Onko yliopiston pääsykoeuudistuksen tavoitteena kitkeä yliopistoista muut muin loogiseen päättelyyn kykenevät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikkaa yliopistossa ja pitkää matikkaa lukiossa opiskelleena voin kertoa, että logiikka on hyvin, hyvin yksinkertaista perusmatematiikkaa. Siihen riittää peruskoulun yläaste ihan hyvin, ei tarvita lukion pitkää matematiikkaa.

Joka taas toisaalta on sillain helppo aine, että siinä ei tosiaan tarvitse muistaa eikä osata mitään, riittää kun miettii aina juttu kerrallaan, että miten tämä nyt menee - mikä on kaikki ihan järjellä mietittävissä. Tästä poikkeuksena tilastomatematiikka ja todennäköisyys.

Lol, en tiedä minkä "logiikan perusteita tyhmille" - kurssin olet suorittanut mutta jos pidemmälle pääset niin ei se niin helppoa ole.

Oon suorittanut filosofian syventävät ja teoreettisen logiikan suuntautumisella, eikä se niissä tarvittava matematiikka nyt niin kummoista ole. En sano, että se muuten on aina helppoa ( vaikka oikeastaan se kyllä on, kun se ON pelkkää teoriaa) mutta tarvittava matematiikka on tosi yksinkerrtaista.

Johtuisikohan se siitä että sitä opetetaan humanisteille eikä esim. teknisessä yliopistossa matemaattisemmille opiskelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Laskutaidosta nimenomaan.

Ennenvanhaan mollattiin että pitkä matematiikka on matematiikkaa ja lyhyt matematiikka on laskentoa. Hyödyllisempää yhteiskunnalle, yksilöstä puhumattakaan, olisi se että hän hallitsisi tuon laskennon hyvin ja siinä sivussa ehtisi hankkia valtavasti tietoa muilta tiedon aloilta, Yhteiskunta tarvitsee välttämättä myös humanismia. Väittäisinpä myös, että tuo pappi hyötyisi keskimäärin enemmän siitä, siell lähetystyössä, että hänellä olisi laajat tiedot ja ymmärrys eri uskonnoista kaveri kulttuureista, ehkäpä käsitys biologiasta ja jopa maantieteen muutamista kursseista saattaisi olla hyötyä ymmärtämään miksi tuo käännytettävä yhteiskunta toimii niinkuin se toimii.

Itse kirjoitin laskennosta Llän ja kyllä sillä erinomaisella matemaattisten perusteiden hallinnalla arkipäivästä ja projektienkin suunnittelusta selviää.

Heikko on sen itsetunto, jonka täytyy toisen kykyjä mollata kiivetäkseen itse korkeammalle jalustalle jossain kuvitteellisessa ihmisten hierarkiassa. Ja huonossa jamassa on yhteiskunta, jos päätökset tehdään vain ja ainoastaan pitkän matematiikan rationaalisin opein. Siinä käy helposti niin, että ihminen/luonto unohtuu, eli kaikki se mikä on tärkeää.

Niin, miljoona vai miljardi, mitä väliä t. useampikin poliitikko eri suorissa lähetyksissä. Eihän noiden sotkemisesta voi tulla mitään ongelmia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[

äh, siis lähetystyö - lähetystöissä eikä lähetystö - lähetystöissä... hassuja nää suomenkielen taivutukset :)

Ei suinkaan. Lähetystyö on luvuton, siis numeroitumaton (engl uncountable), joten sen pitää kieliopin mukaan aina taipua lähetystyössä.

Lähetystöjä sen sijaan voi laskea joten se taipuu lähetystöissä.

Joskus olisi siis hyötyä muunkin kuin matematiikan osaamisesta.

Paitsi jos halutaan korostaa että projekteja/töitä on ollut useampia joten sanotaan lähetystöissä. Suomi ei ole englantia ja kielioppi elää hieman tarpeen mukaan. Virallinen kielioppikin muuttuu sen mukaan miten ihmiset kieltä käyttävät eikä päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Tuskin siellä kuitenkaan budjettia laatiessa tarvitsee kauheasti derivoida ja pohtia vektorien ristituloin avaruustasojen leikkauspintoja?

Et ole optimoinnista koskaan kuullut? Jos kone laitettaisiin tekemään budjetti niin se tekisi kaikkea noista ja paljon muutakin. Ihmiset optimoivat luonnostaan mutulla ja nyrkkisäännöillä ja katsomalla miten edellisvuosina on budjetoitu. Silti lopuksi pitää valita mitä siihen budjettiin voi ottaa että pysytään halutun summan alapuolella.

Rinnehän näköjään harrastaa ns. luovaa budjetointia jossa tulot arvioidaan aika reippaasti yli todennäköisten tulojen koska rinne luottaa siihen ettei äänestäjänsä tai media osaa asiaa riittävän tarkkaan arvioida ja sitten jälkeenpäin voi leikkiä yllättynyttä ettei työttömyys vähentynytkään (ollenkaan) ja pitää ottaa aika reippaasti enemmän lainaa kun oli luvattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.

Mutta ei niin hukassa kuin tyhmä poika. Näkyy lääkiksen opiskelijoiden naisvaltaistumisessa. Insinöörinäkin olisi naisia, ellei opiskeluilmapiirissä olisi niitä puutteita. Niillehän on helppo päästä, ei vaadita suurta matemaattista ymmärrystä, karsinta nin vähäistä. Paitsi tuta ja fys osastot.

Puhutko nyt AMK-insinööreistä vai diplomi-insinööreistä? Edes diplomi-insinööreillä ei muuten pitkän matikan yo-arvosana suoraan ennusta hyvää menestystä yliopistossa. Parempi keskiarvo ja nopeampi opiskelutahti on tuntemillani C:n kirjoittaneilla kuin E:n kirjoittajilla.

Et sinä tunne kuin sen mursuviiksisen pornokaupan myyjän jolta ostit sen puhkikuluneen flesarisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Laskutaidosta nimenomaan.

Ennenvanhaan mollattiin että pitkä matematiikka on matematiikkaa ja lyhyt matematiikka on laskentoa. Hyödyllisempää yhteiskunnalle, yksilöstä puhumattakaan, olisi se että hän hallitsisi tuon laskennon hyvin ja siinä sivussa ehtisi hankkia valtavasti tietoa muilta tiedon aloilta, Yhteiskunta tarvitsee välttämättä myös humanismia. Väittäisinpä myös, että tuo pappi hyötyisi keskimäärin enemmän siitä, siell lähetystyössä, että hänellä olisi laajat tiedot ja ymmärrys eri uskonnoista kaveri kulttuureista, ehkäpä käsitys biologiasta ja jopa maantieteen muutamista kursseista saattaisi olla hyötyä ymmärtämään miksi tuo käännytettävä yhteiskunta toimii niinkuin se toimii.

Itse kirjoitin laskennosta Llän ja kyllä sillä erinomaisella matemaattisten perusteiden hallinnalla arkipäivästä ja projektienkin suunnittelusta selviää.

Heikko on sen itsetunto, jonka täytyy toisen kykyjä mollata kiivetäkseen itse korkeammalle jalustalle jossain kuvitteellisessa ihmisten hierarkiassa. Ja huonossa jamassa on yhteiskunta, jos päätökset tehdään vain ja ainoastaan pitkän matematiikan rationaalisin opein. Siinä käy helposti niin, että ihminen/luonto unohtuu, eli kaikki se mikä on tärkeää.

Niin, miljoona vai miljardi, mitä väliä t. useampikin poliitikko eri suorissa lähetyksissä. Eihän noiden sotkemisesta voi tulla mitään ongelmia. 

Niin, oikeasti arvelet, että tuo sekoilu johtuu siitä, ettei niille poliitikoille olisi koulussa opetettu noiden lukujen eroa - vaikkapa siellä laskennossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Laskutaidosta nimenomaan.

Ennenvanhaan mollattiin että pitkä matematiikka on matematiikkaa ja lyhyt matematiikka on laskentoa. Hyödyllisempää yhteiskunnalle, yksilöstä puhumattakaan, olisi se että hän hallitsisi tuon laskennon hyvin ja siinä sivussa ehtisi hankkia valtavasti tietoa muilta tiedon aloilta, Yhteiskunta tarvitsee välttämättä myös humanismia. Väittäisinpä myös, että tuo pappi hyötyisi keskimäärin enemmän siitä, siell lähetystyössä, että hänellä olisi laajat tiedot ja ymmärrys eri uskonnoista kaveri kulttuureista, ehkäpä käsitys biologiasta ja jopa maantieteen muutamista kursseista saattaisi olla hyötyä ymmärtämään miksi tuo käännytettävä yhteiskunta toimii niinkuin se toimii.

Itse kirjoitin laskennosta Llän ja kyllä sillä erinomaisella matemaattisten perusteiden hallinnalla arkipäivästä ja projektienkin suunnittelusta selviää.

Heikko on sen itsetunto, jonka täytyy toisen kykyjä mollata kiivetäkseen itse korkeammalle jalustalle jossain kuvitteellisessa ihmisten hierarkiassa. Ja huonossa jamassa on yhteiskunta, jos päätökset tehdään vain ja ainoastaan pitkän matematiikan rationaalisin opein. Siinä käy helposti niin, että ihminen/luonto unohtuu, eli kaikki se mikä on tärkeää.

Niin, miljoona vai miljardi, mitä väliä t. useampikin poliitikko eri suorissa lähetyksissä. Eihän noiden sotkemisesta voi tulla mitään ongelmia. 

Niin, oikeasti arvelet, että tuo sekoilu johtuu siitä, ettei niille poliitikoille olisi koulussa opetettu noiden lukujen eroa - vaikkapa siellä laskennossa?

Opetuksesta en tiedä mutta se tärkein osa eli oppiminen ja ymmärtäminen on jäänyt ainakin tapahtumatta. Muuten luulisi että tuollainen suuruusluokkien ymmärtäminen tulee liki refleksinä, jos se siis on ymmärretty.

Tällaiset keskustelut ovat aina kauhean mustavalkoisia. Kyllä, matemaattinen osaaminen kertoo opiskeluvalmiuksistasi mutta ei, se ei kerro sinusta kaikkea. Tällainen matemaattisesti kyvyttömät hömppähumanistit vs. epähumaanit mutta älykkäät insinöörit -vastakkainasettelu on muutenkin täysin älytön. Kyllä sille humanistille tekee hyvää matemaattinen osaaminen samoin kuin insinöörillekin myös esim. kielten ja ihmistieteiden osaaminen. Parhaiten eri aloilla menestyneet tuttavani ovat juurikin olleet monipuolisesti osaavia eivätkä stereotypioihin jumiutuneita. Ihmisille tekisi hyvää tutustua enemmän eri aloihin ja tehdä yhteistyötä eikä vain toistaa "x ala on hyvä, y ala on turha" -mantraa. Joillain humanisteilla tämä on mennyt niinkin pitkälle, että he pilkkaavat itseään ennen kuin muut ehtivät ("hehe, enhän minä humanistina matikkaa osaa"). Naurettavaa.

Koko korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus oli juosten kustu. Ei ajateltu yhtään pidemmälle miten se vaikuttaa lukiolaisiin ja heidän valintoihinsa. Lukio on muuttunut 3-4 vuoden valmennuskurssiksi ja opiskeltavat aineet valitaan sisäänpääsypisteet maksimoiden, ei niinkään omien kykyjen tai kiinnostusten mukaan. Juuri oli Ylellä juttu huippuoppilaasta, joka droppasi fysiikan kun sai siitä ”vain” kaseja.

Myös maksullinen lisäopetus on lyömässä läpi jo peruskouluun asti. Jatkossa sisäänpääsy suosituille aloille vaatii muutaman kuukauden puristuksen ja muutaman tonnin valmennuskurssin sijaan 4 vuoden puristuksen ja useita muutaman tonnin abivalmennuksia, jotta saa kirjoitettua vähintään E:t pitkästä matikasta, fysiikasta ja muista paljon pisteitä tuovista aineista.

Samalla kielten osaaminen ja opiskelu rapautuu, kun pisteitä voi saada vain yhdestä pitkästä kielestä ja lyhyistä kielistä ei saa riittävästi pisteitä edes L:llä.

On.

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

No hyvä, että karsitaan diagnosoimattomat ADHD:t ja tulevat Alzheimer-potilaat. Pitää olla hahmotuskykyä, eikä vain neuroottista pänttäysintoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

Tyhmä.

LUKIO KOKONAAN POIS. Panostus peruskoulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Hesarin jutussa moni kommentoija tarkensi, että lyhyen matematiikan hyvästä arvosanasta saa jatkossakin enemmän pisteitä kuin pitkän matematiikan keskinkertaisesta arvosanasta. Ja matematiikan voi vaihtaa pitkästä lyhyeen opiskelun aikana, eikö?

Joten mihin tämä itku ja valitus pitkän matematiikan pakottamisesta perustuu?

Etkö lukenut ollenkaan tätä keskustelua? Pitkää matematiikkaa ei tarvita kaikilla aloilla, ja se on pois muilta aineilta. Monille aloille on kova kilpailu, joten kaikki mahdolliset valintapisteet pitää yrittää hankkia. Jos vaihtaa lyhyeen niin se epäilemättä sotkee suunnitelmia. Silloin joutuu ottamaan enemmän muita kursseja kesken kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

Tyhmä.

Koska...?

Kieltämättä hieman kyllä ihmetyttää, että miksi niiden lukiolaisten. jotka eivät ole matemaattisesti lahjakkaita , jatko-opiskelumahdollisuuksia halutaan huonontaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔

Mielenkiintoinen kysymys. Ilmeisesti Mensan testi ei mittaakaan matemaattista osaamista ja loogista ajattelua.

No daah, hyvämuistinen oppii kyllä pitkänkin matikan ihan riittävän hyvin vaikkei siitä mitään ymmärtäisi.

t. humanisti, joka kirjoitti pitkän matikan tajuamatta siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

No daah, hyvämuistinen oppii kyllä pitkänkin matikan ihan riittävän hyvin vaikkei siitä mitään ymmärtäisi.

t. humanisti, joka kirjoitti pitkän matikan tajuamatta siitä mitään.

Ja opettelin sen vieläpä lukuloman aikana. Lukiokursseista tuli muutaman ensimmäisen helpon kurssin jälkeen tasaisesti viitosta ja kuutosta. Mutta kirjoituksista tuli cum laude approbatur ihan sillä, että opettelin ulkoa derivoinnit ja polynomit, ja taisi mennä vektoritkin. Enää en muista niistä yhtään mitään. Kaikista muista aineista kirjoitin ällät ihan vaan siksi, että minulla oli loistava muisti. Älykkääksi en itseäni mainostaisi, ja päättelykyky on olematon. En tajua esim. yhteiskuntamme toiminnan perusteitakaan. Tai siis tajuan kyllä miten tämä toimii, mutta en ymmärrä miksi.