Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla kun tiedätte alapäänne kanssa mennä suoraan gynelle, niin samalla tavalla yläpäänkin kanssa mennään suoraan sille lääkärille, jolla on sitä tarvittavaa erityisosaamista.
mun alapään on aina tutkinut ihan peruslääkäri. kivekset ja eturauhasen. aina kun on ollut mitä tahansa vatsakipuja eturauhasta ronkitaan kilpaa. vaikka kivut ylävatsassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä kokemusta siitä, että add-ihminen hakee dopamiiniannostaan holtittomilla elämäntavoilla, kuten pettämisellä? Usein mainitaan vain, että päihteiden käyttö alkaa usein jo nuorelta iällä ja muodostuu helposti ongelmakäytöksi.
On. Ystävälläni on ADD ja on hyvin lyhytjännitteinen ja vaatii tunteiden tyrskyä ja jännitystä tekemällä ihan mitä tahansa. Pettää mennen tullen, tulee toisten parisuhteiden väliin ja sinkkuna pyörittää lukuisia miehiä samaan aikaan. ADD ei kuitenkaan vähennä hänen vastuuta asiasta.
Tähän ystäväsi käyttäytyniseen liittyy varmaan PIKKASEN muitakin aspekteja kuin ADD.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lähes täysin varma että saisin adhd-diagnoosin, lapsella se jo on. Mutta en vain saa varattua aikaa! Ahdistaa ajatuskin, kuinka pitkä se prosessi on ja entä jos sitten kuitenkaan kriteerit eivät täyty? Olen siis nainen. En saa mentyä muutenkaan koskaan lääkäriin jos ei ole aivan pakko esim sietämätön kipu.
Tää on perinnöllistä. Molemmat lapseni ovat luullakseni addeja kuten minäkin. Vanhempi hakee diagnoosia tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lähes täysin varma että saisin adhd-diagnoosin, lapsella se jo on. Mutta en vain saa varattua aikaa! Ahdistaa ajatuskin, kuinka pitkä se prosessi on ja entä jos sitten kuitenkaan kriteerit eivät täyty? Olen siis nainen. En saa mentyä muutenkaan koskaan lääkäriin jos ei ole aivan pakko esim sietämätön kipu.
Tuo on muuten tyypillistä. En valita ikinä turhasta, annan kivun kasvaa ja sitten onkin sellainen sopparoosa ettei millään väliä.
Se on huvittavaa ja vähän vastuunvälttelyä kun kaikki käytös laitetaan aina diagnoosien piikkiin. Itehän ei ole varmaan tehnyt mitään valintoja ja onko nää adhd tyypit sellaisia jotka ei ole ollenkaan vastuullisia omasta käyttäytymisestään. Pettää, sikailee, käyttäytyy huonosti ja kaikki koska adhd. Jotenkin en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on huvittavaa ja vähän vastuunvälttelyä kun kaikki käytös laitetaan aina diagnoosien piikkiin. Itehän ei ole varmaan tehnyt mitään valintoja ja onko nää adhd tyypit sellaisia jotka ei ole ollenkaan vastuullisia omasta käyttäytymisestään. Pettää, sikailee, käyttäytyy huonosti ja kaikki koska adhd. Jotenkin en usko.
Kyllähän älykkyys estää pahimmat sikailut vaikka oiskin adhd. Mutta erijuttu onko sitä,älykkyyttä siis.
Oli puhelinaika psykalle ja sain Elvanse-reseptin. Olen nyt syönyt Concertaa. Unohdin kysyä, että tarvitseeko pitää välissä taukoa, vai voinko alkaa popsia Elvansea heti huomisesta lähtien? Onko tietoa/kokemusta tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä kokemusta siitä, että add-ihminen hakee dopamiiniannostaan holtittomilla elämäntavoilla, kuten pettämisellä? Usein mainitaan vain, että päihteiden käyttö alkaa usein jo nuorelta iällä ja muodostuu helposti ongelmakäytöksi.
Kyllä on kokemusta, nuorempana minulla oli paljon holtitonta seksuaalista käytöstä, irtosuhteita ja pettämistä. Adhd:n yksi oire voi olla impulsiivisuus, itselläni se on juuri hankalin oire, onneksi nyt olen saanut hyvää hoitoa joten tuo holtiton käytös on jäänyt. Adhd-ihmisillä on myös paljon enemmän teiniraskauksia ja sukupuolitauteja. Ihan jokaiseen elämän alueeseenhan tämä vaikuttaa jollain tavalla.
Harmi,en ole tilaaja niin en pääse lukemaan,ehkä joku voiskertoa parilla lauseella tuosta jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kun on ollut kysyntää siitä voiko olla sekä adhd ja autisminkirjon häiriö, niin vastaan että voi.
Itselläni on molemmat, vaikkakin diagnoosi ainoastaan adhdsta jonka sain vasta 32 vuotiaana. Diagnoosin siis.
Pojallani on myös molemmat häiriöt. Sai ensin adhd diagnoosin ja nyt ongelma on se että kun nämä autisminkirjon pirteet näkyy selkeästi, niin terveyden huollossa aprikoidaan adhd-diagnoosin purkua kun näitähän ei voi muka olla yhtäaikaa.
Mulle taas sano psykiatri että voi olla molemmat diagnoosit yhtäaikaa....
Joku kysy concertan nostoa 18-27, mulle lekuri aikoinaan sano vaan että voit kokeilla muutaman päivän päästä nostoa jos haluat. Ei tarvnnu kuukautta siis popsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako helpommin ADHD lääkityksen jos on jo aiempaa masennustaustaa ja käyntejä psykiatrilla?
8 v sitten aloitin adhd tutkimukset mutta ne jäi kesken kku muutin toiseen paikkakuntaan, nyt olen muuttanut takaisin ja hakeudun hoitoon.
nyt määrättiin sit valvottuun huumeseulontaan, syyllä "sitä tehdään kaikille".
kieltäydyn koska en periaatte syystä halua näyttää kullini ja virtsailla tuntematon henkilön edessä.
jos sanat ei riittä, että uskoo mun valehtelevan niin mitä se huumeseulonta auttaa? ne tulee kysymään kysymyksiä mihin voin yhtä hyvin valehdella.
sanoin että voin veri testeihiin mennä mutta sitä kielettään koska on "liian kallista" . aika ihmellistä. suomessa otetaan viikossa satoja ellei tuhansia verikuvauksia ku on epäilty huumekuski.
ihme touhua. jätin menemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla diagnosoitiin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö vaikka millä piirteillä, vaikka mulla ei ole varsinaista traumataustaa. Lääkäri sanoi kierrellen, että olen aivan kahjo ja mulle on täytynyt lapsena tapahtua jotain. En ole ikinä sekoillut päihteiden kanssa, mutta olen opiskellut yliopistossa ns. huuhaa-alaa ja valmistunut sieltä vuosia kurssikavereita jäljessä, sosiaaliset tilanteet uuvuttavat, toisaalta olen seksiriippuvainen, ihastun helposti miehiin, teen heräteostoksia, maksan laskut vasta kun niistä tulee karhu, herkuttelen joka päivä suklaalla tai jäätelöllä, syön eineksiä, en siivoa koskaan... Vaikka olin lapsena hieman levoton ja herkkä itkemään, niin alamäkeni alkoi kunnolla vasta, kun muutin kotoa opiskelupaikkakunnalle.
Käyn kuntoutuspsykoterapiassa tuon ph-diagnoosin takia, ja se on kyllä auttanut huonommuuden tunteiden käsittelyyn. Psykoterapeuttini tosin sanoi jo terapian alkuvaiheessa viime syksynä, ettei mulla ainakaan mitään persoonallisuushäiriötä voi olla, sillä osaan reflektoida hyvin itseäni.
Menin viime kuussa psykologille ja tämä sanoi, että vaikutan olevan oppikirjaesimerkki ADHD:sta ja ihmetteli miksei sitä ole tunnistettu aiemmin. Käski mennä neuropsykiatrille ja nyt odotan sinne pääsyä (jono yksityiselläkin 1,5 kk)... Pelkään ettei tälläkään kertaa huomata mikä mua vaivaa, enkä saa lääkitystä ja/tai nepsyvalmennusta. Olen niin poikki, etten varmaan ole edes työkykyinenkään. Osa-aikatyössä olen nytkin 50% työajalla, mutta sekin kuluttaa aivan puhki.
Vierailija kirjoitti:
Oli puhelinaika psykalle ja sain Elvanse-reseptin. Olen nyt syönyt Concertaa. Unohdin kysyä, että tarvitseeko pitää välissä taukoa, vai voinko alkaa popsia Elvansea heti huomisesta lähtien? Onko tietoa/kokemusta tästä?
Kyllä mun mielestä voi vaihtaa lennosta. Suurin osa lääkeaineesta poistuu elimistöstä kuitenkin sillain, et ei seuraavana päivänä pitäis olla vaikutusta enää. Jossain huumetestissä näkyy jäämiä toki pidempään.
Minä syön enimmäkseen Elvansea ja välillä otan Concertan. En pidä mitään välipäiviä kumpaankaan suuntaan.
Onkohan minullakin adhd?
Nuoret aikuiset epäilevät nyt adhd:ta enemmän kuin ehkä koskaan. Epäilyt lisääntyivät etenkin korona-aikana. Oona Paananen meni lääkäriin, kun opinnot jumiutuivat ja elämä alkoi murentua.
OONA PAANANEN oli odottanut diagnoosia pitkään. Syksyllä 2020 lääkäri vihdoin kirjasi sen hänen terveystietoihinsa: F90.0 – aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
Paananen oli tuolloin 21-vuotias ja opiskeli Aalto-yliopistossa kauppatieteitä ja informaatioverkostoja. Opiskelu oli ollut tahmeaa koko yliopistoajan. Opintopisteitä oli kertynyt parikymmentä vuodessa, vaikka Paananen oli tavoitellut suositusta, kuuttakymmentä.
Jos hän ylipäätään muisti, että koulutyön palautus lähestyi, sen tekemisestä ei tullut mitään. Ainoa tapa saada esseitä ja projekteja tehtyä oli istua tietokoneella koko yö. Silloin kaikki muu ympärillä unohtui. Väsymystä tai nälkää ei tuntenut.
Mutta usein Paananen unohti palautukset ja tentit. Hän havahtui vasta, kun kursseista ei tullutkaan rekisteriin opintopisteitä.
Vuosi ennen diagnoosin saamista hän alkoi olla varma: hänellä on adhd.
OONA PAANANEN ei ollut epäilyineen ainoa. Samaa on viime aikoina pohtinut moni muukin nuori aikuinen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n tekemä adhd-epäilyihin liittyviä käyntejä kuvaava käyrä on noussut viime vuodet jyrkästi ylöspäin.
YTHS alkoi vuonna 2018 pitää tilastoa vastaanotoista, joille opiskelija oli tullut, koska epäili itsellään adhd:ta. Muutamaa vuotta aiemmin YTHS oli alkanut itse tutkia korkeakouluopiskelijoiden adhd-epäilyjä. Sitä ennen se oli vuosikausia ohjannut epäilijät julkiseen erikoissairaanhoitoon.
Tilasto on hurja. Neljässä vuodessa YTHS:llä adhd-epäilyt ovat moninkertaistuneet. Vastaanotoille eri puolilla Suomea on alkanut saapua opiskelijoita, jotka kertovat kärsivänsä tarkkaavuuden häiriöstä. Heitä on nyt ehkä enemmän kuin koskaan.
YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteistyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen on hämmästellyt lähes viisinkertaistuneita lukuja.
”Kun ei adhd kuitenkaan ole tarttuva tauti”, Väyrynen aloittaa. Ja silti juuri tyypilliseltä tarttuvien tautien ilmaantuvuuskäyrältä adhd-epäilyjen käyrä näyttää.
Adhd on lyhenne sanoista attention deficit hyperactivity disorder. Kyseessä on aivojen synnynnäinen toiminnallinen häiriö, johon voi kuulua keskittymisvaikeuksien lisäksi paljon muitakin oireita, kuten yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta.
”Se, miten paljon palveluiden kysyntä on kasvanut, ei ole mitenkään suhteessa siihen, minkälaisesta häiriöstä on kyse ja mikä sen syntymekanismi on”, Väyrynen jatkaa.
Epäilyjä on YTHS:llä niin paljon, että sen mielenterveyspuoli on ruuhkautunut. Adhd:n lisäksi siellä hoidetaan esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsiviä potilaita. Väyrysen mukaan YTHS priorisoi akuuteimmat mielenterveysongelmat, mikä tarkoittaa, että adhd:ta itsellään epäilevät saavat odottaa hoitoon pääsyä pitkään, yleensä ainakin kuukausia.
Voimakkainta kasvu on ollut vuosina 2020 ja 2021, eli epäilyjen lisääntyminen ajoittuu koronapandemiaan. Kahden vuoden ajan opiskelijat ovat suorittaneet tutkintojaan melkein kokonaan etänä. Se on ollut monelle yksinäistä ja vaikeaa.
Väyrysen mielestä epäilyjen ajoitus ei ole sattumaa.
”Se, että opiskelut tuntuvat hankalammalta tällaisessa tilanteessa, se on tosi, tosi ymmärrettävää. Mutta se ei ole viite siitä, että kyse olisi välttämättä adhd:sta.”
Myös ahdistus, masennus tai työuupumus saattavat heikentää keskittymistä.
Väyrysen mielestä adhd-epäilyjen epidemiologisen käyrän pitäisi käynnistää suuretsinnät.
”Missä on sellainen saastunut kaivo, josta korkeakouluopiskelijat laajasti juovat ja saavat adhd-tartunnan?”
ADHD ei ole lääketieteelle uusi asia. Jo vuonna 1798 skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kirjoitti lapsista, joilla oli outoja oireita. Heidän oli hyvin vaikea keskittyä. Heillä oli sairaalloisen levoton mieli.
Lasten huomio herpaantui pienistä asioista: kun joku käveli samassa huoneessa, kun ovi sulkeutui yhtäkkiä, kun tuli aavistuksen liian kylmä tai kuuma, kun valoa oli liikaa tai liian vähän. Kun ulkona haukkui koira, lapsi saattoi harhautua niin, että Crichton kuvaili tilaa deliriumin eli sekavuustilan kaltaiseksi.
Tutkijat ovat jälkeenpäin ajatelleet Crichtonin kirjoittaneen häiriöstä, jota kutsutaan nykyään adhd:ksi.
Skottilääkärin havainnoista meni kuitenkin miltei kaksisataa vuotta siihen, että kirjainyhdistelmä kirjattiin nykyisessä muodossaan Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnostiseen käsikirjaan ja kansainväliseen tautiluokitusjärjestelmään. Jälkimmäistä käytetään diagnosoinnissa kansainvälisesti, Suomessakin.
YTHS:llä on huomattu, että opiskelijat tuntevat adhd:n oirekuvan hyvin. Ehkä liiankin.
Häiriön mahdollisuuden ottaa vastaanotoilla usein puheeksi opiskelija itse, Väyrynen sanoo. Sitten käynnistyy pitkä prosessi, jossa yritetään selvittää, mistä opiskelijan kuvailemat oireet johtuvat.
Arviointi sisältää useita käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla, itsearviointilomakkeiden täyttöä, käynnin yleislääkärin vastaanotolla ja lopuksi istunnon psykiatrin vastaanotolla.
Etenkin yksi asia on kiinnittänyt YTHS:n työntekijöiden huomion. Käytännössä kaikki adhd:n seulontaan tarkoitetun itsearviointilomakkeen täyttäneet saavat positiivisen tuloksen. Lomake ei enää auta tapausten seulonnassa.
”Fiksut ihmiset osaavat varmasti arvioida, että tarvitsee vastata tietyllä tavalla päästäkseen tutkimukseen”, Väyrynen sanoo.
Hänen mukaansa vastaavaa ei ole YTHS:ssä huomattu minkään muun mielenterveyden häiriön tai sairauden kohdalla.
Mutta itsearviointilomake on vain itsearviointilomake. Ketään ei diagnosoida pelkästään sen perusteella.
Kun lomake on täytetty, potilaan lapsuus ja nuoruus käydään läpi, jotta saadaan selville, milloin oireilu on alkanut. Se ei välttämättä ole yksinkertaista. On haastateltava ihmisiä, jotka ovat tunteneet potilaan lapsena. Yleensä vanhempia tai sisaruksia.
Eikä riitä, että on oireita. Niiden on täytynyt kestää kauan, lapsuudesta asti. Sekään ei riitä: oireiden on aiheutettava arkea horjuttavaa haittaa.
Jos ihmisellä on adhd, hänellä on melko usein muitakin mielenterveyden häiriöitä tai sairauksia, kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Ne, joilla on adhd, ovat myös muita alttiimpia tapaturmille ja päihdeongelmille.
On arvioitu, että nykyään noin kahdella tai kolmella prosentilla suomalaisista aikuisista on adhd. Se tarkoittaa 111 000–167 000 suomalaista.
LÄHESKÄÄN kaikki adhd-epäilyt eivät johda diagnoosiin. Silti viime vuosikymmeninä diagnoosien määrät ovat lisääntyneet etenkin nuorilla aikuisilla. Lastenkin diagnoosit ovat lisääntyneet, mutta aikuisilla kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaampaa.
YTHS:llä ei ole arviota korkeakouluopiskelijoiden adhd-diagnoosien lisääntymisestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää tilastoa kaikenikäisistä ihmisistä, joille on kirjattu adhd päädiagnoosiksi. Vuonna 2000 rekisteriin kirjattiin 673 ihmistä. Sen jälkeen määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2020 luku oli jo 7 933.
Mä olen lähes täysin varma että saisin adhd-diagnoosin, lapsella se jo on. Mutta en vain saa varattua aikaa! Ahdistaa ajatuskin, kuinka pitkä se prosessi on ja entä jos sitten kuitenkaan kriteerit eivät täyty? Olen siis nainen. En saa mentyä muutenkaan koskaan lääkäriin jos ei ole aivan pakko esim sietämätön kipu.