Mtv: lapsettomat naiset ovat onnellisimpia

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä asiasta pitää aina kiistellä? Jotkut haluavat lapsia, toiset ei. Onneksi asumme maassa jossa on valinnanvapaus. 

Kohta joku itkee "koen hirveää painostusta lasten hankintaan". No itsekin velatrollit tällä palstalla puuttuvat muiden asioihin ja nimittelevät vaikka miksi, koittakaa kestää.

Tässä on KÄRJISTETTYNÄ vastakkain kaksi ihmistyyppiä: sitoutumiskammoinen yksinviihtyjä (lapseton) ja läheisriippuvainen ei_pysty_olemaan_yksin (tahtoo lapsia).

Sitoutumiskammotyyppiselle ihmiselle ei tule missään vaiheessa sellaista oloa, että jatkossakaan kenenkään pitäisi tulla kylään ja viihdyttää. Yksinäinen susi kyllä viihtyy yksin, koska se on luonnekysymys. Se on siis LUONNE.

Läheisriippuvainen tulee hulluksi yksin ja jos/kun kaverit kaikkoavat, hänellä ei ole niitäkään. Eli varmistetaan sikiämisellä, että joku viihdyttää kun ei itse siihen kykene. Siis viihtyy ihmisten kanssa, läheisten. 

Kummassakaan ei ole mitään vikaa, miksi siis pitää tapella asiasta? Muutakin erilaisuutta pitäisi kunnioittaa. En todellakaan usko, että itse tulen kuuntelemaan naapurista kuuluvaa lastenmelua KATEELLISENA, koska en vain voi sitä sietää. Haluan tehdä mitä huvittaa, eikä se tähän mennessä ole häirinnyt ketään muuta kuin niitä lapsellisia (eli joilla on lapsia), joille olen joutunut sanomaan etten halua. Ihan sama olenko itsekäs vai en, minä haluan elää näin. Minulla on muitakin enemmän tai vähemmän outoja harrastuksia, jotka eivät muita häiritse mutta lapsi häiritsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä asiasta pitää aina kiistellä? Jotkut haluavat lapsia, toiset ei. Onneksi asumme maassa jossa on valinnanvapaus. 

Kohta joku itkee "koen hirveää painostusta lasten hankintaan". No itsekin velatrollit tällä palstalla puuttuvat muiden asioihin ja nimittelevät vaikka miksi, koittakaa kestää.

Niin, no pointtihan oli siinä, että mitä se muille kuuluu miten kukakin elämänsä viettää? Miksi toisten valintoja pitää kommentoida ollenkaan, aivan kun se olisi jotenkin itseltään pois jos joku muu päättää elää eri tavalla. Eikä tämä rajoitu edes pelkästään lasten hankintaan, vaan aivan kaikki asiat mitä ihmiset elämässään päättää tehdä voi aiheuttaa närää muissa ihmisissä. Tämä on loputon kierre mistä ei ole ulospääsyä eikä mitään mahdollisuutta yksimielisyyteen. En näe tässä mitään järkeä, miksi ei vaan anneta toisten ihmisen elää rauhassa.

Siis eikö missään tässä ketjussa ollut linkkiä tähän tutkimukseen? Missasinko sen vain?

Jep jep, näissä keskusteluissa moni tekee kaksi perustavanlaatuista virhettä, joita monet ovatkin jo edellä ansiokkaasti ruotineet. Eli tiivistettynä:

1. Tutkimuksessa vertaillaan keskiarvoja. Se ei tarkoita, etteivätkö _yksilöt_ vertailuryhmissä voisi olla onnellisempia tai onnettomampia kuin keskiarvo. Vaihtelu voi olla huomattavaakin, ja toisaalta ryhmien välinen keskiarvoero ei välttämättä nyt niin suuri ole, kunhan saadaan otsikkoja.

2. Oletetaan, että tiedetään millaista elämä vaihtoehtoisessa todellisuudessa olisi ollut. Ei, ei me sitä  voida tietää. Minä perheettömäni ihmisenä en voi tietää millaista olisi ollut olla perheellinen, eikä toisaalta perheenllinen voi tietää millaista olisi ollut jäädä perheettömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Vierailija kirjoitti:

Onko nää lapsettomuutta ylistävät naiset vauva-palstalla (!) samoja, jotka nillittää täällä, kun ihmiset juhlivat yhdessä (mm-kultaa)?

Ei. Nillitän urheilufanituksesta lapsista huolimatta. Nillitin jo ennen lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytön tutkimus. Eihän tähän voi edes vastata kuin ne, joilla on kokemusta sekä lapsettomuudesta että lapsista.

Ihan jokainen voi vastata onko onnellinen.

:) hauska kommentti. Minulle on tullut käsitys, että ihmiset ovat ylipäänsä itse tekemiinsä elämänvalintoihin tyytyväisiä ja onnellisia.

:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tahalleen lapseton tarvitsee miestä?

Kumppaniksi, ystäväksi, rakastajaksi, ihmiseksi jonka kanssa jakaa elämän merkityksellisiä hetkiä. Jos ajattelet miestä pelkkänä lapsentekokoneena ja isähahmona, et taida tietää mitään aidosta, onnellisesta parisuhteesta.

Miksi tuhlata hyviä miehiä seuraneideiksi?

Tämä kertookin olennaisen sinun ymmärryksesi tasosta, mitä tulee miehen ja naisen väliseen rakkaussuhteeseen. Olet pelkkä poikiva nisäkäs.

Turhia tutkimuksia. Kun yksilön kohdalla kyse on vain hänen omast elämästään, ei siitä, miten asiat tilastoissa ovat.

t. Lapseton ja onnellinen vanha ihminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun eivät mitään mistään tiedä.

Kuten ei tiedä nekään jotka ovat niitä lapsia tehneet...Kummallakaan ryhmällä ei ole sitä kokemuksellista vertailupohjaa mitä se on onni olisi ilman lapsia tai jos niitä lapsia olisi.

Et ole järin viisas etkä looginen. Tottakai minulla on kokemusta molemmista. Olin lapseton nainen 29-vuotiaaksi asti. Siitä eteenpäin äiti, ja nyt vielä mummo. Ja voin sanoa, että olen sitä onnellisempi mitä enemmän on lapsia ja lastenlapsia. Ja lemmikkejä vielä päälle. Lapsettomana sain elää itsekästä elämää tuhlaillen ja matkustaen, mutta olisihan se ollut pidemmän päälle tylsää.

Lapsia tehdään silkkasta itsekyydestä omiin narsistisiin tarpeisiin tyydyttämää ruumiillisen läheisyyden kaipuuta, poistamaan yksinäisyyttä ja tylsyyttä, lohduttamaan masennusta, toteuttamaan omia toteutumattomia unelmia.

Tai sitten ihan vaan sen takia, että haluaa antaa elämän. Elämän suuremmoisen lahjan, minkä sinäkin kiittämätön olet vanhemmiltasi saanut. Mietipä sitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Jokaisella ihmisellä on äiti, ja jokaisella jo syntyneellä ihmisellä on ihannekuva äidistä. Äiti tuo mieleen hoivaajan, tukijan, sen, joka ei jätä koskaan.

Kyseessä on siis ihanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Tuo on pelkkää äitimyyttiä. Kyselyjä voidaan tehdä vaikka kak ka -sanasta, miten kaunis se onkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Minä en ole osallistunut tuollaiseen kyselyyn kertaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Tuo on pelkkää äitimyyttiä. Kyselyjä voidaan tehdä vaikka kak ka -sanasta, miten kaunis se onkaan!

Täällä on taas näitä rusakonaivoilla varustettuja "keskustelemassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Löysin artikkelin vuoden 2007. Aäniä 3837, joista 367 meni sanalla äiti. Tällä toki voitettiin kyseinen kisa, mutta aika pieni % kokonaisotannassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nää lapsettomuutta ylistävät naiset vauva-palstalla (!) samoja, jotka nillittää täällä, kun ihmiset juhlivat yhdessä (mm-kultaa)?

Ai lapsiperheetkö ne siellä Mantalla polski?

Ihmiset juhlii eri tavoin. Nostat nyt vaan esille yhden tavan juhlia. Mantalla kännissä polskivat ei varmasti vieneet seuraavana aamuna lapsia tarhaan ja menneet itse töihin. 

Nii-in ja ihan varmasti ne alkoholittomat Mantalla polskimattomat lapsettomat jääkiekkofanit juhlivat yhdessä eri tavoin ilman nillittämistä :)

Ilmeisesti en nyt ymmärrä mistä tässä on kyse, mutta me kävimme eilen Kaisaniemenpuistossa isolla porukalla. Siihen kuului lapsettomia ystäviä sekä lapsellisia ystäviä lapsineen. Itse olen lapseton ja olimme kaikki eilen ihan selvinpäin.

Ihmettelen tätä alkuperäistä viestiä kyllä.. Oletteko perheelliset niin sinisilmäisiä, että kuvittelette kaikkien vanhempien olevan hyviä vanhempia? Jotkut tulevat isäksi/äidiksi tahtomattaan ja ennen aikojaan. Kuvitelkaa joku teini-ikään jämähtänyt  30v. jääkiekkofani.. Sitä tuskin kiinnostaa se lapsi, joka jää toisen vanhemman kanssa kotiin, kun on vain päästävä JUHLIIIIIIMMMAAAAAN. Ihan ääliöitä niissä vanhemmissakin on, eikä kaikilla kannattaisi olla lasta. Lakatkaa jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun eivät mitään mistään tiedä.

Kuten ei tiedä nekään jotka ovat niitä lapsia tehneet...Kummallakaan ryhmällä ei ole sitä kokemuksellista vertailupohjaa mitä se on onni olisi ilman lapsia tai jos niitä lapsia olisi.

Et ole järin viisas etkä looginen. Tottakai minulla on kokemusta molemmista. Olin lapseton nainen 29-vuotiaaksi asti. Siitä eteenpäin äiti, ja nyt vielä mummo. Ja voin sanoa, että olen sitä onnellisempi mitä enemmän on lapsia ja lastenlapsia. Ja lemmikkejä vielä päälle. Lapsettomana sain elää itsekästä elämää tuhlaillen ja matkustaen, mutta olisihan se ollut pidemmän päälle tylsää.

Sinulla on kokemusta lapsettomana elämisestä vain 29-vuotiaaksi asti. Et sinä tiedä millaista on olla lapseton 45-vuotias, joka ei ole koskaan halunnutkaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin pieni, äiti sanoi minulle usein että olen hänen suurin onnensa.

Vaikuttaa tieteellisesti todistetulta näkemykseltä jolla on laaja otanta.

Ei ehkä nyt kuitenkaan tiedettä, mutta jonkinnäköistä kyselytutkimusta on tehty kansalaisten keskuudessa siitä (muistaakseni pariinkin otteeseen), mikä on suomen kielen kaunein sana. Se sana on kyselyn mukaan : "ÄITI".

Tuo on pelkkää äitimyyttiä. Kyselyjä voidaan tehdä vaikka kak ka -sanasta, miten kaunis se onkaan!

Täällä on taas näitä rusakonaivoilla varustettuja "keskustelemassa".

Puppup vaan sinullekin, mami.