antoi kerran muka virtsatietulehdukseen lääkeresptin.

Vaiva olikin paljon pahempi.

Päivystykseen meno ja sairaalaan joutuminen.

Ettei nuo etädiagnoosit aina osu putkeen.

Missä niitä sairaanhoitajan vastaanottoja on.

Kävisin kyllä niissä, ennenkuin menisin lääkäriä tapaamaan, varmaan niissä jonkun ensiavun ja neuvoja saa.

Ainakaan meidän kaupungissa ei sairaanhoitajan vastaanottaja ole.

Etävastaanotto kelpaa vain reseptien uusintaan.

Sairaan ihmiseen hoitoon siitä ei ole mitään apua.

Sehän on vain pelkkää rahastusta koko homma.

Ihmiset valittavat vaikka minkälaisista asioista ja vaikka minne.  Sille ei tule loppua koskaan.

Päivystys on suurimpia tukikohtia näille valituksille, eikä se koskaan tule näiltä kokonaan välttymään, tehtiinpä millainen muutos ja järjestelmä tahansa.

Ihmiset odottavat että lääkärit tekisivät vuortyötä tervyskeskuksissa, mutta eipä taida onnistua.

Kahteen vuoroon tarvittaisiin enemmän lääkäreitä. Mistä niitä siihen löytyisi, kun niitä ei riita edes yhteen vuoroon tarpeeksi.

Mistä ihminen itse tietää sairastuessaa vaikkapa lauantaiaamuna  mikä sairaus on ja tarviiko siihen lääkettä vai ei.

Onko totta, että tervyskeskuksissa lähihoitajat toimivat hoidontarpeen arvioijina?

Itsekin erikoissairaanhoidossa töissä ja häpeän päivystyksen toimimattomuutta ja luukkuhoitajien käytöstä..

Joka kerta on veetuttanut kun sinne on joutunut menemään.

Tk:ssakin olen saanut vaihtelevaa hoitoa mutta se on kestettävä kun osa vasta harjoittelee.

Taidan itsekin lipua siihen suuntaan että lääkäriin vasta pää kainalossa.

Työterveys onneksi toimii jotenkuten.

Erikoissairaanhoidossa 90% asiakkaista antaa todella hyvää palautetta. Siellä diagnoosi on saatu ja asiaa hoidetaan. Tuolloin kaikilla on rauha maassa..

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihminen itse tietää sairastuessaa vaikkapa lauantaiaamuna  mikä sairaus on ja tarviiko siihen lääkettä vai ei.

Yleensä on päivystyksissä puhelinnumero, johon voi soittaa ja kysyä, hoitaja arvioi puhelimessa tarvitaanko lääkäriä heti vai varaatko ajan esim. seuraavalle viikolle terveyskeskukseen tai tarvitaanko lääkäriä ylipäätään. Jos esim. soitat ja kerrot että kurkku tuntuu karhealle, nenä vähän tukossa ja vähän kuivaa yskääkin on niin hoitaja voi todeta että ahaa, kuullostaa flunssalta, ota kuumaa juomaa ja lepää ja kysy apteekista flunssalääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin erikoissairaanhoidossa töissä ja häpeän päivystyksen toimimattomuutta ja luukkuhoitajien käytöstä..

Joka kerta on veetuttanut kun sinne on joutunut menemään.

Tk:ssakin olen saanut vaihtelevaa hoitoa mutta se on kestettävä kun osa vasta harjoittelee.

Taidan itsekin lipua siihen suuntaan että lääkäriin vasta pää kainalossa.

Työterveys onneksi toimii jotenkuten.

Erikoissairaanhoidossa 90% asiakkaista antaa todella hyvää palautetta. Siellä diagnoosi on saatu ja asiaa hoidetaan. Tuolloin kaikilla on rauha maassa..

No siellä erikoissairaanhoidossa hoidetaankin näitä oikeasti sairaita, joilla lääkäri on arvioinut hoidontarpeen ja tehnyt lähetteen. Ei sinne marssi satapäin ihmisiä mitättömien vaivojen takia hakemaan sairaslomatodistuksia tai uusimaan allergialääkereseptejä jne. Jos erikoislääkäreillekin voisi marssia päivystykseen sairaalaan kuka vain minkä vain vanhan 5v. vaivanneen polvinivelrikon takia tai kuumeen tai flunssan takia niin olisi jonot vähän erilaiset ja toinen ääni kellossa.

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että tervyskeskuksissa lähihoitajat toimivat hoidontarpeen arvioijina?

Laki puhuu vain terveydenhuollon ammattilaisesta jolle tulee päästä 3 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioon ja jos hoidon tarvetta arvioidaan olevan siten että lääkäriä tarvitaan niin lääkärin hoiton täytyy päästä 3kk kuluessa tästä hoidon tarpeen arviosta. Sitten jos erikoislääkäriä tarvitaan niin erikoislääkärille pitää päästä 6kk:ssa ja lähete tulee olla katsottuna 3 viikon kuluessa jos lähete on tehty.

Hoidontarpeen arvion voi tehdä lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai lääkäri. Periaatteessa kai myös esim. fysioterapeutti.

Kansanterveyslain (15 b§ 2004/855) mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut terveyspalvelujen saannin aikarajat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeellinen hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.

Hoitotakuuseen sisältyvän hoidon tarpeen arviointi alkaa usein potilaan yhteydenotosta, ja sen tekee lakiuudistuksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö. Tähän ammattihenkilöryhmään luetaan kaikki laillistetut ja nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, muun muassa lähihoitajat ja perushoitajat. Vastaanotto-osastoavustajakoulutuksen saaneita työntekijöitä ei terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lueta terveydenhuollon ammattihenkilöiksi.

Lähihoitajien koulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erityisosaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Lähihoitajien tutkinto on sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto, johon sisältyvät suuntautumisopinnot jonkin erityisosaamisen alueesta, kuten ensihoidon tai sairaanhoidon ja huolenpidon alueelta. Lähihoitajan tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen ja ihmisläheiseen perushoito- ja hoivatyöhön.

Kiitos paljon perusteellisesta vastauksesta.

Kuitenkin on niin, että lähihoitajan koulutus ei riitä hoidontarpeen arviointiin, tämä on käytännössä nähty.

Olen niin tyytyväinen kuin luin tätä ketjua, nyt tiedän aivan varmasti etten tule rasittamaan julkista terveydenhoitoa käynneilläni enkä soitoillan.

Ensiapu on tietenkin erikseen ja siellä on onkin osaava henkilökunta.

Kun jättää muutaman ulkomaanmatkan väliin, on kyllä varaa käydä yksityisillä lääkäreillä, heillä päivystys pelaa ja ovat avoinna jopa lauantaisin, toisin terveyskeskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että tervyskeskuksissa lähihoitajat toimivat hoidontarpeen arvioijina?

Laki puhuu vain terveydenhuollon ammattilaisesta jolle tulee päästä 3 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioon ja jos hoidon tarvetta arvioidaan olevan siten että lääkäriä tarvitaan niin lääkärin hoiton täytyy päästä 3kk kuluessa tästä hoidon tarpeen arviosta. Sitten jos erikoislääkäriä tarvitaan niin erikoislääkärille pitää päästä 6kk:ssa ja lähete tulee olla katsottuna 3 viikon kuluessa jos lähete on tehty.

Hoidontarpeen arvion voi tehdä lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai lääkäri. Periaatteessa kai myös esim. fysioterapeutti.

Kansanterveyslain (15 b§ 2004/855) mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut terveyspalvelujen saannin aikarajat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana.

Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tarpeellinen hoito tulee järjestää kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.

Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi.

Hoitotakuuseen sisältyvän hoidon tarpeen arviointi alkaa usein potilaan yhteydenotosta, ja sen tekee lakiuudistuksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö. Tähän ammattihenkilöryhmään luetaan kaikki laillistetut ja nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt, muun muassa lähihoitajat ja perushoitajat. Vastaanotto-osastoavustajakoulutuksen saaneita työntekijöitä ei terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lueta terveydenhuollon ammattihenkilöiksi.

Lähihoitajien koulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erityisosaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Lähihoitajien tutkinto on sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto, johon sisältyvät suuntautumisopinnot jonkin erityisosaamisen alueesta, kuten ensihoidon tai sairaanhoidon ja huolenpidon alueelta. Lähihoitajan tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen ja ihmisläheiseen perushoito- ja hoivatyöhön.

Eli amistyttö on portinvartijana mahdollisen hengenvaarassa olevan potilaan (aorttadissekaatio, keuhkoembolia,...) ja lääkärin välillä?

Kun lähihoitajat eivät pärjää edes potilaan perushoidossa, niin miten ihmeessä he voivat arvioida hoidon tarpeen kiireellisyyttä?  Se on aivan jos itse menisin sinne täysin eri alan ihmisenä neuvomaan ja ohjeistamaan sairaita.

Lähihoitaja EI SAA tehdä hoidon tarpeen arviota, koulutus ei siihen riitä. Mutta terveydehuollossa olisi paljon avustavaa työtä, jossa lähihoitajasta on todella hyötyä kokonaisuudelle. Mutta ainakaan meidän ta:lla eivät sellaiseen suostu, koska on kuulemma alentavaa. 

Nykyään saa ensin tapella puhelimessa. sitten luukulla jonkun hoitsun kanssa oikeudestaan päästä lääkärille. Tuntuu että ohjeena on mitätöidä ja vähätellä ja saada potilas uskomaan, ettei hänellä ole oikeasti tarvetta lääkärille. Minulla kävi näin kipeän kurkun kanssa , en pystynyt nielemään ja kuolasin mutta silti hoitajan mielestä minun olisi pitänyt juoda teetä ja odottaa (!). 

Näitä ketjuja lukiessa herää epäilys että suuri osa terveydenhoitoalalla työskentelevistä, varsinkaan hoitsuosastolta, ei sovellu asenteensa puolesta alalle ollenkaan.