Onko yliopiston pääsykoeuudistuksen tavoitteena kitkeä yliopistoista muut muin loogiseen päättelyyn kykenevät?

Vierailija kirjoitti:

Pitkää matematiikkaa ei tarvita kuin harvoissa oppiaineissa yliopistossa. On naurettavaa korostaa sitä tuolla tavoin kuin nyt tehdään.

Mutta pitkän matematiikan taitaminen osoitus siitä, että osaa muutakin kuin ulkolukua. Vaikka integraaleja ja derivaattoja ei suoraan tarvittaisikaan, on niiden omaksuminen edellyttänyt jonkin verran älykkyyttä ja loogista ajattelutaitoa. Pakkoruotsin sanojen tankkaaminen kiltisti ei osoita muuta kuin sokeaa alistumista älyttömiin poliittisiin pakkoihin. TÄllainen henkilö sopii lähinnä johonkin suorittavaan työhön, jossa noudatetaan vain kiltisti pomon käskyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliitikoilta voisi kyllä vaatia kykyä loogiseen päättelyyn.

Esim. pakkoruotsia perustellaan sellaisilla argumenteilla, että ihan hirvittää se täydellinen logiikaan puute.

Ja sitä vastustavat luku- ja kirjoitustaidottomat, joilta ei suju äidinkielikään.

Ihan turhiahan kielet ovat, ainoana käyttöliittymänä tietoon ja muiden ihmisten päihin.

Ai, jos haluaisi mahdollisuuden valita pakkoruotsin tilalle jonkin toisen kielen esim. venäjä, kiina, ranska jne, niin on luku- ja kirjoitustaidoton? Tässäkin asiassa olisi hyvä olla sitä loogista ajattelukykyä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliitikoilta voisi kyllä vaatia kykyä loogiseen päättelyyn.

Esim. pakkoruotsia perustellaan sellaisilla argumenteilla, että ihan hirvittää se täydellinen logiikaan puute.

Ja sitä vastustavat luku- ja kirjoitustaidottomat, joilta ei suju äidinkielikään.
Ihan turhiahan kielet ovat, ainoana käyttöliittymänä tietoon ja muiden ihmisten päihin.

Pakkoruotsi ei olekaan kieli, vaan poliittinen oppiaine. Vrt. marxismi-leninismi.

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Aha. Veljeni kirjoitti pitkän matikan kanssa kuusi ällää, minä neljä. Kumpikaan meistä ei ole kiltti tyttö. Omat tyttäreni kirjoittivat pitkän matikan ja kieliä ja kumpikin edistyy tekniikan alan opinnoissaan. Kielitaitoinen insinööri on haluttu työmarkkinoilla toisin kuin kielitaidoton, naisia vihaava mokeltaja.

Sellainen ihminen vasta onkin tyhmä, joka väittää, ettei kielillä ole mitään virkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.

Mutta ei niin hukassa kuin tyhmä poika. Näkyy lääkiksen opiskelijoiden naisvaltaistumisessa. Insinöörinäkin olisi naisia, ellei opiskeluilmapiirissä olisi niitä puutteita. Niillehän on helppo päästä, ei vaadita suurta matemaattista ymmärrystä, karsinta nin vähäistä. Paitsi tuta ja fys osastot.

Puhutko nyt AMK-insinööreistä vai diplomi-insinööreistä? Edes diplomi-insinööreillä ei muuten pitkän matikan yo-arvosana suoraan ennusta hyvää menestystä yliopistossa. Parempi keskiarvo ja nopeampi opiskelutahti on tuntemillani C:n kirjoittaneilla kuin E:n kirjoittajilla.

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Tuo on niin totta. Pääministerit Katainen ja Stubb ovat malliesimerkkejä ihmisestä jotka ovat päässeet liian pitkälle ilman matemaattista älyä ja se on valitettavasti näkynyt heidän tekemisissään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.

Miten se opettajien mielistely liittyy koetuloksiin, jotka sen arvosanan määrittää?

Hömppäaineissa (joissa ei ole oikeaa tai väärää vastausta) hyvinkin liittyy. Opettajan pikkulemmikin essee nyt vaan kuulostaa niin paljon paremmalta.

Aha, mustavalkoinen maailmankuva, naisviha ja voimakas affektiivisuus niukkoihin kognitioihin yhdistyneenä: persu havaittu 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Tuo on niin totta. Pääministerit Katainen ja Stubb ovat malliesimerkkejä ihmisestä jotka ovat päässeet liian pitkälle ilman matemaattista älyä ja se on valitettavasti näkynyt heidän tekemisissään. 

Nokitan Hakkaraisella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.

Miten se opettajien mielistely liittyy koetuloksiin, jotka sen arvosanan määrittää?

Hömppäaineissa (joissa ei ole oikeaa tai väärää vastausta) hyvinkin liittyy. Opettajan pikkulemmikin essee nyt vaan kuulostaa niin paljon paremmalta.

Jos et tiennyt niin yo-esseen arvosanaa ei määritä opettaja vaan erillinen koulun ulkopuolinen arvostelija. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Tämänkö piti todistaa matemaattisen logiikan ylivertaisuutta? 

Kyllä se oli ihan looginen vastine "kiltit tytöt" väheksynmälle.

Väheksyntä on korviesi välissä, ja sieltä tuo öyh öyh:kin tuli. Kannattanee ensi kerralla muistaa ettei asiat näytä täällä ulkopuolella samalta kuin korviesi välissä. Tulee pidemmän päälle nolattua itsensä harvemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Tuo on niin totta. Pääministerit Katainen ja Stubb ovat malliesimerkkejä ihmisestä jotka ovat päässeet liian pitkälle ilman matemaattista älyä ja se on valitettavasti näkynyt heidän tekemisissään. 

Nokitan Hakkaraisella

Hakkarainen on meppinä uransa huipulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

äh, siis lähetystyö - lähetystöissä eikä lähetystö - lähetystöissä... hassuja nää suomenkielen taivutukset :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikkaa yliopistossa ja pitkää matikkaa lukiossa opiskelleena voin kertoa, että logiikka on hyvin, hyvin yksinkertaista perusmatematiikkaa. Siihen riittää peruskoulun yläaste ihan hyvin, ei tarvita lukion pitkää matematiikkaa.

Joka taas toisaalta on sillain helppo aine, että siinä ei tosiaan tarvitse muistaa eikä osata mitään, riittää kun miettii aina juttu kerrallaan, että miten tämä nyt menee - mikä on kaikki ihan järjellä mietittävissä. Tästä poikkeuksena tilastomatematiikka ja todennäköisyys.

Lol, en tiedä minkä "logiikan perusteita tyhmille" - kurssin olet suorittanut mutta jos pidemmälle pääset niin ei se niin helppoa ole.

Oon suorittanut filosofian syventävät ja teoreettisen logiikan suuntautumisella, eikä se niissä tarvittava matematiikka nyt niin kummoista ole. En sano, että se muuten on aina helppoa ( vaikka oikeastaan se kyllä on, kun se ON pelkkää teoriaa) mutta tarvittava matematiikka on tosi yksinkerrtaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Tämä on aivan totta. Eikä pappi tarvitse pitkää matematiikkaa - paitsi aivojumppaan mutta siihenkään ei pitkää matematiikkaa tarvita. Mutta se ei ole kilttien tyttöjen vika eikä kilttejä tyttöjä tosiaan kampiteta tällä. Koska sehän siellä taka-ajatuksena on: sipilän talousinssicuck-hallitus ja muut samanhenkiset kuvittelivat, että korkeakoulutuksen naisistumista torjutaan matematiikalla. Tytöt kuitenkin ovat kouluissa ja koulutuksen suhten aina toimineet rationaalisesti ja raivanneet tiensä eteenpäin sinne minne haluavat. Sen sijaan että olisi mietitty kokonaisuutta ja vinoumien syitä, perattu sitä asenneilmastoa ja kulttuurisia arvoja joiden seurauksena pojat alisuoriutuvat koulussa päädyttiin tällaiseen laastariratkaisuun joka ei tule toimimaan, vaan haittaa kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Tuskin siellä kuitenkaan budjettia laatiessa tarvitsee kauheasti derivoida ja pohtia vektorien ristituloin avaruustasojen leikkauspintoja?

Vierailija kirjoitti:

[

äh, siis lähetystyö - lähetystöissä eikä lähetystö - lähetystöissä... hassuja nää suomenkielen taivutukset :)

Ei suinkaan. Lähetystyö on luvuton, siis numeroitumaton (engl uncountable), joten sen pitää kieliopin mukaan aina taipua lähetystyössä.

Lähetystöjä sen sijaan voi laskea joten se taipuu lähetystöissä.

Joskus olisi siis hyötyä muunkin kuin matematiikan osaamisesta.

Hesarin jutussa moni kommentoija tarkensi, että lyhyen matematiikan hyvästä arvosanasta saa jatkossakin enemmän pisteitä kuin pitkän matematiikan keskinkertaisesta arvosanasta. Ja matematiikan voi vaihtaa pitkästä lyhyeen opiskelun aikana, eikö?

Joten mihin tämä itku ja valitus pitkän matematiikan pakottamisesta perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.

Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.

Itse koen kenenkään kampitusta paaaaljon suuremmaksi riskiksi ja ongelmaksi sen, että nuoret/lapset eivät enää uskalla valita kiinnostuksenkohteitaan vaan joka tapauksessa pitää varmuuden vuoksi ottaa pitkä matematiikka lukiossa, ettei vain sulje mitään ovia itseltään. Ja kun pitkän matematiikan kursseja on 16+ ja siihen päälle muut pakolliset ja uskaltaakohan sitä fysiikkaakaan jättää pois niin ei sinne sitten enää mahdukaan omia aitoja kiinnostuksenkohteita.

Oma poika ainakin harmitteli kun pitkä Ranska ja yhteiskuntaoppi+historia eivät vain mahtuneet lukiokursseihin koska matemaattiset aineet ja muut pakolliset veivät niin paljon kurssitilaa (ja silti hänellä oli 3v 85kurssia). Matemaattiset aineet olivat kuitenkin hänen juttunsa. Mutta tämä uusi painotus on todella vahingollinen niille, joille oikeasti humanistisemmat aineet/kielet olisivat se aito oma juttu.

Ps. Kertoisiko joku mihin esim pappi tarvitsee pitkää matematiikkaa??

Kirkkoherra johtaa seurakuntaansa ja siihen kuuluu paljon muutakin kuin hel*etistä saarnaamista sunnuntaisin. mm. budjetointia ja muuta hallinnollista työtä. Papit tekevät myös projektityötä esim. lähetystöissä tai erilaisia leirejä vetäessään ja siinäkin on suunnittelu ja hallinnointi osana. Jne.

Oikeastaan tässä maassa on aika harvoja töitä joissa laskutaidosta ei olisi hyötyä.

Laskutaidosta nimenomaan.

Ennenvanhaan mollattiin että pitkä matematiikka on matematiikkaa ja lyhyt matematiikka on laskentoa. Hyödyllisempää yhteiskunnalle, yksilöstä puhumattakaan, olisi se että hän hallitsisi tuon laskennon hyvin ja siinä sivussa ehtisi hankkia valtavasti tietoa muilta tiedon aloilta, Yhteiskunta tarvitsee välttämättä myös humanismia. Väittäisinpä myös, että tuo pappi hyötyisi keskimäärin enemmän siitä, siell lähetystyössä, että hänellä olisi laajat tiedot ja ymmärrys eri uskonnoista kaveri kulttuureista, ehkäpä käsitys biologiasta ja jopa maantieteen muutamista kursseista saattaisi olla hyötyä ymmärtämään miksi tuo käännytettävä yhteiskunta toimii niinkuin se toimii.

Itse kirjoitin laskennosta Llän ja kyllä sillä erinomaisella matemaattisten perusteiden hallinnalla arkipäivästä ja projektienkin suunnittelusta selviää.

Heikko on sen itsetunto, jonka täytyy toisen kykyjä mollata kiivetäkseen itse korkeammalle jalustalle jossain kuvitteellisessa ihmisten hierarkiassa. Ja huonossa jamassa on yhteiskunta, jos päätökset tehdään vain ja ainoastaan pitkän matematiikan rationaalisin opein. Siinä käy helposti niin, että ihminen/luonto unohtuu, eli kaikki se mikä on tärkeää.