Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopiston pääsykoeuudistuksen tavoitteena kitkeä yliopistoista muut muin loogiseen päättelyyn kykenevät?
30.05.2019 |
Tuntuu vähän siltä, kun halutaan korostaa tuota pitkän matematiikan ylivaltaa.
Kommentit (106)
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli, yliopiston tärkein aine on edelleen pakkoruotsi. Se on ainoa aine, joka on pakollinen kaikilla opiskelualoilla ja sen suorittamatta jättäminen estää jokaisen opiskelijan valmistumisen.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Se riippuu täysin pääsykokeesta, eli mitä haet opiskelemaan. Yhdessäkin kysymyksessä kysyttiin: "mikä seuraavista väittämistä oli kirjassa x:...." Kaikki väittämät siis olivat tosia, mutta vain yksi esiintyi KO kirjassa...
Ennemminkin testaatti siis muistia kuin osaamista tai ymmärtämistä.
Kuulostaa kyllä niin älyttömältä, että varmasti oli humanististen alojen koe!
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Tjoo, kielellisesti lahjakkaalle tosiaan tuo yo-kielten taso on lähinnä sanaston ja kieliopin ulkolukua eli muistitesti. Matemaattisesti lahjakkaalle ei ole samanlaista oikotietä koska pelkällä ulkoluvulla ei matikassa pärjää. Tämän siis minulle kertoi yksi kuuden ällän koulukaveri (entisaikaan jolloin tuo merkitsikin jotain) joka ei ollut matemaattisesti erityisen lahjakas mutta sai työnteolla sen matikankin älläksi.
Yo-kirjoitus on muutenkin aika suhteettoman kielipainotteinen eli äidinkieli + ruotsi + vieraskieli on jo ne kolme ekaa, siihen lisäksi lyhyt kieli, reaali ja matikka niin 66% kokeesta on kieliä ja matikkahan ei ole edes pakollinen nykyään (tai toinen kotimainen mutta sitä tarvitaan jatko-opinnoissa). Eli voit käytännössä kirjoittaa reaalin ja x määrän kieliä jos matikka ei nappaa.
Toivottavasti. Ohueksi jää tieteen teko jos ei kykene edes loogiseen päättelyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Se riippuu täysin pääsykokeesta, eli mitä haet opiskelemaan. Yhdessäkin kysymyksessä kysyttiin: "mikä seuraavista väittämistä oli kirjassa x:...." Kaikki väittämät siis olivat tosia, mutta vain yksi esiintyi KO kirjassa...
Ennemminkin testaatti siis muistia kuin osaamista tai ymmärtämistä.
Kuulostaa kyllä niin älyttömältä, että varmasti oli humanististen alojen koe!
Riippuu vähän väittämistä mutta jos nuo väittämät on hyvin mietitty niin ihan hyvä kysymys oikeastaan. Eli jos väittämissä on jotain joka selkeästi ei ole pääsykoekirjan aihetta niin tuohan tosiaan kontrolloi sitä onko kirja luettu ja ymmärretty. Siis tavallaan päättelyä. Toisaalta jos vain yksi on oikein niin aika äkkiä tuosta saa karsittua osan pois aihepiirien avulla.
Poliitikoilta voisi kyllä vaatia kykyä loogiseen päättelyyn.
Esim. pakkoruotsia perustellaan sellaisilla argumenteilla, että ihan hirvittää se täydellinen logiikaan puute.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Logiikkaa yliopistossa ja pitkää matikkaa lukiossa opiskelleena voin kertoa, että logiikka on hyvin, hyvin yksinkertaista perusmatematiikkaa. Siihen riittää peruskoulun yläaste ihan hyvin, ei tarvita lukion pitkää matematiikkaa.
Joka taas toisaalta on sillain helppo aine, että siinä ei tosiaan tarvitse muistaa eikä osata mitään, riittää kun miettii aina juttu kerrallaan, että miten tämä nyt menee - mikä on kaikki ihan järjellä mietittävissä. Tästä poikkeuksena tilastomatematiikka ja todennäköisyys.
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Tämänkö piti todistaa matemaattisen logiikan ylivertaisuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Logiikkaa yliopistossa ja pitkää matikkaa lukiossa opiskelleena voin kertoa, että logiikka on hyvin, hyvin yksinkertaista perusmatematiikkaa. Siihen riittää peruskoulun yläaste ihan hyvin, ei tarvita lukion pitkää matematiikkaa.
Joka taas toisaalta on sillain helppo aine, että siinä ei tosiaan tarvitse muistaa eikä osata mitään, riittää kun miettii aina juttu kerrallaan, että miten tämä nyt menee - mikä on kaikki ihan järjellä mietittävissä. Tästä poikkeuksena tilastomatematiikka ja todennäköisyys.
Lol, en tiedä minkä "logiikan perusteita tyhmille" - kurssin olet suorittanut mutta jos pidemmälle pääset niin ei se niin helppoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.
Miten se opettajien mielistely liittyy koetuloksiin, jotka sen arvosanan määrittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.
Mutta ei niin hukassa kuin tyhmä poika. Näkyy lääkiksen opiskelijoiden naisvaltaistumisessa. Insinöörinäkin olisi naisia, ellei opiskeluilmapiirissä olisi niitä puutteita. Niillehän on helppo päästä, ei vaadita suurta matemaattista ymmärrystä, karsinta nin vähäistä. Paitsi tuta ja fys osastot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Ulkolukuun ja opettajien mielistelyyn tottunut kiltti tyttö voi olla vähän hukassa pitkän matikan ja fysiikan kanssa.
Miten se opettajien mielistely liittyy koetuloksiin, jotka sen arvosanan määrittää?
Hömppäaineissa (joissa ei ole oikeaa tai väärää vastausta) hyvinkin liittyy. Opettajan pikkulemmikin essee nyt vaan kuulostaa niin paljon paremmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi tuo on kuin aiempi kielten palvominen. Aiemmin, jos kirjoitit 6 ainetta yo-kirjoituksissa, 4 (neljä!) niistä oli kieliä. Kuitenkin kielten oppiminen on vain aivotonta ulkolukua, eikä mittaa mitään todellisia kykyjä. Tällöin hyvin menestyivät (arvosanojen valossa) kiltit tytöt. Mateemaattisesti lahjakas saattoi napata vain kaksi ällää (pitkä matematiikka ja reaalin fysiikan kysymykset). Arvossanojen valossa tällainen oppilas oli tyhmempi kuin neljä ällää kielistä napannut kiltti tyttö.
Ööööööö öyh öyh öyh kiltti tyttö. Joka toimi loogisesti ja rationaalisesti ja hankki hyvät arvosanat niin että pääsi eteenpäin. Hankkii ne nyt matematiikasta. Ei tällä älykkäitä tyttöjä kampiteta.
Tämänkö piti todistaa matemaattisen logiikan ylivertaisuutta?
Kyllä se oli ihan looginen vastine "kiltit tytöt" väheksynmälle.
Pitkää matematiikkaa ei tarvita kuin harvoissa oppiaineissa yliopistossa. On naurettavaa korostaa sitä tuolla tavoin kuin nyt tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Pitkää matematiikkaa ei tarvita kuin harvoissa oppiaineissa yliopistossa. On naurettavaa korostaa sitä tuolla tavoin kuin nyt tehdään.
Pakkoruotsia ei tarvita oikeasti missään, silti se on koko koulujärjestelmän pakollisin aine.
Vierailija kirjoitti:
Poliitikoilta voisi kyllä vaatia kykyä loogiseen päättelyyn.
Esim. pakkoruotsia perustellaan sellaisilla argumenteilla, että ihan hirvittää se täydellinen logiikaan puute.
Ja sitä vastustavat luku- ja kirjoitustaidottomat, joilta ei suju äidinkielikään.
Ihan turhiahan kielet ovat, ainoana käyttöliittymänä tietoon ja muiden ihmisten päihin.
Ei. Se riippuu täysin pääsykokeesta, eli mitä haet opiskelemaan. Yhdessäkin kysymyksessä kysyttiin: "mikä seuraavista väittämistä oli kirjassa x:...." Kaikki väittämät siis olivat tosia, mutta vain yksi esiintyi KO kirjassa...
Ennemminkin testaatti siis muistia kuin osaamista tai ymmärtämistä.