Onko yliopiston pääsykoeuudistuksen tavoitteena kitkeä yliopistoista muut muin loogiseen päättelyyn kykenevät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Laskutaidosta nimenomaan.

Ennenvanhaan mollattiin että pitkä matematiikka on matematiikkaa ja lyhyt matematiikka on laskentoa. Hyödyllisempää yhteiskunnalle, yksilöstä puhumattakaan, olisi se että hän hallitsisi tuon laskennon hyvin ja siinä sivussa ehtisi hankkia valtavasti tietoa muilta tiedon aloilta, Yhteiskunta tarvitsee välttämättä myös humanismia. Väittäisinpä myös, että tuo pappi hyötyisi keskimäärin enemmän siitä, siell lähetystyössä, että hänellä olisi laajat tiedot ja ymmärrys eri uskonnoista kaveri kulttuureista, ehkäpä käsitys biologiasta ja jopa maantieteen muutamista kursseista saattaisi olla hyötyä ymmärtämään miksi tuo käännytettävä yhteiskunta toimii niinkuin se toimii.

Itse kirjoitin laskennosta Llän ja kyllä sillä erinomaisella matemaattisten perusteiden hallinnalla arkipäivästä ja projektienkin suunnittelusta selviää.

Heikko on sen itsetunto, jonka täytyy toisen kykyjä mollata kiivetäkseen itse korkeammalle jalustalle jossain kuvitteellisessa ihmisten hierarkiassa. Ja huonossa jamassa on yhteiskunta, jos päätökset tehdään vain ja ainoastaan pitkän matematiikan rationaalisin opein. Siinä käy helposti niin, että ihminen/luonto unohtuu, eli kaikki se mikä on tärkeää.

Niin, miljoona vai miljardi, mitä väliä t. useampikin poliitikko eri suorissa lähetyksissä. Eihän noiden sotkemisesta voi tulla mitään ongelmia. 

Niin, oikeasti arvelet, että tuo sekoilu johtuu siitä, ettei niille poliitikoille olisi koulussa opetettu noiden lukujen eroa - vaikkapa siellä laskennossa?

Opetuksesta en tiedä mutta se tärkein osa eli oppiminen ja ymmärtäminen on jäänyt ainakin tapahtumatta. Muuten luulisi että tuollainen suuruusluokkien ymmärtäminen tulee liki refleksinä, jos se siis on ymmärretty.

En usko, että miljoonan ja miljardin ero käsiteltäisiin vasta lukion pitkän matikan kurssilla.

Tunnen ihmisiä, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matikan ja sanovat sen olleen niin teoreettista, etteivät he ole tarvinneet sitä missään lukion jälkeen.

Tietysti tuo riippuu siitä, mitä lukion jälkeen aikoo. Jos aikoo insinööriksi tai lääkikseen tai fyysikoksi tms., niin varmaan onkin hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

äh, siis lähetystyö - lähetystöissä eikä lähetystö - lähetystöissä... hassuja nää suomenkielen taivutukset :)

Ei suinkaan. Lähetystyö on luvuton, siis numeroitumaton (engl uncountable), joten sen pitää kieliopin mukaan aina taipua lähetystyössä.

Lähetystöjä sen sijaan voi laskea joten se taipuu lähetystöissä.

Joskus olisi siis hyötyä muunkin kuin matematiikan osaamisesta.

Paitsi jos halutaan korostaa että projekteja/töitä on ollut useampia joten sanotaan lähetystöissä. Suomi ei ole englantia ja kielioppi elää hieman tarpeen mukaan. Virallinen kielioppikin muuttuu sen mukaan miten ihmiset kieltä käyttävät eikä päinvastoin. 

siis kun ei sanota. Jos halutaan korodtaa, että pestejä on ollut useampia, Suomeksi sanotaan, että eri projekteissa ollessani tai lähetystyön kohdalla erityisesti, että eri lähetyksillä työskennellessäni.

Lähetystyö ei vaan taivu määräisesti. Tämäkin on ihan loogista, jos tuntee lähetystyön aatteellista taustaa ollenkaan, mutta kuten kaikki logiikka, se se vie oikeaan tulokseen vain jos myös premissit on oikeat.

"Vuonna 2008 Katainen arveli Suomen tarvitsevan vuoteen 2025 mennessä 1,8 miljoonaa maa.han.muut.ta.jaa"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen

Kataisella lyhyen matematiikan arvosana 6.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

Mielenkiintoinen kysymys. Ilmeisesti Mensan testi ei mittaakaan matemaattista osaamista ja loogista ajattelua.

Mittaa loogista päättelyä sekä visuaalista hahmottamista, mutta varsinaista matemaattista osaamista testissä ei tarvita. Matematiikka on osaksi myös sääntöjen oppimista eli ulkoaosaamista, merkkijärjestelmän hallintaa siis, vaikka on pohjimmiltaan logiikkaa. Jos tuota sääntöjärjestelmää ei ole tullut opetelleeksi voi olla yhtä aikaa sekä huono matematiikassa että kyetä erinomaisesti loogiseen päättelyyn.

Ylipäätään peruslogiikka on maailman yksinkertaisin asia, jota jostain syystä mystifoidaan. Yhteyksien ja säännönmukaisuuksien havaitseminen on jo astetta hankalampaa.

Turha dissata kielten osaamista, vaatii ihan omanlaistaan lahjakkuutta.

T. matemaattisesti, mutta ei kielellusesti lahjakas

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti. Ohueksi jää tieteen teko jos ei kykene edes loogiseen päättelyyn.

Miksi ihmeessä kuvittelet tieteenteon edellyttävän loogista päättelykykyä? Kyllä se kuule on enemmän hyväveliverkostoitumista ja yhteisten satujen pönkittämistä. Omaperäinen ja todellista lisäarvoa tuova tutkimus on ammatillinen itsemurha.

Lukion opettajana heittäisin tähän keskusteluun nyt sellaisen tulokulman, että ei todellakaan ole niin, etteikö tytöt osaisi matematiikkaa sillä tasolla, jolla päästään yliopistoihin, varsinkin kun tytöt poikia laaja-alaisempina saavat hyvää ja erinomaista numeroa niistä muista tärkeistä aineista.

Yksikään tyttö tai poika ei pääse jatko-opiskelemaan pelkällä matematiikalla. Mielestäni tämä uudistus tasapainottaa muutamaa asiaa erinomaisesti. Matematiikkaa karttelevat, mutta osaavat tytöt panostavat siihen enemmän kuin ennen. Suppeammalla osaamisprofiililla varustettu poika saa hyötyä hyvästä matemaattisesta osaamisesta sellaisiin jatko-opiskeluihin, joissa tarvittaisiin parempia arvosanoja muista aineista.

Matematiikkassa ne ns. sateentekijät on useammin poikia kuin tyttöjä, mutta tyttökään ei ole harvinaisuus. Mutta matematiikka sillä tasolla, että se hyödyttää muuta osaamista muilla aloilla, vaatii ennen kaikkea perslihaksia eikä mitään poikkeuksellista aivokemiaa. Tytöillä on perslihaksia matematiikkaan, mutta heidän urasuunnitelmansa ei heidän omasta mielestään vaadi yhtä paljon matematiikkaa, kuin vaikka kemiaa ja terveystietoa. Tämä tasoittuu, ja se on erinomaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.

No no olipa yleistys -

Yritimme aikoinaan saada enemmän poikia sisään yhteen HY:n koulutusohjelmaan ottamalla fysiikan pääsykoeaineeksi. Ja mikä oli tulos - tytöt menestyivät fysiikassakin poikia paremmin eli se sitten siitä

Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät  takaa,  että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan  testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa.   Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Koko korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus oli juosten kustu. Ei ajateltu yhtään pidemmälle miten se vaikuttaa lukiolaisiin ja heidän valintoihinsa. Lukio on muuttunut 3-4 vuoden valmennuskurssiksi ja opiskeltavat aineet valitaan sisäänpääsypisteet maksimoiden, ei niinkään omien kykyjen tai kiinnostusten mukaan. Juuri oli Ylellä juttu huippuoppilaasta, joka droppasi fysiikan kun sai siitä ”vain” kaseja.

Myös maksullinen lisäopetus on lyömässä läpi jo peruskouluun asti. Jatkossa sisäänpääsy suosituille aloille vaatii muutaman kuukauden puristuksen ja muutaman tonnin valmennuskurssin sijaan 4 vuoden puristuksen ja useita muutaman tonnin abivalmennuksia, jotta saa kirjoitettua vähintään E:t pitkästä matikasta, fysiikasta ja muista paljon pisteitä tuovista aineista.

Samalla kielten osaaminen ja opiskelu rapautuu, kun pisteitä voi saada vain yhdestä pitkästä kielestä ja lyhyistä kielistä ei saa riittävästi pisteitä edes L:llä.

On uudistuksella perusteitakin, onko sitten riittäviä on jokaisen pääteltävissä. Pedagogisten tutkimusten mukaan pitkän matematiikan ja äidinkielen arvosanat korreloivat parhaiten opintomenestyksen mukaan.

aiheesta mm.

https://www.soininvaara.fi/2019/05/26/korkeakoulut-painottavat-valinnoi…

Aiheesta on hyvä keskustella puolesta ja vastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

Mielenkiintoinen kysymys. Ilmeisesti Mensan testi ei mittaakaan matemaattista osaamista ja loogista ajattelua.

Mittaa loogista päättelyä sekä visuaalista hahmottamista, mutta varsinaista matemaattista osaamista testissä ei tarvita. Matematiikka on osaksi myös sääntöjen oppimista eli ulkoaosaamista, merkkijärjestelmän hallintaa siis, vaikka on pohjimmiltaan logiikkaa. Jos tuota sääntöjärjestelmää ei ole tullut opetelleeksi voi olla yhtä aikaa sekä huono matematiikassa että kyetä erinomaisesti loogiseen päättelyyn.

Ylipäätään peruslogiikka on maailman yksinkertaisin asia, jota jostain syystä mystifoidaan. Yhteyksien ja säännönmukaisuuksien havaitseminen on jo astetta hankalampaa.

Turha dissata kielten osaamista, vaatii ihan omanlaistaan lahjakkuutta.

T. matemaattisesti, mutta ei kielellusesti lahjakas

Itse olen täysin lahjaton muussa kuin peruspäässälaskuissa, koska en pysty pelaamaan liian abstrakteiksi kokemieni asioiden kuten numeroiden ja kaavojen kanssa.  Sen sijaan logiikka toimii muuten loistavasti, ymmärrän monimutkaisia asiayhteyksiä  - tämä on tullut todistettua työelämässä ja opiskellessa. Sen sijaan ihminen voi olla matematiikassa nerokas, mutta ei taas vastaavasti hahmota logiikkaa monissa muissa asioissa ja päättelyketjut ontuvat. En halua asettaa näitä asioita vastakkain, voi olla lahjaton ja lahjakas ja kaikkea sitä väliltä erilaisina kombinaatioina.

Enpä ole vielä törmännyt yhteenkään älykkääseen ihmiseen, joka ei olisi osannut sekä matematiikkaa että kieliä. Kohtuuälykkäät tyypit oppivat kaiken mihin ryhtyvät.

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Olikohan minä nyt sitten kiltti vai paha kun menestyminen sekä matemaattisissa aineissa että kielissä.

Sen tarkoitus on tasoittaa poikien ja tyttöjen eroa sisäänpääsyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

äh, siis lähetystyö - lähetystöissä eikä lähetystö - lähetystöissä... hassuja nää suomenkielen taivutukset :)

Ei suinkaan. Lähetystyö on luvuton, siis numeroitumaton (engl uncountable), joten sen pitää kieliopin mukaan aina taipua lähetystyössä.

Lähetystöjä sen sijaan voi laskea joten se taipuu lähetystöissä.

Joskus olisi siis hyötyä muunkin kuin matematiikan osaamisesta.

Paitsi jos halutaan korostaa että projekteja/töitä on ollut useampia joten sanotaan lähetystöissä. Suomi ei ole englantia ja kielioppi elää hieman tarpeen mukaan. Virallinen kielioppikin muuttuu sen mukaan miten ihmiset kieltä käyttävät eikä päinvastoin. 

siis kun ei sanota. Jos halutaan korodtaa, että pestejä on ollut useampia, Suomeksi sanotaan, että eri projekteissa ollessani tai lähetystyön kohdalla erityisesti, että eri lähetyksillä työskennellessäni.

Lähetystyö ei vaan taivu määräisesti. Tämäkin on ihan loogista, jos tuntee lähetystyön aatteellista taustaa ollenkaan, mutta kuten kaikki logiikka, se se vie oikeaan tulokseen vain jos myös premissit on oikeat.

Taidat olla kielitieteen maistereita kun tuhlaat ensinnäkin aikaasi nillittämällä turhista sivuseikoista ja toiseksi olet siltikin väärässä. Työ -> työt.

Liian pikaisesti ja liian kaavamaisesti toteutettu uudistus. Pisteiden määrä on lähes lineaarisessa yhteydessä oppimäärään kuuluvien kurssien kanssa.

Tarkoitus on hyvä, mahdollisimman nopeasti korkeakouluopintoihin lukion jälkeen.

Korkeakoulut saavat itse asettaa kynnysehtoja, esimerkiksi että englantia hakiessaan lukemaan on pitkästä enkusta täytynyt kirjoittaa vähintään E. Helsingin yliopistolla on ainakin paljon näitä ehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole vielä törmännyt yhteenkään älykkääseen ihmiseen, joka ei olisi osannut sekä matematiikkaa että kieliä. Kohtuuälykkäät tyypit oppivat kaiken mihin ryhtyvät.

Itse olen kohtuuälykäs, mutta en koskaan "ryhtynyt" matematiikkaan koska se oli minusta ihan p3rskeleen tylsää eikä ollut oleellinen unelma-ammatissani jossa olen jo pitkään työskennellyt :D

Outo keskustelu tämä. Ei matemaattinen lahjakkyys sulje pois muita lahjakkuuksia tai toisin päin eikä se että on älykäs tarkoita että olisi tippaakaan kiinnostunut matematiikasta/kielistä/historiasta/perulaisesta kansantanssista.

Kuka edes oletti, että pääsykokeeton yliopisto ei todellisuudessa pitäisi rimaa korkealla aloittelevien opiskelijoiden suhteen? Kukaan veronmaksaja tuskin haluaa tukea mallia, että jokainen pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoon tai muuallekaan todetakseen lukukauden jälkeen ettei osaa tai ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät  takaa,  että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan  testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa.   Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.

No jaa. Oma ÄÖsi (sic) ei taida korkeuksia hipoa, kun et huomaa, että määrittelet "kokonaisvaltaisen älyn" omaksi maailmankuvaksesi. Korkeasti älykäs voi olla kiinnostunut esim. mysteereissä ja paradokseista ja kykenee hyväksymään vastakkaistenkin asioiden olemassaolon yhtäaikaa eri käsitejärjestelmien tasolla. Maailma on täynnä kaikkea kiinnostavaa eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä ole vielä törmännyt yhteenkään älykkääseen ihmiseen, joka ei olisi osannut sekä matematiikkaa että kieliä. Kohtuuälykkäät tyypit oppivat kaiken mihin ryhtyvät.

Itse olen kohtuuälykäs, mutta en koskaan "ryhtynyt" matematiikkaan koska se oli minusta ihan p3rskeleen tylsää eikä ollut oleellinen unelma-ammatissani jossa olen jo pitkään työskennellyt :D

Outo keskustelu tämä. Ei matemaattinen lahjakkyys sulje pois muita lahjakkuuksia tai toisin päin eikä se että on älykäs tarkoita että olisi tippaakaan kiinnostunut matematiikasta/kielistä/historiasta/perulaisesta kansantanssista.

Kyllä se yleensä tarkoittaa. Tunnen monta hyvin älykästä ihmistä, ja heitä nimenomaan yhdistää laajat kiinnostuksenkohteet ja laaja-alainen osaaminen. Toki ihminen voi olla hyvä vain matematiikassa tai vaikka ruotsin kielessä, mutta ei se tarkoita, että ihminen olisi kovin älykäs.

Olin myöskin tulossa vain kirjoittamaan, että huono matikassa ei tarkoita huonoa loogisessa päättelyssä. Älykkyystestit mittaa loogista päättelyä, lukion matematiikan yo-kirjoitukset matematiikan osaamista (joka on myöskin osaltaan ulkoaopettelua). Minäkin tunnen mensalaisen joka sai huonon arvosanan lyhyestä matikasta.