Media vilisee kielioppivirheitä - yhä enemmän
Media vilisee kielioppivirheitä - yhä enemmän
klo 14:28 | 25.7.2016
Iltalehden toimittaja Ilona Vehmas kertoo jutussa, että lapsi täytti vuosia kesäkuun 5:s (Chrisin ja Madeleinen nuorempi). Maikkarin mukaan Turkissa vangittiin (tuhansia) akateemikkoja, sama termi pääsi jopa uutislähetykseen saakkka! Ylen aamuteeveessä Soininvaara puhuu "ulkolaisista".
Kirjailija Hannu Mäkelä kertoo muistelmakirjassaan täyttäneensä 50-vuotta ja puhuu niin ikään ulkolaisista. Hän toimi 20 vuotta kustannustoimittaja Otavalla, joten aika järkyttävää...
Yrittäkää nyt vähän pitää edes jonkinlaista tasoa
Sivut
Olen huomannut saman. Jopa Aamulehdessä ja Hesarissa. Kerrankin oli artikkeli tyyliin: ihmiset ottavat rokotteita, koska punkit.
Akateemikkoja? Mikä virhe tuossa?
HS nimittelee kuorma- ja pakettiautoja rekoiksi ja käyttää superlatiivin komparatiivia hyvä-sanasta.
Toimittajan nimikkeellä pääsee kuka tahansa suoltamaan seiskan peruskoulukieltä, kunhan vain osaa somettaa kuin viimeistä päivää. Mitä käsite "ammattiylpeys" mahtaa nykytoimittelijoille merkitä? Vielä viime vuosituhannella lehdet antoivat lukijoille hyvän esimerkin moitteettomasta yleiskielestä jopa urheilusivuillaan, mutta nyt ilmeisesti palstamillimetrien täyttäminen millä hyvänsä roskalla riittää.
Voisitko ystävällisesti selittää, missä se ymmärtämisen raja menee ja missä erimielisyyden vaiheessa keskustelijoiden tulisi kaivaa kielioppi- tai sanakirja esille ja tarkistaa, onko kumpikaan oikeassa? Vai riittääkö se, että niin monen suomen ja englannin solkkaajan tavoin luulee ja uskoo ymmärtävänsä?
Mikähän se voisi olla? Olen melko varma, että Suomen presidentti ei ole nimittänyt tuhansia turkkilaisia akateemikoiksi.
"Akateemikko on Suomessa arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko
Eivät toimittajat ole huonompia kuin ennen. Kyse on siitä, että mediataloilla ei enää ole varaa/halua palkata kielenhuollon ammattilaisia korjaamaan toimittajien mokia. Samaan suuntaan vaikuttaa kiire: kun juttuja tehdään minuuteissa eikä tunneissa, ei edes itsellä ole aikaa tarkastaa ja tarkistaa kunnolla omaa tekstiä.
Ihmiset ottaa rokotteita koska punkit.
Siksipä toimittajilta pitäisi vaatia niin hyvää kirjoittamisen taitoa, ettei heidän koneiltaan lähde ala-arvoista tekstiä.
Minua jostain syystä ärsytti kun kanadalainen puollustaja oli lehdessä "kanukkipakki".
Ei se laatu vaan määrä. Eli paskaa tuutin täydeltä.
IltaSanomat on nykypäivänä iso vitsi. Juttujen taso jo pyörii Seiskan tasolla.
Niin pitäisi, mutta kun ei korketasoinen kieliasu ole mediayhtiöiden ykkösprefererenssi, tuskin edes kakkos tai kolmos. Pitää kirjoittaa niin että se myy. Eivät yhtään haittaa kielivirheet, jos osaa tehdä äkkiä oikein mehevän jutun kohu missin vilautuksesta kauppa torilla Kuopiolla.
Mikä virhe tuossa on? Järjestysluku voidaan merkitä 5. tai 5:s. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan esimerkiksi silloin, jos järjestysluku on virkkeen viimeinen sana.
Toimittelijoiksi pääsee yhä enenevässä määrin vain oikeiden ideologisten ajatusten perusteella, ei journalististen taitojen.
On pienet murheet teillä, avatkaa verhot.
Minua ärsyttää puollustaja.
Samaa olin tulossa kommentoimaan. En keksi, mikä virhe tuossa lauseessa on.
Mikäs se pitäis olla jos akateemikko ei kelpaa?
Löytyisikö tänne joku kielioppi- tai sanavarastotesti suomen kielestä kuten oli jo englannin kielestä? Olisi mukava nähdä, olenko suomen kielessäkin vain 8-vuotiaan tasolla.
Ammatikseen kirjoittavien toivoisi kirjoittavan oikein. Muut saavat kirjoittaa, miten lystäävät. Pääasia, että ajatus välittyy, yhdyssanavirheistä tai muista virheistä huolimatta.
Kanukkipakki on ihan yhtä hyvä termi kuin puollustaja :D
Mutta vakavasti ottaen olen huomannut saman. Puhekielisyyksiin ei enää kiinnitetä niin paljon huomiota. Ilmeisesti toimittajat ajattelevat (tai eivät ajattele mitään...), että ilmaisut ovat riittävän vakiintuneita yleiskieleen, ja että niitä voi käyttää virallisemmissakin yhteyksissä. Esimerkiksi joskus uutisten lukijat puhuvat [j]enkeistä (sekä ihmisistä että maasta) ja joskus sitä saattaa nähdä myös kirjoitettuna iltapäivälehdissä... 'Jenkki' ei mielestäni ole vakiintunut suomen yleiskieleen muuten kuin purkkabrändinä. Virallisissa yhteyksissä ei voi kirjoittaa "ampumavälikohtaus Jenkeissä".
Sivut