Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkisen puolen käynnit makso muistaakseni pari kymppiä, lekurin siis, psyk. hoitajan luona pari kertaa,sitte lähete erikoissairaanhoidon puolelle, kaikki nuo maksuttomia.
Ja aikaa kului ensimmäisestä yhteydenotosta diagnoosiin (toivottavasti oikeaan sellaiseen) kuinka kauan?
Mitä näitä julkisen puolen tarinoita lukee, niin aikamoista lottoamista tuntuu valitettavasti olevan
Aikaa meni 13kk (+- jokunen päivä) siihen että oli kotona concerta-purkki ja dg virallisesti.
Tuohon mahtui pari kertaa labrat ( alussa ihan muuten vaan koska en ollut käyny lääkärillä n 20 vuoteen ,armeijan lähtötarkastuksessa viimeksi) Eka labra siis ihan tsekkaus vaan ja toka oli dg:n jälkeen ekg + verikoe ,sitten tuli lupa ottaa pilleri.
Käyntejä varmaan yhteensä , kaikkineen,labrat mukaanlukien n 25-27. Esim. Sci tehtiin osissa koska se käytiin hyvin läpi , jokainen kysymys, ja se meni jo tylsäksi välillä.
Neuropsykologin testit taas oli niin mukavia että ne meni reilussa tunnissa ,vaikka aikaa oli varattuna 3h.
Toki yksityisellä oisin saanut varmasti ns. helpommalla, mutta tulipahan kaikki käytyä läpi kerralla masennukset,alko,yms. nyt sitte. Eikä tuo vuosi ole pitkä aika tässä iässä.
Minulla sattui ihan ensimmäisestä puhelusta lähtien jokainen henkilä jonka kanssa asioin asian johdosta, olemaan sellainen joka heti otti tosissaan minun asiat kun ne kerroin.
Mutta olin valmistautunut hyvin, miettinyt monta vuotta ja kirjoittanut paperille asioita , nuo paperit sitten näytin . Muuten ois varmaan jääny paljon kertomatta , ei sitä muista tilanteessa koskaan mitään .
Mutta olen lukenut useita kertoja että joillekkin käy sitten huonommin ja ekat tyypit ei itsekään tiedä adhdeesta mitään ja sitten menee hankalaksi .
Veikkaisin että jos hyvin valmistautuu ja kirjoittaa monelta kantilta asioita paperille,niin ottavat asian heti tarkemmin.
oho,tuli pitkä teksti, ja minun kirjotuksista hankala ottaa selkoa varmana,mutta koittakaa ymmärtää jotain edes.
Miten seksi + adhd ? onko siinä jotain eriä mielenkiinnon tms kohdalla ? Nuorempana siis.
Ja miten lääkitys vaikuttaa siihen ?
Siis kyllästyykö adhd-ihminen samoihin juttuihin ja pitää olla lisää tai erilaista ?
Jee,4 kuukauden odottelu ohi ja alkaa tutkimukset psykiatrin klinikalla.(ensi viikon pe)
Mä olen odottanut yksityisellä tutkimusten alkamista kohta 7kk, kaikenlaisia lappuja täytellyt ja lähetelly, ja sitten todetaan, että ei ole vastaanottoaikoja, etsipä joku toinen. Uskomatonta kyllä, olisi varmaan julkisella edennyt nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Miten seksi + adhd ? onko siinä jotain eriä mielenkiinnon tms kohdalla ? Nuorempana siis.
Ja miten lääkitys vaikuttaa siihen ?
Siis kyllästyykö adhd-ihminen samoihin juttuihin ja pitää olla lisää tai erilaista ?
Itsellani ADHD ja addiktio kulkevat käsi kädessä. Addiktoituminen milloin mihinkin. Tavallaan voi kyllästyä sillä tavalla, että ei nauti enää yhtä paljon, mutta määrä ei vähenny koska addiktio ajaa "nautinnon" pariin. Aivot huutaa sitä dopamiiniryöppyä
Mulla ei ole ADHD:ta mutta perheenjäsenillä on. Nyrkkisääntönä ylipäätään monet dg:t kannattaa saada julkiselta... Esimerkiksi kela kävelee usein yksityisen diagnoosien yli. Julkisella hoito edullista ja esimerkiksi toimintaterapia psykan polilla oli ilmaista... Julkisella menee tosiaan ehkä enemmän aikaa, mutta jälkikäteen monet asiat helpompia. Myös se, että hänellä on hoitosuhteet pysyneet, kun työpaikat on vaihtuneet ja esimerkiksi työttömyyden tms aikana on silti ollut varaa käydä lääkärillä..
Tämä on näitä. Itselläni ihan eri sairaus, mutta kela ilmoitti, ettei yksityisen dg kelpaa. Julkisella eivät suostuneet enää tutkimaan kun pätevä lääkäri jo tutkinut ja diagnosoinut.. miehelleni hänen työterveyslääkäri sanoi, että dg ehdottomasti vahvistettava julkisella.
On silmiä avaavaa, kun lääkityksellä pääsee hieman näkemään, minkälaista "normaalien" elämä on: pallot pysyy ilmassa, vaatteet pääsee kaappiin eikä langanpää ole koko ajan hukassa. Olisi mielenkiintoista tarjota näille "yritä laiska kovemmin"-tyypeille päivä addin aivoilla : )))
Onko muilla diagnoosin saaneilla sitä, että auton ajaminen on äärimmäisen stressaavaa/hankalaa?
Minulla on ollut kortti 18-vuotiaasta asti (nyt 35 v.). Pääsin inssin aikoinaan kolmannella yrittämällä läpi.
Minulla ei ole autoa, joten en aja kovin usein. Kyse voi siis olla siitäkin että minulta puuttuu rutiini. Mutta asia ei ollut mielestäni yhtään helpompi sillonkaan kun nuorempana asuin lähellä vanhempiani ja lainasin heidän autoaan.
Ajaminen on aina tuntunut hirvittävän vaikealta. Vaikka tekisin han lyhyen keikan tyyliin ruokakauppaan, olen ajon jäljiltä aivan loppu. Tuntuu myös siltä, että ihan perusjutut ovat vieläkin vaikeita, ja etten harjaannu niissä millään. Ja kun stressaan etukäteen jotain pysäköintiä tms. niin asia muuttuu vain vaikeammaksi. Kuitenkin monet ystäväni autoilevat päivittäin ilman mitään stressiä.
Tämä on johtanut siihen, että välttelen ajamista viimeiseen asti. Kuitenkin välillä surkuttelen sitä, että tämä on hyödyllinen taito.
Sain ADD-diagnoosin vasta kolmekymppisenä.
Kaverini elämää sivusta vuosikymmeniä seuranenena totean, että jos oma elämä menee sählingiksi, kannattaa mennä tutkituttamaan ADHD:n mahdollisuus. Kun saa diagnoosin ja saa lääkkeet, myös elämänlaatu paranee huomattavasti.
Kyseessä on naispuolinen kaveri, joka onnettomuudekseen on todella hyvän näköinen. -Teki nuorempana jopa mallin töitäkin. Kun tähän ulkonäköön yhdistää ADHD:n kaikkine oireineen, alkoholin, ja satunnaiset seksisuhteet, ammatin myyntityössä, ja henkilökohtaisten asioiden jatkuvan sotkemisen kaikilla elämänalueilla (taloudenpito, siisteys, töissäkäynti) on sekametelisoppa valmis.
Hän ehti sotkemaan monta miessuhdetta ja lapsia on useammallekkin kuin yhdelle, työhistoria on täynnä pätkätöitä kuin Aku Ankalla, velkataaka on hirmuinen ja luottotiedot menneet. -Elämä kävi liian raskaaksi.
Sivusta seuranneena totean vain, että jos kenestä tahansa tuntuu siltä, että eämänhallinta ei pysy koossa ja kasassa, älkää syyttäkö "huonoa tuuria" tai "toisia ihmisiä", vaan tehkää kuten kaverini teki, otti itseään niskasta kiinni, pakotti ja raahasi itsensä tutkimuskiin, ja sai diagnoosin ja vastauksen omalle käytökselleen. Asianmukaisesta diagnoosista ja lääkkeistä alkoi uusi ja parempi elämä, jossa palaset ovat asettuneet paikoilleen yksi toisensa jälkeen ja elämä pysyy järjestyksessä.
Milloinkaan ei ole myöhäistä saada itselleen uusi ja hyvä elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 2838 kirjoitti:
Tässä 2838. Kiitos vastauksista! Pitää kyllä kysyä seuraavalla lääkärikäynnillä, että olisiko sitä Elvansea mahdollista myös kuitenkin kokeilla. Myönnän, että tässä epätoivoa ja ahdistusta on lisännyt turhautumisen tunne siitä, kun kauan odotettu lääke viimein minulle kirjoitettiin pitkien tutkimusten jälkeen ei sitten olekaan ollut mikään elämää pelastava ihme. Aluksi se kyllä tuntui siltä, ja on concerta minua auttanutkin, mutta pidemmän päälle huomaa, että sivuvaikutukset saattavat olla melko elämää hankaloittavat (en ole ihan saanut edes selville, että milloin ne tulevat voimakkaina, edelleen joinakin päivinä C toimii hyvin. Ehkä raskasta on tämän lääkkeen kanssa kohdallani juuri sen ennalta-arvaamattomuus - hirveän vaikea joskus ennustaa, milloin se toimii ja milloin aiheuttaa ahdistusta, joka on itselläni hankalin sivuoire. Joskus luulin hoksanneeni, että jos olen nukkunut hyvin, lääkekin toimii hyvin, mutta sekään ei aina näytä pitävän paikkaansa). Ja minulla on tosiaan pitkä tausta terapiasta ja muusta pääkoppahoidosta, että meditaatiot j amuut lääkkeettömät keinot on kyllä myös käytössä koko ajan. Silti tuntuu, että lääkettä tarvln tueksi. Pitänee taas yrittää olla kärsivällinen ja muistaa se, että aika monella tuntuu olevan hakemista lääkkeessä ja annostuksessa, en ole ainoa. Ps. Voi että olisi kiva jokin "kätevämpi kin" vertaistukifoorumi kuin tämä vauva-palsta, vaikka ihana ketju tämä kyllä esimerkiksi on! Olisikohan adhd-liitolla mahdollisuuksia ylläpitää vaikka jotain discord-tyyppistä alustaa? Pitää ottaa yhteyttä ja kysyä!
Lääkäriaika oli tänään, ja hän halusi, että kokeillaan vielä Medikinet CR ennen mahdollista Elvanseen siirtymistä. Vähän ehkä petyin, koska epäilen vahvasti, että toimiiko toinen MF-lääke yhtään paremmin kuin toinen, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Pitää nyt kuitenkin kokeilla seuraavaksi tämä Medikinet.
Sama juttu täällä, nyt Medikinet CR kokeilussa. Tuntuu kyllä ihmeen erilaiselta lääkkeeltä, tosin tuntuu että tämä "nousee" selkeämmin päähän, enkä ole varma pidänkö siitä olosta. Mutta ei oo muuten niin pahoja sivuvaikutuksia kuin Concertalla. Elvanse on myös määrätty mutta testaan tän ensin.
No niin, nyt haettu Medikinet 10 mg ja huomenna alkaa kokeilu... Saa nähdä, miten itsellä vaikuttaa.
Ensimmäistä kertaa törmäsin myös apteekki-epäluuloon 🙈 Hain eri vahvuiset paketit Concertaa (kun säätöä senkin kanssa: otan usein joko 36 mg tai jos tuntuu, että tarvin enemmän, niin 18 mg lisää) ja tuon yhden Medikinetin. Asiakaspalvelija aloitti sitten todella epäluuloisen kuuloisen tenttaamisen siitä, miksi näin montaa ja vielä eri valmistetta, ja yritin selittää että juuri tänään lääkärin kanssa katsottiin että Medikinet otettais aamulla ja sitten Concertaa mutta en vieläkään ole ihan varma että onko joka päivä sama annos sitä ok, joudun tarkkailemaan... Valmisteita hakiessaan näkyi juttelevan toisen apteekkarin kanssa niitä lääkkeitä pläräten ja vilkuili minuun päin välillä 🙈 Aak, olen tottunut, että mulla on ihan kunnon kansalainen -identiteetti, vaikka paljon möhlinkin ja epäonnistun asioissa, mutta en tällaista kunniallisuuden epäilystä ole vielä kokenut. 😅 Hui kauhia. Kannassa tietenkin lukee nyt jotakin että älkää muut apteekit määrätkö vähään aikaan tälle tyypille lääkkeitä 😬 (Enkä ollut edes hakemassa mitään isoa määrää. Yhdet paketit eri vahvuuksista)
Medikinet-kokeilun aloittanut päivittää tilannettaan! Hämmentävää kyllä, tämä on toiminut Concertaa paremmin tähän mennessä: ainakin sivuoireita on ollut vähemmän. Hommat saa käyntiin paljon nopeammin kuin C:n kanssa. Syvää keskittymistä vaativat tehtävät tuottavat edelleen vaikeuksia, mutta käytännön hommat (siivous jne.) hoituvat selvästi sujuvammin kuin ennen. Ahdistustakaan ei ole tämän kanssa vielä esiintynyt, jonkin verran tosiaan levottomuutta varsinkin kuin pitäisi oikein syventyä opiskelemaan tai tekemään sellaista "paikallaan tehtävää" työtä. Eli vähän sama kuin Concertassa: keskittymiskyvyn ylläpitämisessä vaikeuksia edelleen. Mutta parempi on tämä ollut juuri vähäisempien henkisten sivuoireiden vuoksi.
Nyt nostetaan vähän annosta kokeillen 30-40 mg:aa. Pitää katsoa, paraneeko keskittymiskyky, vai oliko tämän lääkkeen kohdalla tuo pieni annos paras vaihtoehto ja lisääkö suurempi levottomuutta ja ahdistusta.
Mutta tosiaan, yllättävän erilainen vaikutus Medikinetillä Concertaan verrattuna minun kohdallani.
Miehellä, kohta 60, adhd. Käy töissä, ei tee mitään kotona. Roskat heittää tiskialtaaseen, likaiset vaatteet lattialle. Niin saamaton. Ei mene lääkärin
MIstä tiedät että miehelläs adhd jos ei ole mennyt lääkäriin?
Onkos miehes narsisti kans?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten seksi + adhd ? onko siinä jotain eriä mielenkiinnon tms kohdalla ? Nuorempana siis.
Ja miten lääkitys vaikuttaa siihen ?
Siis kyllästyykö adhd-ihminen samoihin juttuihin ja pitää olla lisää tai erilaista ?
Itsellani ADHD ja addiktio kulkevat käsi kädessä. Addiktoituminen milloin mihinkin. Tavallaan voi kyllästyä sillä tavalla, että ei nauti enää yhtä paljon, mutta määrä ei vähenny koska addiktio ajaa "nautinnon" pariin. Aivot huutaa sitä dopamiiniryöppyä
Tuttua mutta en tiedä kutsuisinko sitä addiktioksi kun kaikki johtaa kuitenkin nopeasti tappavaan kyllästymistä ja mielenkiinnon lopahtamiseen.
Addiktoituminen uusiin addiktioihin ehkä kuvaa ainakin omaa touhuani paremmin.
Totta se on, pitkästä aikaa otin ketipinorin 25mg eilen , muka unta parantaan, no ei parantunu.
Aamulla sitte elvanse 50mg, ja ei tuo vaikuta vieläkään...
Vierailija kirjoitti:
Miten seksi + adhd ? onko siinä jotain eriä mielenkiinnon tms kohdalla ? Nuorempana siis.
Ja miten lääkitys vaikuttaa siihen ?
Siis kyllästyykö adhd-ihminen samoihin juttuihin ja pitää olla lisää tai erilaista ?
Mulla ainakin keskittymishäiriön takia mieluummin esimerkiks iha pimeessä että näköaistiin ei osu jotain mikä vie keskittymisen pois seksistä. Ajatukset virtaa nii nopeesti että helposti ajautuu ajattelemaan jotain ja unohtaa että ainii täs oli tämä seksihomma meneillään.
Ja joo sit toi addiktio, eli kausittain ihan överiä meininkiä, aivot jää luuppaamaan jos on ollu hyvää seksiä niin siihen kun sitä haluu lisää kovasti.
Tämmöset tuli nyt mieleen ainakin.
Mitkä ammatit sopii ADHD-ihmisille oikeen? Jos kyllästyy ennenpitkää kaikkeen ja pakko taas vaihtaa
Eipä se pelkkä ADHD hommaa määritä.
Mikä tahansa ammatti
- johon suhtaudut intohimolla, et palkkakuittia odottaen. Jos ei ole aitoa intohimoa ja kiinnostusta, pienikin homma on mahdotonta.
- riittävän intensiivistä, ei siis virastohommiin.... Kovempi tempo yleensä parempi kuin hidas kun normaalin ihmisen se päinvastoin kuluttaa loppuun. Toisaalta ADHD-tyyppi voi myös herkästi polttaa itsensä loppuun, mutta eri syistä, esim. jos seuraava kohta tökkii
- riittävän strukturoitua; selkeät tavoitteet, aikataulut esimerkiksi
- jos on muuten taipumusta niin käsillä tehtävä, luova työ
- yrittäjyys sopii monelle ADHD:lle
Minulle ei tunnu sopivan mikään ammatti, ei edes ammatinvalintapsykologit keksi vastausta .
Mutta tuolla joku kysyi autolla ajamisesta, minulla se ainakin vaatii ajattelua.
Vaikka kortti ollut yli 20v ,siltikin aina mietin milloin vaihtaa vaihdetta, vilkku yms.
Jos tomaatilla ajelen niin menee liian helpoksi ja alan tekeen virheitä heti+ajatteleen muita juttuja ,unohtuu vilkku tms. Kolareita en ole ajanut kuitenkaan koskaan.
Ja aikaa kului ensimmäisestä yhteydenotosta diagnoosiin (toivottavasti oikeaan sellaiseen) kuinka kauan?
Mitä näitä julkisen puolen tarinoita lukee, niin aikamoista lottoamista tuntuu valitettavasti olevan