Lääkärillä ja potilaalla kemiaa: kumpi tekee aloitteen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri ei saa tehdä aloitetta, mutta jos potilas tekee, lääkärin tulee torjua se niin kauan kuin on olemassa potilassuhde. Sen jälkeen voi ihanoida sitten niin paljon kuin haluaa. 

Tuntuisi kyllä oudolta jos hammaslääkäri tekisi ensin vuosihuollon ja siitä tulisi romanttisia ajatuksia kun toinen on joutunut leipänsä eteen tonkimaan suutani. 🤣

Minulle kyllä terveydenhuollon työntekijät pysyvät alansa ammattilaisina. Ei syty minkäänlaisia romanttisia tunteita hammaslääkäriä eikä gyneä kohtaan.

niin se kuuluu ollakkin

On todella ahdistavaa hoitavan henkilön näkökulmasta jos potilas on ihastunut ja varaa toistuvasti ajan vastaanotolle ihan mitättömistäkin syistä. Esim. Työterveydessä yksityisellä tämä on mahdollista.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oispa kivaa kun olis joku komea lääkäri, vois vähän flirttailla :p

t. Mies

Ei flirttailu kuulu hoitoon joten et voi

Kuuluu kun laitetaan kuulumaan.

Minkä alan hoitoon se muka kuuluu?

Yleislääketieteen ja sekä kaikkien muiden erikoistumisalojen. Erityisesti kuitenkin yleislääketieteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

on se oikea ihmissuhde mutta ei tasapuolinen vaan tiettyjen roolien ja normien mukaan toimiva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

on se oikea ihmissuhde mutta ei tasapuolinen vaan tiettyjen roolien ja normien mukaan toimiva

Ei se kyllä ole. Se on maksullinen valtasuhde. Terapeutti ei ole paikalla ”ihmisenä”, vaan roolina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Entä jos potilas huomaakin sen olevan vaan "näytelmää" eikä lähde siihen mukaan? Meneekö hoito pieleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Joo tiedän. Se on sitten asia erikseen, kuka todellisuudessa voi ikinä parantua roolileikissä, jossa itse on ”mukana” ja tietää toisen esittävän. Höpöähän tuo on, kuten tranferenssikin. Mutta asiaan: ei kai kukaan nyt _oikeasti_ ihastu, tai kuvittele, että suhteessa olisi mitään aitoa. Siinä jos jossakin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Entä jos potilas huomaakin sen olevan vaan "näytelmää" eikä lähde siihen mukaan? Meneekö hoito pieleen?

Niinpä niin 😁 Ainakin on yhtä (vuosien) näytelmää köyhempi.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit on aina sitä paremman näköisempiä, mitä kiusallisempi vaiva. Jos saat peräpukaman ja tarvit apua, voit olla varma että siellä on joku miesmallin näköinen lääkäri ja hyvällä tuurilla pari tosi komeaa harjoittelijaa lisäksi. 

Häh? Miten se lääkärin ulkonäkö vaikuttaa nolouteen tai muuhunkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Joo tiedän. Se on sitten asia erikseen, kuka todellisuudessa voi ikinä parantua roolileikissä, jossa itse on ”mukana” ja tietää toisen esittävän. Höpöähän tuo on, kuten tranferenssikin. Mutta asiaan: ei kai kukaan nyt _oikeasti_ ihastu, tai kuvittele, että suhteessa olisi mitään aitoa. Siinä jos jossakin ei ole.

Käyvätkö nämä lääkärit sitten teatterikorkeakoulun jos kerta ovat niin hyviä roolissaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Ei ole "oikea" ihmissuhde, niin, ja tämä potilaiden tulisi pitää mielessä. Suurin osa terapeuteista siihen kyllä pystyy.

Pystyy? Jokainenhan siihen pystyy kun niin päättää, mutta jos tunteita nousee, ne ovat ihan oikeita tunteita - transferenssihöpinä on scheissea. Aika pipipää tarvitsee olla ihastuakseen terapeuttiin, jonka tietää näyttelevän maksullista välittäjää. En nyt viitsi jakaa ajatuksiani maksullisista välittäjistä - tai näytelmästä ylipäätään.

Tiedätkö, kun ne transferenssitunteet aika pitkälti kuuluvat asiaan siinä terapiatyöskentelyssä ja siihen "näytelmään" pitää tavallaan mennä mukaan, että terapia toimisi.

Joo tiedän. Se on sitten asia erikseen, kuka todellisuudessa voi ikinä parantua roolileikissä, jossa itse on ”mukana” ja tietää toisen esittävän. Höpöähän tuo on, kuten tranferenssikin. Mutta asiaan: ei kai kukaan nyt _oikeasti_ ihastu, tai kuvittele, että suhteessa olisi mitään aitoa. Siinä jos jossakin ei ole.

Käyvätkö nämä lääkärit sitten teatterikorkeakoulun jos kerta ovat niin hyviä roolissaan?

Eivät käy, mutta terpeuttikoulutuksessa opetetaan hienosti manipuloimaan ja näyttelemään empatiaa ja toden tuntuisia tunteita. Sitten pajunköyttä syöttämään hyvään hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli supersöpö psykiatri, jota kuolasin koko hoitosuhteen ajan. Seurustelen ja lääkärikin tiesi sen, mutta viimeisellä kerralla sanoin hänelle, että mielestäni hän on tosi söpö. Jos seurustelu olisi mahdollista (hän kiinnostunut ja minä sinkku), niin olisin pyytänyt häntä soittamaan sitten, kun hoitosuhde on hänenkin osaltaan loppu.

Terveiset lekurille, jos tänne eksyy. ;)

T. Outo punapää

on varsin tavallista, että potilas hoitosuhteen aikana ihastuu psykiatriin tai terapeuttiin. hoitosuhde on sellainen että se ruokkii tällaisia tunteita, terapeutit on koulutettu tällaisten varalta pitämään etäisyys.

Ei ole tavatonta, että se terapeuttikin kokee ihastumisen tunteita, on transferenssia ja vastatransferenssia. Mutta nämä eivät ole "aitoja tunteita" joiden perusteella tulisi toimia mitenkään ja ammatillinen terapeutti pitää tämän mielessä.

Siis nämä ovat ihan aitoja tunteita, mutta koska niitä ei voida terapiakontekstissa niin kutsua, ollaan ne rooleleikin mukaan nimetty näin - tranferenssiksi. Eihän koko terapiasuhde ole oikea ihmissuhde, vaan maksullinen roolileikki.

Maksullinen roolileikki? Pelkkää näytelmääkö se on? On terapeutillakin aidot tunteet!

Niinkö? Juurihan ne olivat vain tarsferenssia! Yrittäkää nyt päättää mitä ne on!

Sekä aitoja että feikkejä