Lääkärillä ja potilaalla kemiaa: kumpi tekee aloitteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

on se oikea ihmissuhde mutta ei tasapuolinen vaan tiettyjen roolien ja normien mukaan toimiva

Ei se kyllä ole. Se on maksullinen valtasuhde. Terapeutti ei ole paikalla ”ihmisenä”, vaan roolina.

Terapiasuhde on ihmissuhde. Ihmissuhteita on monenlaisia. Olen kohta valmis psykoterapeutti ja teen töitä nimenomaan ihmisenä ihmiselle. Välitän aidosti asiakkaistani. En muuten jaksaisi tätä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

on se oikea ihmissuhde mutta ei tasapuolinen vaan tiettyjen roolien ja normien mukaan toimiva

Ei se kyllä ole. Se on maksullinen valtasuhde. Terapeutti ei ole paikalla ”ihmisenä”, vaan roolina.

Terapiasuhde on ihmissuhde. Ihmissuhteita on monenlaisia. Olen kohta valmis psykoterapeutti ja teen töitä nimenomaan ihmisenä ihmiselle. Välitän aidosti asiakkaistani. En muuten jaksaisi tätä työtä.

Ihan niin. Rahasta transferenssitunteita. Haluaisitko itsellesi tuollaisen ”ihmissuhteen” - jos olet ihan rehellinen?

Suo anteeksi kyynisyyteni.

Hyi saatna miten kylmäävää! En mene ikinä kyllä terapiaan 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Entä jos potilas huomaakin sen olevan vaan "näytelmää" eikä lähde siihen mukaan? Meneekö hoito pieleen?

hyvä kysymys, johon minulla ei ole antaa vastausta....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Ei. Se olisi eettisesti väärin. Näin ollen koko ”suhde” perustuu ja rakennetaan terapeutin mukavälittämiseen mukaymmärrykseen ja mukaempatiaan. Tämän epäaidon yhtälön parantavaan ja hoitavaan vaikutukseen saa toden totta maksavalta asiakkaalta löytyä uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Ei. Se olisi eettisesti väärin. Näin ollen koko ”suhde” perustuu ja rakennetaan terapeutin mukavälittämiseen mukaymmärrykseen ja mukaempatiaan. Tämän epäaidon yhtälön parantavaan ja hoitavaan vaikutukseen saa toden totta maksavalta asiakkaalta löytyä uskoa.

Ei asiakas tiedä että se on muka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Ei. Se olisi eettisesti väärin. Näin ollen koko ”suhde” perustuu ja rakennetaan terapeutin mukavälittämiseen mukaymmärrykseen ja mukaempatiaan. Tämän epäaidon yhtälön parantavaan ja hoitavaan vaikutukseen saa toden totta maksavalta asiakkaalta löytyä uskoa.

Ei asiakas tiedä että se on muka.

Jokainen yhtään selväpäinen terapia-asiakas tietää että se on muka. Eivät ihmiset tyhmiä ole. Osa menee mukaan myytyyn välittämisen illuusioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Ei. Se olisi eettisesti väärin. Näin ollen koko ”suhde” perustuu ja rakennetaan terapeutin mukavälittämiseen mukaymmärrykseen ja mukaempatiaan. Tämän epäaidon yhtälön parantavaan ja hoitavaan vaikutukseen saa toden totta maksavalta asiakkaalta löytyä uskoa.

Ei asiakas tiedä että se on muka.

Jokainen yhtään selväpäinen terapia-asiakas tietää että se on muka. Eivät ihmiset tyhmiä ole. Osa menee mukaan myytyyn välittämisen illuusioon.

Mikä saa ihmiset menemään mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä

Ei, terapeutin tunteet ovat aina feikkejä, koska ne eivät ole elettävissä.

Eikö muka?

Ei. Se olisi eettisesti väärin. Näin ollen koko ”suhde” perustuu ja rakennetaan terapeutin mukavälittämiseen mukaymmärrykseen ja mukaempatiaan. Tämän epäaidon yhtälön parantavaan ja hoitavaan vaikutukseen saa toden totta maksavalta asiakkaalta löytyä uskoa.

Ei asiakas tiedä että se on muka.

Jokainen yhtään selväpäinen terapia-asiakas tietää että se on muka. Eivät ihmiset tyhmiä ole. Osa menee mukaan myytyyn välittämisen illuusioon.

Mikä saa ihmiset menemään mukaan?

”Tunnesuhteeseen” epätoivo ja rakkaudettomuus. Ilman rakkautta ihmisen tarkoitus ja merkitys on puhdas nolla. Tämän vuoksi ”kauppa käy” - myös ostorakkauden ja illuusion.

Ulkopuolisten asioiden rationaalinen käsittely, analysointi ja niihin saatu terapeutin näkökanta sen sijaan ovat varmasti ihan toimivia juttuja.

Onko yleislääkäreilläkin tämä illuusio ja näytelmä?

Vierailija kirjoitti:

Onko yleislääkäreilläkin tämä illuusio ja näytelmä?

Tuo keskustelu on koskenut vain terapiasuhdetta. Yleislääkäri ei edes yritä vedättää ketään tuollaiseen - kunhan hoitaa hommansa.

Vähän ihmettelen, miten noin voi edes käydä. Itse en ainakaan puhu lääkärien kanssa mistään muusta kuin terveyteeni liittyvistä asioista. Ei siinä saa pahemmin käsitystä lääkärin persoonasta, korkeintaan vain siitä onko kyseessä hyvä vai huono lääkäri. Yleensä ne vaikuttavat huonoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko yleislääkäreilläkin tämä illuusio ja näytelmä?

Tuo keskustelu on koskenut vain terapiasuhdetta. Yleislääkäri ei edes yritä vedättää ketään tuollaiseen - kunhan hoitaa hommansa.

Tuskin hoitaisi mikäli olisi vapaa-ajalla ja ei saisi palkkaa

Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.

Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko yleislääkäreilläkin tämä illuusio ja näytelmä?

Tuo keskustelu on koskenut vain terapiasuhdetta. Yleislääkäri ei edes yritä vedättää ketään tuollaiseen - kunhan hoitaa hommansa.

Tuskin hoitaisi mikäli olisi vapaa-ajalla ja ei saisi palkkaa

Ei todellakaan. Eikä terapeuttikaan välitä asiakkastaan vapaalla - eikä edes siellä vastaanotolla muuta kuin ”muka”. Ja rahasta senkin.

Ei kumpikaan.

Vierailija kirjoitti:

Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.

Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?

Kerron salaisuuden: gynellä käy niin -kirjamellisesti- tautisia tavaroita päivät pitkät, ettei edes yksi vaaleanpunainen brassi enää sen hajun ja visvan seassa päivän keskellä jaksa hetkauttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko yleislääkäreilläkin tämä illuusio ja näytelmä?

Tuo keskustelu on koskenut vain terapiasuhdetta. Yleislääkäri ei edes yritä vedättää ketään tuollaiseen - kunhan hoitaa hommansa.

Tuskin hoitaisi mikäli olisi vapaa-ajalla ja ei saisi palkkaa

Ei todellakaan. Eikä terapeuttikaan välitä asiakkastaan vapaalla - eikä edes siellä vastaanotolla muuta kuin ”muka”. Ja rahasta senkin.

Eli kaikki toimii muka oli kyseessä gyne tai terapeutti