Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopiston pääsykoeuudistuksen tavoitteena kitkeä yliopistoista muut muin loogiseen päättelyyn kykenevät?
30.05.2019 |
Tuntuu vähän siltä, kun halutaan korostaa tuota pitkän matematiikan ylivaltaa.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole vielä törmännyt yhteenkään älykkääseen ihmiseen, joka ei olisi osannut sekä matematiikkaa että kieliä. Kohtuuälykkäät tyypit oppivat kaiken mihin ryhtyvät.
Itse olen kohtuuälykäs, mutta en koskaan "ryhtynyt" matematiikkaan koska se oli minusta ihan p3rskeleen tylsää eikä ollut oleellinen unelma-ammatissani jossa olen jo pitkään työskennellyt :D
Outo keskustelu tämä. Ei matemaattinen lahjakkyys sulje pois muita lahjakkuuksia tai toisin päin eikä se että on älykäs tarkoita että olisi tippaakaan kiinnostunut matematiikasta/kielistä/historiasta/perulaisesta kansantanssista.
Kyllä se yleensä tarkoittaa. Tunnen monta hyvin älykästä ihmistä, ja heitä nimenomaan yhdistää laajat kiinnostuksenkohteet ja laaja-alainen osaaminen. Toki ihminen voi olla hyvä vain matematiikassa tai vaikka ruotsin kielessä, mutta ei se tarkoita, että ihminen olisi kovin älykäs.
Joo joo, älykkäät usein ovat laaja-alaisesti kiinnostuneita. Mutta se, että on ensisijaisesti kiinnostunut matematiikasta ja haluaa käyttää siihen aikaa ja vaivaa ei ole mikään ehto äkykkyydelle, kuten ei ole mikään muukan yksittäinen kiinnostuksenkohde. Omasta tuttavapiiristäni todennäköisesti kaikkein älykkäin on puuseppä. Ei ole käynyt lukiota eikä osaa sen enempää ruotsia kuin peruslaskuja korkeampaa matematiikkaa. On seurannut intohimoaan ja on siinä hyvä. Aivan briljantti tapaus. Pitää olla aika suppea käsitys älystä ja ihmisyydestä jos älykäs=insinööri, lääkäri tai fyysikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin myöskin tulossa vain kirjoittamaan, että huono matikassa ei tarkoita huonoa loogisessa päättelyssä. Älykkyystestit mittaa loogista päättelyä, lukion matematiikan yo-kirjoitukset matematiikan osaamista (joka on myöskin osaltaan ulkoaopettelua). Minäkin tunnen mensalaisen joka sai huonon arvosanan lyhyestä matikasta.
Pitkästä matematiikasta saa suhteessa paljon pisteitä yliopistoon hakiessa. Loogisesti ajateltuna itsestäni ainakin tuntuisi, että kannattaisi opiskella pitkä matematiikka. Olenko nyt loogisesti älykäs? Itse opiskelin pitkän matematiikan lähinnä suvun painostuksen takia vaikka koinkin aineen tylsäksi. Lisäksi koin, että opiskelupaikan saisi valita vapaammin kun matematiikka oli suoritettu, vaikka olinkin aina todella hyvä kielissä. Lukiomatematiikka tuli suoritettua läksyjä tekemättä, vaikka ei laudatur-tasoisesti. Miksi tämä olisi muille ihmisille jotenkin hankalampaa kuin tällaiselle tavalliselle humanistille?
En tosin myöskään ymmärrä, miten esim. ruotsin kieli voi olla ylivoimaisen vaikeaa jollekulle, joka väittää kuitenkin olevansa älykäs. Ruotsi on ehkä maailman helpoin kieli ja lukioruotsin oppii kun jaksaa istua tunnilla. Itse kirjoitin siitä laudaturin avaamatta ruotsin kirjaa koskaan koulun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes oletti, että pääsykokeeton yliopisto ei todellisuudessa pitäisi rimaa korkealla aloittelevien opiskelijoiden suhteen? Kukaan veronmaksaja tuskin haluaa tukea mallia, että jokainen pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoon tai muuallekaan todetakseen lukukauden jälkeen ettei osaa tai ei kiinnosta.
Mutta noin tehdään esim. Saksassa ja Sveitsissä, voisiko meilläkin miettiä miksi ovat tuollaiseen systeemiin päätyneet. Tuskin nyt ihan idiootteja ovat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät takaa, että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa. Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.
No jaa. Oma ÄÖsi (sic) ei taida korkeuksia hipoa, kun et huomaa, että määrittelet "kokonaisvaltaisen älyn" omaksi maailmankuvaksesi. Korkeasti älykäs voi olla kiinnostunut esim. mysteereissä ja paradokseista ja kykenee hyväksymään vastakkaistenkin asioiden olemassaolon yhtäaikaa eri käsitejärjestelmien tasolla. Maailma on täynnä kaikkea kiinnostavaa eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta.
En ole tuo, jota kommentoit, mutta vaikutat malliesimerkiltä ihmisestä joka ei ymmärrä lukemaansa. Valitettavan yleistä nykyään.
"Määrittelet kokonaisvaltaisen älyn omaksi maailmankuvaksesi".???. Aha. Edelleen, sekavasti " eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta". Ja kuka noin on väittänyt?
Luepa nyt tuo kirjoitus uudelleen ja mieti. Ihan asiaa mielestäni.
Lukio-opiskelu on nykyisin niin helppoa, että kuka hyvänsä pystyy kirjoittamaan esim. kuusi laudaturia jos haluaa. Kokeita voi tehdä moneen eri otteeseen ja uusiakin voi. Toista se oli vielä 90-luvulla kun kaikki aineet piti kirjoittaa kahden viikon aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät takaa, että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa. Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.
No jaa. Oma ÄÖsi (sic) ei taida korkeuksia hipoa, kun et huomaa, että määrittelet "kokonaisvaltaisen älyn" omaksi maailmankuvaksesi. Korkeasti älykäs voi olla kiinnostunut esim. mysteereissä ja paradokseista ja kykenee hyväksymään vastakkaistenkin asioiden olemassaolon yhtäaikaa eri käsitejärjestelmien tasolla. Maailma on täynnä kaikkea kiinnostavaa eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta.
En ole tuo, jota kommentoit, mutta vaikutat malliesimerkiltä ihmisestä joka ei ymmärrä lukemaansa. Valitettavan yleistä nykyään.
"Määrittelet kokonaisvaltaisen älyn omaksi maailmankuvaksesi".???. Aha. Edelleen, sekavasti " eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta". Ja kuka noin on väittänyt?
Luepa nyt tuo kirjoitus uudelleen ja mieti. Ihan asiaa mielestäni.
Alkuperäinen viesti se sekavaa hölynpölyä oli :D Tyyppiesimerkki ajattelutavasta, jossa itse asetutaan muiden yläpuolelle jakamaan tuomioita siitä mihin kukakin soveltuu ja miten ja milloin luettu tulisi kyseenalaistaa. Viittaa vahvasti siihen, että kirjoittajalla on asioista käsitys x ja jos jollakulla toisella ei ole, hän suhtautuu tähän holhoavasti ottamatta huomioon, ettei mahdollisesti itse ole huomannut taikka hahmottanut jotain. Väitän että ymmärsin lainaamani tekstin paremmin kuin sen kirjoittaja :D
Tyhmät täällä valittaa kun pitäisi opiskella matematiikkaa. Toiset tyhmät taas valittavat, että voi kun pitää opiskella kieliä. So not, miksei voi opiskella kumpiakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lol, kertoo aika paljon että matemaattisen osaamisen nimeen vannovat "älyköt" eivät ymmärrä matematiikan ja logiikan eroa 😀
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes oletti, että pääsykokeeton yliopisto ei todellisuudessa pitäisi rimaa korkealla aloittelevien opiskelijoiden suhteen? Kukaan veronmaksaja tuskin haluaa tukea mallia, että jokainen pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoon tai muuallekaan todetakseen lukukauden jälkeen ettei osaa tai ei kiinnosta.
Tämä uudistus tarkoittaa nimenomaan sitä, että voidaan ottaa sisään opiskelijoita miten paljon tahansa, kun osaamisen taso ei näy enää pääsykokeen kautta. C:n paperit kertovat vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes oletti, että pääsykokeeton yliopisto ei todellisuudessa pitäisi rimaa korkealla aloittelevien opiskelijoiden suhteen? Kukaan veronmaksaja tuskin haluaa tukea mallia, että jokainen pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoon tai muuallekaan todetakseen lukukauden jälkeen ettei osaa tai ei kiinnosta.
Mutta noin tehdään esim. Saksassa ja Sveitsissä, voisiko meilläkin miettiä miksi ovat tuollaiseen systeemiin päätyneet. Tuskin nyt ihan idiootteja ovat
Ja niillä on taloudellisesti varaa siihen, Suomella ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka edes oletti, että pääsykokeeton yliopisto ei todellisuudessa pitäisi rimaa korkealla aloittelevien opiskelijoiden suhteen? Kukaan veronmaksaja tuskin haluaa tukea mallia, että jokainen pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa yliopistoon tai muuallekaan todetakseen lukukauden jälkeen ettei osaa tai ei kiinnosta.
Tämä uudistus tarkoittaa nimenomaan sitä, että voidaan ottaa sisään opiskelijoita miten paljon tahansa, kun osaamisen taso ei näy enää pääsykokeen kautta. C:n paperit kertovat vähemmän.
Jos kirjoittaa c:n paperit, älykkyys on kyllä jotain todella niche-kamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät takaa, että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa. Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.
No jaa. Oma ÄÖsi (sic) ei taida korkeuksia hipoa, kun et huomaa, että määrittelet "kokonaisvaltaisen älyn" omaksi maailmankuvaksesi. Korkeasti älykäs voi olla kiinnostunut esim. mysteereissä ja paradokseista ja kykenee hyväksymään vastakkaistenkin asioiden olemassaolon yhtäaikaa eri käsitejärjestelmien tasolla. Maailma on täynnä kaikkea kiinnostavaa eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta.
Jos olisit kyseisten ihmisten kanssa tekemisissä niin ymmärtäisit yskän. Et koskaan ajattelisi heidän olevan älykkäitä jos keskustelisit heidän kanssaan yhteiskunnallisista asioista, koska osa heistä ei todellakaan kykene kyseenalaistamaan omaa ajatusmaailmaansa tai ajattelemaan yhteiskunnallisia asioita eri näkökulmista. Kaikki eivät myöskään osaa arvioida lähdetietojen luotettavuutta. Heillä voi olla myös erittäin heikot yleistiedot ja vähäinen kiinnostus kehittää omaa osaamistaan. Korkean älykkyysosamäärän omaavalla ihmisellä ei myöskään ole automaattisesti korkeaa koulutusta. Esimerkiksi yksi ei pärjännyt koskaan kovin hyvin koulussa ja hän suoritti vain ammattitutkinnon. Saa hyviä tuloksia virallisista loogisen päättelykyvyn testeistä, mutta kouluarvosanat ovat olleet heikkoja.
Korkea älykkyysosamäärä loogisen päättelykyvyn testeistä ei ole todellakaan mikään autuaaksi tekevä asia. Oma älykkyysosamääräni on 121.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen humanisti Mensan jäsen, äo 135. Kirjoitin lyhyen matikan ja senkin huonosti. Olenko nyt sitten älykäs vai tyhmä? 🤔
Mielenkiintoinen kysymys. Ilmeisesti Mensan testi ei mittaakaan matemaattista osaamista ja loogista ajattelua.
Tähän on myös muita vastausvaihtoehtoja, jos pinnistät niin keksit! Hyvä! - eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ne kielet nyt ovat niin helppoja, että jokainen oppii ne vaan pänttäämällä, niin miksi nämä 'älyköt' eivät niitä opi?
Vierailija kirjoitti:
No hyvä, että karsitaan diagnosoimattomat ADHD:t ja tulevat Alzheimer-potilaat. Pitää olla hahmotuskykyä, eikä vain neuroottista pänttäysintoa.
Oletko todella sitä mieltä? Että vain matemaattisesti lahjakkaat ovat oikeutettuja jatko-opintoihin, ne loput jääköön peruskoulun tai lukiopohjan varaan. Menkööt sitten sinne amikseen vaikka tahtomattaan, joskin kykyä ja halua olisi muualle.
Ansaitusti sinne elämänpituiseen köyhyysloukkuun ja periytyvään huono-osaisuuteen tuomittuina, oikeutetusti tietenkin, koska satut itse olemaan sillä oikealla puoliskolla lahjoinesi.
Ja tämän jaon koet selvästi osoituksena ja todisteena omasta älykkyydestä ja ylivertaisuudesta muihin nähden ja siksi niinkin oikeutettuna.
Kerro lisää, alko kiinnostamaan.
Miksi jotkut väittävät pitkää matematiikkaa vaikeaksi? Kyllä siitä jokainen normaaliälyinen suoriutuu halutessaan. Taitaa vaan laiskuus vaivata.
Vierailija kirjoitti:
Älä huoli, yliopiston tärkein aine on edelleen pakkoruotsi. Se on ainoa aine, joka on pakollinen kaikilla opiskelualoilla ja sen suorittamatta jättäminen estää jokaisen opiskelijan valmistumisen.
Virkamiesruotsin koe on helppo.
Yksi tuttu pääsi eroon hankkimalla jostain todistuksen, jossa todettiin ettei hän voi oppia vieraita kieliä lukihäiriön vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut väittävät pitkää matematiikkaa vaikeaksi? Kyllä siitä jokainen normaaliälyinen suoriutuu halutessaan. Taitaa vaan laiskuus vaivata.
Jos tietää koko lukioajan haluavansa myöhemmin opiskella esim. englantia yliopistossa, niin miksi ihmeessä pitää turhaan kahlata koko lukion pitkä matikka läpi?! Joo, siksi että saa parhaat pisteet, mutta eihän tuossa ole mitään järkeä!
Minulla oli pitkä matikka ihan ok arvosanoilla, mutta itsekään en pahemmin pitkän matikan oppeja tarvinnut vaikka itse opinnoissa paljon matikkaa olikin. Paljon tarpeellisempia esim. yhteiskuntaoppi ja englanti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea älykkyysosamäärä ja hyvät matikantaidot eivät takaa, että ihminen osaisi ajatella kokonaisvaltaisesti loogisesti. Tunnen tyyppejä joiden ÄÖ on mensan testin mukaan 130. Tästä huolimatta osa näistä tyypeistä uskoo kaikkeen epäloogiseen hölynpölyyn ja he eivät välttämättä juurikaan kyseenalaista lukemaansa. Osa heistä ei mielestäni soveltuisi yliopisto-opiskelijoiksi muille kuin matemaattisille tai insinöörialoille. Korkeita pistemääriä "loogista ajattelukykyä mittaavista testeistä" saavalla voi olla oikeasti logiikka ihan hukassa. En usko, että kuviopäättely mittaa älykkyyttä kokonaisvaltaisesti.
No jaa. Oma ÄÖsi (sic) ei taida korkeuksia hipoa, kun et huomaa, että määrittelet "kokonaisvaltaisen älyn" omaksi maailmankuvaksesi. Korkeasti älykäs voi olla kiinnostunut esim. mysteereissä ja paradokseista ja kykenee hyväksymään vastakkaistenkin asioiden olemassaolon yhtäaikaa eri käsitejärjestelmien tasolla. Maailma on täynnä kaikkea kiinnostavaa eikä älykkyyden ehto ole se, että on kiinnostunut vain yhdenlaisesta näkökulmasta.
Jos olisit kyseisten ihmisten kanssa tekemisissä niin ymmärtäisit yskän. Et koskaan ajattelisi heidän olevan älykkäitä jos keskustelisit heidän kanssaan yhteiskunnallisista asioista, koska osa heistä ei todellakaan kykene kyseenalaistamaan omaa ajatusmaailmaansa tai ajattelemaan yhteiskunnallisia asioita eri näkökulmista. Kaikki eivät myöskään osaa arvioida lähdetietojen luotettavuutta. Heillä voi olla myös erittäin heikot yleistiedot ja vähäinen kiinnostus kehittää omaa osaamistaan. Korkean älykkyysosamäärän omaavalla ihmisellä ei myöskään ole automaattisesti korkeaa koulutusta. Esimerkiksi yksi ei pärjännyt koskaan kovin hyvin koulussa ja hän suoritti vain ammattitutkinnon. Saa hyviä tuloksia virallisista loogisen päättelykyvyn testeistä, mutta kouluarvosanat ovat olleet heikkoja.
Korkea älykkyysosamäärä loogisen päättelykyvyn testeistä ei ole todellakaan mikään autuaaksi tekevä asia. Oma älykkyysosamääräni on 121.
Ok, tämä kuulosti jo järkevämmältä.
T. se alkuperäistä viestiä kritisoinut
Et sitten ole kuullut kielellisestä lahjakkuudesta.