Miksi samat potilaat palaavat päivystykseen yhä uudestaan? Tamperelaislääkäri päätti selvittää asian ja teki hätkähdyttävän löydön

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että päivystys pitää lopettaa kokonaan.

Se on liian raskasta yhteiskunnan verovaroilla koulutetuille lääkäreille ja hoitajille.

Ei päivystystä, niin ei tarvitse kuunnella tuota jatkuvaa valitusta, sillä eivätkös he saa palkan työstään, vai tekevätkö tuota niin kuluttavaa ja raskasta hommaa ihan ilmaiseksi.

Muuten saavatko poliisit valita asiakkaansa ja itkevätkö he tällä palstalla päivystys asiakkaista?

Ensinnäkin kaikki muutkin ammattiryhmät Suomessa on koulutettu verovaroin, sähkömiehet, putkimiehet, kirvesmiehet, insinöörit, papit, upseerit, opettajat, poliisit, palomiehet, kaupan kassat, juristit ja tuomarit jne.

Päivysyksestä saa palkkaa, mutta päivystäminen on silti paljon raskaampaa työtä kuin vaikka neuvolatyö tai koululääkärin työ tai osastonlääkärin työ tai se tavallinen ajanvarausvastaanotto. Päivystäessä voisi tietysti ottaa rennosti ja tehdä hitaasti ilman kiireen tuntua töitä, mutta oikeasti ne hoitajat alkavat panikoimaan jos jono kasvaa esim. yli neljän tunnin mittaiseksi ja jopa työnantaja saattaa rutista jos katsoo alle neljä potilasta tunnissa tai neljääkin pidetään ihan miniminä, yli 15 minuuttia ei saisi mennä per potilas mutta ne monisairaat mummot seurannassa harvoin hoituvat vartissa, kun pitää määrätä kokeita, lääkkeitä ja odottaa labratuloksia ja röntgenkuvia ja mennä tulosten tultua uudelleen arvioimaan tilannetta ja tehdä päätöksiä jatkoista eli lähteekö potilas koiin, jääkö sairaalaan tai terveyskeskukseen vuodeosastolle vai meneekö suoraan leikkaukseen, nuo kolme vaihtoehtoahan sille on minne se potilas päivystyksestä lähtee.

Potilaatkin ovat naama nurinpäin päivystyksessä jos jono on useita tunteja, ajanvarausvastaanotoilla ei tätä ilmene eikä kiirekään ole.

Poliisille ei taas kukaan laita jatkuvasti asiakkaita jotka eivät poliisille kuulu. Päivystävälle lääkärille taas tulee edelleen jatkuvasti potilaita jotka eivät päivystykseen kuulu. Tai joilla ei ole ylipäätään mitään lääketieteellistä vaivaa. Sosiaalityöntekijöille pitäisi laittaa päivystyksestä niitä potilaita jotka eivät lääkäriä tarvitse.

Sellaisiakin potilaita on tullut lääkärille joiden ongelma on esim. väkivaltainen mies joka lyö ja uhkailee, vaikka siis mitään tuoretta vammaa ei olisikaan vaan ongelma on se että mies ylipäätään on väkivaltainen eikä kotona uskalla sen takia olla. Yksi pyysi jopa psykiatrille päivystyslähetettä. Psykiatri sanoi kun potilas mielisairaalaan halusi että se ei ole mikään psykiatrinen ongelma että joku mukiloi kotona.

Tai yksi äiti toi lasta päivystykseen kun lapsi oli kertonut että äitipuoli on tunkenut ruokaa väkisin kurkkuun. Ei sitä kurkkua kyllä mikään siinä vaivannut kun tapahtumasta oli pari päivää jo mennyt, ongelma oli se että piti olla palaamassa isälle seuraavaksi viikoksi ja äitipuoli tuolla on tuo pahoinpitelijä. Ihmettelin että mikä ihmeen lääketieteellinen ongelma tämä nyt taas on että lääkärille tullaan jos äitipuoli on tunkenut ruokaa kurkkuun pari päivää sitten. Soitin päivystävälle sosiaalityöntekijälle joka otti homman haltuun, ei siinä mitään päivystävää lääkäriä tarvittu vaan sosiaalityöntekijää.

Niinpä niin. Mutta kyllähän esim. putkimieskin onkii viemäreistä vaikka mitä roskaa, sellaista joka ei sinne missään nimessä kuulu jne.muissakin ammateissa

Kaikissa hommissa on omat varjopuolensa.

Miksi lääkärit ja hoitajat syyllistävät vastaanotolle tulevia potilaita, kun syy on JÄRJESTELMÄSSÄ.

Yhteistyössä pitäisi löytää keinot, että juuri esimerkkiksi nuo sosiaalipuolen asiakkaat ei sinne kuulu, eiväkä ketkään muutkaan, jotka eivät ole akuutisti sairaita.

Mutta ihmiset ovat tottuneet siihen, että lääkäristä löytyy aina apua (vaikka nykyisin harvemmin julkiselta puolelta) , joten hakeutuvat sinne, missä toivoa saattaa olla johonkin apuun, jossakin asiassa.

Yövuorot ovat hoitajille helppoja. Joissakin vanhusten hoitolaitoksissa, hoitajat jopa nukkuvat yöllä ja pistävät kellon soimaan, kierrosta varten.

Nukkumisestakin saa palkkaa nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin aikoinaan mennyt terveyskeskukseen vatsakipujen takia olisin kuollut, onneksi älysin pötkiä suoraan sairaalaan.

Jos on niin kovat vatsakivut että tarvitsee sairaalahoitoa ja mahdollisesti vielä leikkauksenkin heti niin pitäisi soittaa ambulanssi, sitä varten on hätäkeskus ja ambulanssit että ensiapu voidaan antaa jo kotona tai viimeistään ambulanssin kyydissä, esim. kipuun tehokasta kipulääkitystä ja nestetiputus päälle jo matkalla. Ambulanssipotilaista iso osa viedäänkin suoraan sairaalaan tarkkailuun ja sairaalan ensiapuun, eikä tarvitse jonottaa päivystyksessä kun hoito alkaa jo matkalla sairaalaan ja pääsee suoraan sairaalaan ilman mitään lähetettä tms.

Siis ensihoitajat tekevät aina hoidontarpeen arvion potilaan kohdatessaan, se että soittaa 112 ja hätäkeskus hälyttää ambulanssin kohteeseen ei suoraan tarkoita sitä että ambulanssi ottaa vaan kyytiin ja että sillä "pääsee jonojen ohi". Ambulanssilla kuljetetaan potilaat jotka tarvitsevat ensihoitoa ja/tai seurantaa matkalla.

Potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä, hätätilapotilaat ensin, saapuivat he millä kyydillä tahansa.

Triage tehdään myös ambulanssilla kuljetetuille potilaille.

T. Ensihoitaja

Vierailija kirjoitti:

Aina olen saanut parasta palvelua yksityislääkäreiltä.

Vaikka se onkin tosi kallista, niin hyvästä hoidosta ja ystävällisestä palvelusta olen valmis pieni tuloisenakin ihmisenä maksamaan,

Olen käynyt yksityisellä monen monta kertaa, joka kerta sama vastaus " olisiko sulla paniikkihäiriö?"

Eli kun on keuhkot kipeät, se johtuu korvien välistä?

Terveyskeskuslääkäri löysi refluksiongelman, antoi lääkkeet, kaikki hyvin.

Meni aika paljon rahaa hukkaan, olisin heti mennyt terkkariin mutta luulin että yksityinen olisi parempi.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä niin. Mutta kyllähän esim. putkimieskin onkii viemäreistä vaikka mitä roskaa, sellaista joka ei sinne missään nimessä kuulu jne.muissakin ammateissa

Kaikissa hommissa on omat varjopuolensa.

Miksi lääkärit ja hoitajat syyllistävät vastaanotolle tulevia potilaita, kun syy on JÄRJESTELMÄSSÄ.

Yhteistyössä pitäisi löytää keinot, että juuri esimerkkiksi nuo sosiaalipuolen asiakkaat ei sinne kuulu, eiväkä ketkään muutkaan, jotka eivät ole akuutisti sairaita.

Mutta ihmiset ovat tottuneet siihen, että lääkäristä löytyy aina apua (vaikka nykyisin harvemmin julkiselta puolelta) , joten hakeutuvat sinne, missä toivoa saattaa olla johonkin apuun, jossakin asiassa.

Joo kyllä se luottamus lääkäreihin kaikkien ongelmien ratkaisijana on kova. Oli kyseessä sitten rakennustekninen asia (hometalo), susipelko, väkivaltainen mies, ilkeä äitipuoli, naapurin koirat tai huonosti sopiva kypärä tai se että turvavyö tuntuu ikävälle. Joskus aikoinaan terveyskeskustyössä huvittikin että sitä pidetään kaikkien ongelmien ratkaisupaikkana.

Sitten kun ihmiset astuvat jalallaan terveyskeskukseen sisään niin he muuttuvat täysin avuttomiksi. Kerran olin hakemassa papereita toimistosta kun luukulla oli ihmeellinen keskustelu. Tk:ssa ei enää käsitelty rahaa ollenkaan ja käyntimaksu annettiin laskulla mukaan. Pappa sai laskun kouraansa ja kysyi että mitäs minä nyt tälle sitten teen. Vastaanottoavustaja kysyi papalta että kun saat sähkölaskun niin tuletko sen kanssa myös tänne terveyskeskukseen kysymään että mitäs sen kanssa tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Jos  perus terveyskeskus toimisi koko kapasiteltaan, ei päivystykseen menisi monikaan ihminen.

Joku Lääkäriliitto kuitenkin estää sen, ettei terveyskeskus voi toimia esim.kahdessa vuorossa, eikä varsinkaan klo 16 jälkeen.

Koskaan ei myöskään saa aikaa klo 14 jälkeen terveyskeskukseen.

Tottahan tavan kansa käsittää, että lääkereillä menee aikaa terveystietojen kirjaamiseen, koulutukseen ja muuhun sellaiseen.

On myös selvää, että lääketieteen alalla on jokin HYVÄ VELI-järjestelmä, joka aiheuttaa sen, ettei lääkäreitä ei saa kouluttaa tarpeeksi, jotta kaikki edut säilyvät, palkat pysyvät korkeina ja lääkäreistä on oltava aina pulaa.

Rauhoittukaa kaikki te, jota tuollaista järjestelmää ajatte. Lääkereitä tuskin on milloinkaan liikaa, sillä poitlaita riittää, olitpa julkisella puolella tai yksityinen lääkäri. Aina löytyy myös ihmisiä jotka ovat valmiita vain maksamaan siitä, että joku kuuntelee heitä, vaikka mitään todellista sairautta ei olisi edes olemassa. Lääkäri pulan kääntöpuoli taas on se. että jonkin perheen syrjäseudulla asuva isä ei saakaan ajoissa apua, ja kuolee pois, jättäen kaksi lastaan ja puolison selviämään ilman isän apua.

On onneksi olemassa vielä moraalisesti ja eettisesti ajattelivia lääkäreitä ja heille kaikki kunnia ja kiitos.

Lääkäreillä on suhteettoman suuri valta määrä määritellä omaa työtään ja julkisen terveydenhuollon toimintaa.

Lisää läkäreitä, vaikka se tarkoittaisi sitä että taso laskee, flunssapolille ei tarvita mitään huipputohtoria. Lääkärit vuorotyöhön, niin tehokkuus nousee ja kustannukset laskee.

Ensihoitajat, leikkaussalihoitajat, sydänosastohoitajat, ja kiireelliseen päivystyksenhoitajat, ovat sitä hoitajien aatelistoa. Sieltä löytyy viitsimistä, jaksamista ja osaamista.

Olisipa samoin muuallakin, kaikissa sairaanhoitajista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut juttua, mutta moni päivystyskäynti olisi vältettävissä jos asiat hoidettaisiin kunnolla ja ajan kanssa päivystysajan ulkopuolella. 

Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa mennä istumaan sunnuntaina viideksi tunniksi päivystykseen ilman syytä, hyvin harvaa kiinnostaa. Sitten tutkitaan taas sama asia pintapuolisesti ja laitetaan kotiin, jossa odotat mahtavaa 15 minuutin aikaa, jossa ei ehdi kuin selittää taustat.

Syy löytyi sitten ihan eri elimestä. 

Ei päivystyksessä kuulu selvitellä mitään pitkäaikaista sairautta tai tutkia perusteellisesti, siellä annetaan ensiapua äkillisiin vaivoihin, siis sellaisiin jotka eivät voi odottaa. Jos päivystyksessä jokaista potilasta tutkittaisiin ja hoidettaisiin perusteellisesti puolen tunnin - tunnin ajan niin päivystyksen jonot olisivat kolme neljä vuorokautta eikä kolme neljä tuntia. Ensiapu on ensiapu. Esim. selkäkipuun kipulääkettä jolla kipu hoituu, ei siellä voida selvitellä kivun syytä, se hoidetaan ajanvarausvastaanotoilla ja usein useammalla sellaisella, siis ensin perusselvitykset, sitten labrat ja kuvaaminen, sitten uusi vastaanotto ja sieltä lähete esim. fysiatrian poliklinikalle kolmannelle käynnille ja sitten käynnit fysioterapeutilla esim. 5 kertaa tai joskus harvoin selkäleikkaus. sama jos vaivaa olkapää. Tai polvi. Ei päivystyksessä ole tarkoituskaan saada välttämättä mitään parantavaa hoitoa vaan ensiapua. Tietysti on vaivoja jotka eivät voi odottaa mutta ne potilaat tulevat yleensä ambulanssilla. Tai jos kyseessä on helposti todettavissa ja kokonaan hoidettavissa oleva vaiva yhdellä lääkekuurilla kuten vaikka nyt angiina tai keuhkokuume niin tietenkin siihen saa parantavan hoidon myös ensiavusta.

Noinhan se pitäis mennä, mutta kun ei mene. Ongelma on se, että aikaa sinne ajanvarausvastaanotolle ei saa. Ne on aina menneet kun viimein saat yhteyden ajanvarausnumeroon. Sama vaikka alkaisit soitella kuudelta aamulla. Ja siellä ajanvarauksessa ne aika usein vielä neuvoo, että mene päivystykseen. Siellä tutkitaan, kun meillä ei nyt valitettavasti ole niitä aikoja antaa. Vielä vähemmän saat mitään jatkohoitoaikoja tai lähetteitä minnekään. Pitää olla todella vakavat jutut että terveysasemalta lähettävät eteenpäin. Ja jos ne moiseen erehtyy niin lähetteen vastaanottaja viimeistään peruu sen ja toteaa että terveysasemalla hoidetaan, mitään muuta ei tarvita.

Sitten itketään, että miksi ihmiset menee päivystykseen. Se nyt vaan on paikka missä vielä edes jotenkin tutkitaan ja hoidetaan. Siksi ihmiset menee sinne.

Turha pilkata vanhoja pappoja, eivät he ole, varsinkaan yksin elävät, tietoisia kaikista tämän maailman maksutavoista.

Juuri tuollainen ilkeä sanominen ja ivaaminen on asiatonta käytöstä käytöstä vanhalle ihmiselle.

Jos olisin tuon itse kuullut olisin valittanut huonosta kohtelusta.

Ja vielä viitsit levennellä loukkauksilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin aikoinaan mennyt terveyskeskukseen vatsakipujen takia olisin kuollut, onneksi älysin pötkiä suoraan sairaalaan.

Jos on niin kovat vatsakivut että tarvitsee sairaalahoitoa ja mahdollisesti vielä leikkauksenkin heti niin pitäisi soittaa ambulanssi, sitä varten on hätäkeskus ja ambulanssit että ensiapu voidaan antaa jo kotona tai viimeistään ambulanssin kyydissä, esim. kipuun tehokasta kipulääkitystä ja nestetiputus päälle jo matkalla. Ambulanssipotilaista iso osa viedäänkin suoraan sairaalaan tarkkailuun ja sairaalan ensiapuun, eikä tarvitse jonottaa päivystyksessä kun hoito alkaa jo matkalla sairaalaan ja pääsee suoraan sairaalaan ilman mitään lähetettä tms.

Siis ensihoitajat tekevät aina hoidontarpeen arvion potilaan kohdatessaan, se että soittaa 112 ja hätäkeskus hälyttää ambulanssin kohteeseen ei suoraan tarkoita sitä että ambulanssi ottaa vaan kyytiin ja että sillä "pääsee jonojen ohi". Ambulanssilla kuljetetaan potilaat jotka tarvitsevat ensihoitoa ja/tai seurantaa matkalla.

Potilaat hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä, hätätilapotilaat ensin, saapuivat he millä kyydillä tahansa.

Triage tehdään myös ambulanssilla kuljetetuille potilaille.

T. Ensihoitaja

No tuossahan tuo kirjoitti että onneksi meni itse suoraan sairaalaan kun vatsasairaus oli niin vakava että olisi kuollut jos olisi mennyt terveyskeskuspäivystykseen. Jos on niin akuutti vatsa että kuolee ilman pikaista sairaalahoitoa niin pitäisi soittaa ambulanssi eikä pyrkiä itse omalla kyydillä vaikka omalla autolla suoraan erikoissairaanhoitoon leikkaukseen tms.

Tietenkään ambulanssi ei ota kaikkia kyytiin jos ensihoitaja arvioi ettei hoidon tarvetta ole tai jos voi mennä vaikka taksilla päivystykseen tai varata ajan terveyskeskukseen. Mutta on siinä ensihoidonkin arvio pettänyt jos ambulanssilla kuskataan ja sitten kuitenkin triagessa todetaan että tämähän ei tarvitse lääkäriä ollenkaan tai jos voidaan potilas ottaa ambulanssin paareilta pois ja laittaa istumaan päivystyksen jonoon tunneiksi. Yleensä jos ensihoitaja toteaa että ambulanssikyytiä tarvitaan niin potilas tarvitsee myös lääkärinhoitoa ja useimmiten vielä sairaalassa, ainakin jos perusterveen keski-ikäisen terveys on pettänyt ambulanssikuntoon. Eri asia on ne vanhukset joita hoitolaitoksista kuskataan terveyskeskuspäivystykseen, ne eivät yleensä tarvitse mitään erikoissairaanhoidon sairaalahoitoa vaan esim. terveyskeskuksen vuodeosasto riittää.

Joskus nykyisin tuntuu, että kaikki jotenkin vinksahtaneet ihmiset hakeutuvat hoitotyöhön.

Sairaita ihmisiä voi kohdella huonosti ja loukkaavasti jos on luonteeltaan ilkeä tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Vierailija kirjoitti:

Turha pilkata vanhoja pappoja, eivät he ole, varsinkaan yksin elävät, tietoisia kaikista tämän maailman maksutavoista.

Juuri tuollainen ilkeä sanominen ja ivaaminen on asiatonta käytöstä käytöstä vanhalle ihmiselle.

Jos olisin tuon itse kuullut olisin valittanut huonosta kohtelusta.

Ja vielä viitsit levennellä loukkauksilta.

Ai se on huonoa kohtelua jos hoitaja sanoo potilaalle että lasku kuin lasku, maksa miten maksat, ei sitä terveyskeskuksessa makseta eikä terveyskeskus ole oikea paikka hakea apua laskujen maksuun.

muistan yhden mummelin joka yksinäisyyttään alkoi ravata autokaupassa / autohuoltamolla kun sai siellä hyvää ystävällistä kohtelua autohuollossa ja sitten alkoi rampata huollossa vaikkei auto mitään huoltoa olisi tarvinnutkaan. Autoliike ohjasi mummon sitten terveyskeskukseen, olivat hämmentyneitä ja hukassa tuon vanhuksen kanssa joka haki apua yksinäisyyteensä autohuollosta. No ei mitään hoidettavaa sairauttakaan löytynyt, ei muistisairautta tms. ja jos dementia olisi ollut niin korttikin olisi tietysti lähtenyt sitten.

Mutta turhaan se yksinäinen mummo terveyskeskukseen sieltä autohuollosta kehotettiin menemään kun ei mitään lääketieteellistä vaivaa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Kyllä sen työterveyden maksaa 80 - 85 prosenttisesti työnantajat, se Kelakorvaus siitä on aika pieni ja juuri pienennettiinkin ja sairaanhoitoa ei siitä Kela korvaa enää paljon mitään nyt uudessa mallissa jatkossa. Jos sinulla ei ole työnantajaa joka maksaa yksityislääkärikäynnit samalle päivälle niin ei se tarkoita että jos jollain on sellainen työsuhde-etu että se kuuluisi sitten sinullekin lähtökohtaisesti. Pääset samana päivänä lääkäriin jonottamatta kun menet yksityiselle itse maksaen tai hankit työsuhteen jossa työnantaja maksaa ne käynnit. Ei se että joku pääsee työterveyslääkärille heti tarkoita että kaikkien suomalaisten tulisi päästä heti, hoitotakuu on 3kk terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, se on lakisääteinen oikeus päästä ei-päivystyksellisissä asioissa lääkärille.

Ja hoitotakuu tarkoittaa että kuka vain terveydenhuollon ammattilainen arvioi 3 vrk kuluessa hoidon tarpeesi. Lähihoitaja voi olla hoidontarpeen arvioija terveyskeskuksessa, laki puhuu vain ammattilaisesta eikä erottele ammattiryhmiä. Olen ollut töissä terveyskeskuksessa jossa kiireettömän hoidon tarpeen arviot teki kokenut lähihoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Kyllä sen työterveyden maksaa 80 - 85 prosenttisesti työnantajat, se Kelakorvaus siitä on aika pieni ja juuri pienennettiinkin ja sairaanhoitoa ei siitä Kela korvaa enää paljon mitään nyt uudessa mallissa jatkossa. Jos sinulla ei ole työnantajaa joka maksaa yksityislääkärikäynnit samalle päivälle niin ei se tarkoita että jos jollain on sellainen työsuhde-etu että se kuuluisi sitten sinullekin lähtökohtaisesti. Pääset samana päivänä lääkäriin jonottamatta kun menet yksityiselle itse maksaen tai hankit työsuhteen jossa työnantaja maksaa ne käynnit. Ei se että joku pääsee työterveyslääkärille heti tarkoita että kaikkien suomalaisten tulisi päästä heti, hoitotakuu on 3kk terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, se on lakisääteinen oikeus päästä ei-päivystyksellisissä asioissa lääkärille.

Ja hoitotakuu tarkoittaa että kuka vain terveydenhuollon ammattilainen arvioi 3 vrk kuluessa hoidon tarpeesi. Lähihoitaja voi olla hoidontarpeen arvioija terveyskeskuksessa, laki puhuu vain ammattilaisesta eikä erottele ammattiryhmiä. Olen ollut töissä terveyskeskuksessa jossa kiireettömän hoidon tarpeen arviot teki kokenut lähihoitaja.

Muuta sinä Nigeriaan, jossa mielestäsi varmaan on hyvä terveydenhoito. Minä haluan parempaa, ja sitä parempaa ei saa eikä saada jatkossakaan, jos ei vaadita! Lääkärille PITÄÄ päästä muutamassa päivässä. Olkoot käytäntönä vaikka siivoojan tekemä hoitotarpeen arviointi, mutta se ei riitä minulle, eikä asiakkaiden enemmistö sitä halua.

Nyt suomalaiset joukolla päivystykseen, jotta saadaan aikaan kunnon ruuhkat! Vasta se tulee herättämään poliitikot!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Kyllä sen työterveyden maksaa 80 - 85 prosenttisesti työnantajat, se Kelakorvaus siitä on aika pieni ja juuri pienennettiinkin ja sairaanhoitoa ei siitä Kela korvaa enää paljon mitään nyt uudessa mallissa jatkossa. Jos sinulla ei ole työnantajaa joka maksaa yksityislääkärikäynnit samalle päivälle niin ei se tarkoita että jos jollain on sellainen työsuhde-etu että se kuuluisi sitten sinullekin lähtökohtaisesti. Pääset samana päivänä lääkäriin jonottamatta kun menet yksityiselle itse maksaen tai hankit työsuhteen jossa työnantaja maksaa ne käynnit. Ei se että joku pääsee työterveyslääkärille heti tarkoita että kaikkien suomalaisten tulisi päästä heti, hoitotakuu on 3kk terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, se on lakisääteinen oikeus päästä ei-päivystyksellisissä asioissa lääkärille.

Ja hoitotakuu tarkoittaa että kuka vain terveydenhuollon ammattilainen arvioi 3 vrk kuluessa hoidon tarpeesi. Lähihoitaja voi olla hoidontarpeen arvioija terveyskeskuksessa, laki puhuu vain ammattilaisesta eikä erottele ammattiryhmiä. Olen ollut töissä terveyskeskuksessa jossa kiireettömän hoidon tarpeen arviot teki kokenut lähihoitaja.

Tämä voisi olla jonkun neuvostoliittolaisen viranomaisen kynästä. "Leipää ei ole ja jos on, sitä on jonotettava kaksi viikkoa, koska niin nyt on päätetty ja päätöksiin pitää alistua."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Kyllä sen työterveyden maksaa 80 - 85 prosenttisesti työnantajat, se Kelakorvaus siitä on aika pieni ja juuri pienennettiinkin ja sairaanhoitoa ei siitä Kela korvaa enää paljon mitään nyt uudessa mallissa jatkossa. Jos sinulla ei ole työnantajaa joka maksaa yksityislääkärikäynnit samalle päivälle niin ei se tarkoita että jos jollain on sellainen työsuhde-etu että se kuuluisi sitten sinullekin lähtökohtaisesti. Pääset samana päivänä lääkäriin jonottamatta kun menet yksityiselle itse maksaen tai hankit työsuhteen jossa työnantaja maksaa ne käynnit. Ei se että joku pääsee työterveyslääkärille heti tarkoita että kaikkien suomalaisten tulisi päästä heti, hoitotakuu on 3kk terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, se on lakisääteinen oikeus päästä ei-päivystyksellisissä asioissa lääkärille.

Ja hoitotakuu tarkoittaa että kuka vain terveydenhuollon ammattilainen arvioi 3 vrk kuluessa hoidon tarpeesi. Lähihoitaja voi olla hoidontarpeen arvioija terveyskeskuksessa, laki puhuu vain ammattilaisesta eikä erottele ammattiryhmiä. Olen ollut töissä terveyskeskuksessa jossa kiireettömän hoidon tarpeen arviot teki kokenut lähihoitaja.

Muuta sinä Nigeriaan, jossa mielestäsi varmaan on hyvä terveydenhoito. Minä haluan parempaa, ja sitä parempaa ei saa eikä saada jatkossakaan, jos ei vaadita! Lääkärille PITÄÄ päästä muutamassa päivässä. Olkoot käytäntönä vaikka siivoojan tekemä hoitotarpeen arviointi, mutta se ei riitä minulle, eikä asiakkaiden enemmistö sitä halua.

Nyt suomalaiset joukolla päivystykseen, jotta saadaan aikaan kunnon ruuhkat! Vasta se tulee herättämään poliitikot!

Mitäs jos menisit töihin märisemästä niin voisit ihan rauhassa käyttää niitä työterveyden palveluja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en saisi hoitotakuun, eli lain, mukaisissa rajoissa lääkärinaikaa menisin päivytykseen. Kyse on lakisääteisestä oikeudesta terveydenhuoltoon. Ikävää tietysti, että tämä aiheuttaa jonoja päivystykseen, mutta myös köyhillä on jo Suomen perustuslainkin mukaan oikeus sairaanhoitoon, ja sitä oikeuttani olisin valmis vaatimaan.

On poliittisen päätökseteon tehtävä ratkaista liian pitkät odotusajat terveyskeskusten ei-akuuttivastaanotoille.

Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa hoitotakuun mukaan. Suun terveydenhuollossa tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella eli yhteensä puoli vuotta on hoitotakuu hammashoidossa. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kiireettömät tapaukset hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa.

Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

Hoidon tarpeen arvion voi tehdä kuka vain terveydenhuollon ammattihenkilö, esim. lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Jos hoidon tarpeen arvioinnissa todetaan että lääkäriä tarvitaan ylipäätään niin lääkärille on päästävä kolmen kuukauden sisään siis.

Kiireettömässä hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen toteuttamaan erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

Arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta.

Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.

Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja.

Potilaalla on oikeus myös kieltäytyä hoidosta.

Jos sairaanhoitopiiri ei voi järjestää erikoissairaanhoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.

Hoidontarpeen arviointia ei pysty tekemään lähihoitaja, kyse on koulutuksen puolesta maallikosta.

Jos en saa järkevän ajan sisällä lääkäriaikaa kiireettömälle asialle, menen päivytystykseen. Olen hakenut päivystyksestä muun muassa uusinnan allergialääkereseptille ja lähetteen yliopistosairaalaan kiireettömään silmätaudin hoitoon. En aio jatkossakaan uhrata tai vaarantaa terveyttäni, vaikka hoitohenkilökunnalle tulisi paha mieli. Nostan helvetillisen metelin, jos minulta evätään terveydenhuolto. Työterveyden piirissä olevat pääsevät samana päivänä hoitoon ja se hoito on suurelta osin julkisella rahalla maksettu. Lähtökohtaisesti minulla on oikeus samaan.

Kyllä sen työterveyden maksaa 80 - 85 prosenttisesti työnantajat, se Kelakorvaus siitä on aika pieni ja juuri pienennettiinkin ja sairaanhoitoa ei siitä Kela korvaa enää paljon mitään nyt uudessa mallissa jatkossa. Jos sinulla ei ole työnantajaa joka maksaa yksityislääkärikäynnit samalle päivälle niin ei se tarkoita että jos jollain on sellainen työsuhde-etu että se kuuluisi sitten sinullekin lähtökohtaisesti. Pääset samana päivänä lääkäriin jonottamatta kun menet yksityiselle itse maksaen tai hankit työsuhteen jossa työnantaja maksaa ne käynnit. Ei se että joku pääsee työterveyslääkärille heti tarkoita että kaikkien suomalaisten tulisi päästä heti, hoitotakuu on 3kk terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, se on lakisääteinen oikeus päästä ei-päivystyksellisissä asioissa lääkärille.

Ja hoitotakuu tarkoittaa että kuka vain terveydenhuollon ammattilainen arvioi 3 vrk kuluessa hoidon tarpeesi. Lähihoitaja voi olla hoidontarpeen arvioija terveyskeskuksessa, laki puhuu vain ammattilaisesta eikä erottele ammattiryhmiä. Olen ollut töissä terveyskeskuksessa jossa kiireettömän hoidon tarpeen arviot teki kokenut lähihoitaja.

Muuta sinä Nigeriaan, jossa mielestäsi varmaan on hyvä terveydenhoito. Minä haluan parempaa, ja sitä parempaa ei saa eikä saada jatkossakaan, jos ei vaadita! Lääkärille PITÄÄ päästä muutamassa päivässä. Olkoot käytäntönä vaikka siivoojan tekemä hoitotarpeen arviointi, mutta se ei riitä minulle, eikä asiakkaiden enemmistö sitä halua.

Nyt suomalaiset joukolla päivystykseen, jotta saadaan aikaan kunnon ruuhkat! Vasta se tulee herättämään poliitikot!

Mitäs jos menisit töihin märisemästä niin voisit ihan rauhassa käyttää niitä työterveyden palveluja?

Olen sairauseläkkeellä, mutta ihmisenä olen yhtä arvokas kuin muutkin! Siksi tulen jatkossakin VAATIMAAN hoitoa, enkä todellakaan aio olla hiljaa! Jos jokainen terveyskeskusasiakas toimisi näin, olisi jo aikoja sitten saatu Suomen perusterveydenhuolto kuntoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos  perus terveyskeskus toimisi koko kapasiteltaan, ei päivystykseen menisi monikaan ihminen.

Joku Lääkäriliitto kuitenkin estää sen, ettei terveyskeskus voi toimia esim.kahdessa vuorossa, eikä varsinkaan klo 16 jälkeen.

Koskaan ei myöskään saa aikaa klo 14 jälkeen terveyskeskukseen.

Tottahan tavan kansa käsittää, että lääkereillä menee aikaa terveystietojen kirjaamiseen, koulutukseen ja muuhun sellaiseen.

On myös selvää, että lääketieteen alalla on jokin HYVÄ VELI-järjestelmä, joka aiheuttaa sen, ettei lääkäreitä ei saa kouluttaa tarpeeksi, jotta kaikki edut säilyvät, palkat pysyvät korkeina ja lääkäreistä on oltava aina pulaa.

Rauhoittukaa kaikki te, jota tuollaista järjestelmää ajatte. Lääkereitä tuskin on milloinkaan liikaa, sillä poitlaita riittää, olitpa julkisella puolella tai yksityinen lääkäri. Aina löytyy myös ihmisiä jotka ovat valmiita vain maksamaan siitä, että joku kuuntelee heitä, vaikka mitään todellista sairautta ei olisi edes olemassa. Lääkäri pulan kääntöpuoli taas on se. että jonkin perheen syrjäseudulla asuva isä ei saakaan ajoissa apua, ja kuolee pois, jättäen kaksi lastaan ja puolison selviämään ilman isän apua.

On onneksi olemassa vielä moraalisesti ja eettisesti ajattelivia lääkäreitä ja heille kaikki kunnia ja kiitos.

Lääkäreillä on suhteettoman suuri valta määrä määritellä omaa työtään ja julkisen terveydenhuollon toimintaa.

Lisää läkäreitä, vaikka se tarkoittaisi sitä että taso laskee, flunssapolille ei tarvita mitään huipputohtoria. Lääkärit vuorotyöhön, niin tehokkuus nousee ja kustannukset laskee.

Ai että kiirettömätkin asiat hoidettaisiin vuorotyönä? Tyyliin ajokorttitodistus ja aika terveyseskuslääkärille klo 2:30 aamuyöllä? Nythän mitään vuorotyötä ei tarvitse olla kun on erikseen päivystys asioille jotka eivät voi odottaa vaan pitää hoitaa heti ja ajanvarausvastaanotto ei-kiireellisille asioille. Jos lääkärit alkavat tehdä kolmivuorotyötä niin mistä ajattelit ottaa sen kolminkertaisen määrän lääkäreitä kun olisi ympäri vuorokauden 24h saatavilla kiireettömiä aikoja kun nyt kiireettömille asioille on 8h päivässä lääkäriaikoja tarjolla klo 8-16. Ja päivystys sitten erikseen. Ei lääkäreistä mitään pulaa ole, Suomessa on tällä hetkellä lääkäreitä enemmän kuin koskaan. Mutta jos 100.000 asukkaan yhteispäivysykseen palkataan kaksi lääkäriä eikä enempää niin ei niitä siellä päivystyksessä ole enempää vaikka olisi työttömiä lääkäreitä ylitarjonnan takia. Voisihan sinne palkata vaikka 7 päivystäjää, mutta ei palkata kun tulisihan siitä huomattavasti suuremmat palkkakustannukset. Samoin kiireettömiä aikoja hoitamaan on tietty määrä lääkäreitä jotka palkataan. Jos ei enempää katsota terveysasemalla niitä tarvittavan niin ei se että niitä on vähän johdu lääkäripulasta vaan siitä että niitä ei palkata tarpeeksi julkiselle puolelle.

Kunnanlääkäriaikaan ei ollut mitään ajanvarausvastaanottoa vaan potilaat tulivat odottelemaan lääkärin vastaanottoa paikan päälle ja kunnanlääkäri itse huuteli ne sisään haluamassaan järjestyksessä, tyyliin kiireellisimmät ensin ja lapset jne. joiden ei halunnut joutuvan odottamaan ja siitä päivän mittaan hiljakseen potilaita ilman mitään varattuja aikoja. Eli ikään kuin yhtä jatkuvaa päivystystä ilman ajanvarausaikoja. Mutta eivät potilaatkaan valittaneet vaikka olisivat jonottaneet aamusta iltaan. Lisäksi kunnanlääkäri tienasi todella hyvin verrattuna nykylääkäreihin, kunnanlääkäreillä oli yleensä hotaja avustajana ja lääkärin palkka oli n. 17-kertainen hoitajaan nähden kun tuli eräs historiakatsaus aikaan ennen kansanterveyslakia ja terveyskeskuksia. Kunnanlääkärit olivat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja laskuttivat itse potilaansa kuten yksityislääkärit nykyään. Siksi tulot olivat hirmuiset ja romahtivat kun lääkäreistä tuli kunnan virkamiehiä. Mutta ne kunnanlääkärit olivat jatkuvasti töissäkin kun ei mitään työaikaa ollut. Mutta jos potilas esim. jouluna olisi pyrkinyt vastaanotolle yskän takia niin kunnanlääkäri sai ihan hyvin sanoa että en minä nyt ole töissä enkä ota vastaan, jos on hengenhätä niin mene ambulanssilla sairaalaan. Sai siis valita milloin ja miten ja ketä hoitaa eikä ollut mitään yleistä velvoitetta hoitaa aina ja kaikki jotka lääkärille haluavat. Teki siis itse hodontarpeen arvion ettei hoida. Nyt sen tekee hoitaja lääkärin puolesta.