Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että joku on tästä jo kirjoittanutkin, mutten jaksanut kahlata koko ketjua läpi.
Onko kellään muulla sellaista, että kun otatte Concertan aamulla, olo on ihan hyvä. Illalla taas iskee kova päänsärky johon yhdistyy usein väsymys. Pää tuntuu raskaalta möykyltä. Itselleni tulee jopa krapulaa muistuttava olo!
En oikein tiedä mitä tehdä tämän kanssa, kun selvästi tekee minusta aikaansaavan, mutta en halua olla ”krapulassa” joka ilta.
Erityisesti metyylifenidaatin kanssa iltapuolesta tulevat laskut tuntuvat kuuluvan monilla asiaan.
Noihin ei oikein taida auttaa kuin lääkityksen vaihto mikäli oireilu on liian häiritsevää. Terveet elämäntavat voivat vähän jeesiä. Säännöllinen ja terveellinen ruokavalio ettei ainakaan verensokeri heittele, hyvät unet yms kaikki sellainen mikä ADHD:lle yleensä on vähän haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Concertasta ei minullakaan tullut lopetusoireita kun pidin n 2 viikon tauon.
Miten tuon elvansen suhteen?
Tuossa kun itse aiemmin noista Elvansen viekkareista kirjoitin niin painotan että nämä ovat hyvin kunkin aivokemioista riippuvia asioita (kuten muutkin lääkityksen vaikutukset). Itse olen vain hyvin herkkä tuollaisille joten en tarkoita säikytellä ketään, mutta noita pidempiä taukoja on tosiaan hyvä välillä pitää mikäli haluaa pysyä kartalla siitä miten omat aivot reagoivat lääkityksen lopettamiseen.
Tupakan vieroitusoireet lienevät noille lähin vertailukohta, väsymys, ärtymys, motorinen agitaatio, motivaation puute ja masennus lähinnä itselläni. Noihinkin elämäntilanne ja yleinen fyysinen ja psyykkinen mieliala vaikuttaa paljon, missään aallonpohjassa ei kannata mitään lääkityksiä alkaa ruuvailemaan mihinkään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Elvanse-kokeilija. Eilen oli puhelu lääkärin kanssa ja kokeillaan nyt seuraavaksi Medikinetiä. Siinä on sama vaikuttava aine kun Concertassa, joka lakkasi vaikuttamasta ja josta alkoi tulla kauheaa ahdistusta. Kokeillaan nyt niin, että pidän taukoa kun lääkkeen teho tuntuu heikkenevän ja näin toivottavasti vältyttäisiin siltä, että tulee toleranssi ja lääke lakkaa toimimasta.
Alkaa jo vähän väsyttää tämä kokeilu kun kestää ja kestää sen sopivan lääkkeen löytyminen. Eikä näitä vaihtoehtojakaan nyt liian kanssa ole. Tänään päivällä oli ihan kauhea väsymys niin ettei meinannut hereillä pysyä ja otin toisen kahvinkin, kun normaalisti juon vain aamukahvin enkä muuta. Ei auttanut sekään, pakko oli mennä hetkeksi torkuille. En meinaa jaksaa muistaa, tällaistako se oli ennen kuin nämä lääkekokeilut alkoivat. Vai oliko tämä nyt vain sitä, että pitkä amfetamiiniputki meni poikki ja elimistö totuttelee.
Kolme kuukautta tässä on näitä eri lääkkeitä ja annoksia kokeiltu, että ei kai tämä ole edes paha vielä. Mutta kärsivällisyyttä tämä näyttää vaativan. Toivottavasti löytyisi edes joku lääke joka auttaisi sen verran, että voisi elämää (ja kotia) saada vähän parempaan järjestykseen.
Tsemppiä ja päivittele toki tilannettasi ja kokemuksiasi.
Koska ihmiset ovat yksilöitä on tärkeää että erilaisista henkilökohtaisista kokemuksista on tietoa saatavilla. ADHD lääkityksestä on monilla melko yksioikoinen kuva, otat lääkkeen ja ADHD hanikka aivoissa kääntyy normiasentoon ja voit jatkaa elämääsi. Tosiasiassahan homma voi olla samanlaista hyötyjen ja haittojen tasapainottelua ja arviointia kuin muidenkin aivokemiohin vaikuttavien lääkkeiden kanssa.
Atomoksetiinia sitten seuraavaksi?
Käyttäähän nuita moni jokapäivä, lapsetkin.
Onko sitten niin että toleranssia ei tule niin paljoa kuitenkaan jos oikea annos.
Jos se vaikuttaa sen 8h, niin onhan sitä ilman kuitenkin 16h jokapäivä.
Elvanse tais olla 10-12h eli puoli päivää siinäkin ilman.
Tietääkseni unettomuus on hyvin yleistä adhd-tyypeillä, melkeen vois pistää yhdeksi diagnoosin kriteereistä jo.
Itsellä ihan perus melatoniin onneksi auttanut aika hyvin, edelleen joskus menee yksittäöien yö valvoessa pikku torkuin.
Kokeilin ns. oikeita lääkkeitä mutta ne tuo sitten muita ongelmia vaan.
Mirtatsapiini,imovane,tolvon,tenox,ketipirin,stella...
Nuo ainakin käyty läpi viimeiseen 20 vuoteen,huonolla menestyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Mulla diagnosoitu ADHD ja Aspergen. Onko Elvanse sopivin lääke tähän yhdistelmään? Jostain luin että uusi Elvanse olis paras tähän v-mäiseen tautikomboon.? Kokemuksia?
Psykiatria ei ole eksakti tieteenala, ja sen määrittelemät "sairaudet" ovat psykiatrien keskinäinen sopimus, siis tautiluokitus, jossa on luokiteltu ei-toivotut käyttäytymismallit erilaisiin kategorioihin, ja siitä, mihin kategoriaan tietty käyttäytymismalli kuuluu, ei voida koskaan päästä yksimielisyyteen johtuen jo pelkästään siitä, että luokituksissa käytetyt käsitteet ovat huonosti määriteltyjä, puhumattakaan siitä että luokiteltavan kohteen(ihmisen) käytös on niin kompleksista, että se estää yksikäsitteisen ja objektiivisen luokittelun jo lähtökohtaisesti. Silti näinkin epämääräisistä tekeleistä(tautiluokitukset) on monesti hyötyä, ja on selvää, että niistä tulee sitä hyödyllisempiä, mitä enemmän saadaan informaatiota käyttäytymisen yhteydestä esim. sellaisiin seikkoihin kuten aivojen rakenne ja toiminta, yhteiskunta, kulttuuri, vuodenajat, kemikaalit, melu, jne.
Ei-toivottu käyttäytyminen saattaa joskus myös olla jo periaatteessa mahdotonta luokitella mitenkään mielekkäästi, koska potentiaalisia syitä on käytännössä ääretön määrä, ja toisaalta on käyttäytymistä, joka sopii useisiin tautiluokituksen luokkiin. Toisaalta luokat ja kategoriat muuttuvat ajan myötä, ja mitä enemmän saamme informaatiota, sitä todennäköisemmin ei-toivottu käytös saadaan luokiteltua tulevaisuudessa, kun on vankempi pohja mille rakentaa uusia käsitteitä - viime vuosikymmenien yhtenä edistysaskeleena vaikkapa Asperger, josta tosin nyt voidaan jo luopua, ja se sisältyy autismikirjon häiriöihin - kunnes todennäköisesti päädymme taas tilanteeseen, jossa uuden tiedon valaisemina kirjoitamme tautiluokituksemme jälleen uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toivottu käyttäytyminen pitää saada loppumaan! Lääkkeillä tai ilman.
ADHD EI!!! ole mielenterveyden häiriö!!!! Se on aivojen kehityksellinen häiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADHD EI!!! ole mielenterveyden häiriö!!!! Se on aivojen kehityksellinen häiriö.
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ICD-10 F90) = entinen MBD eli lievä aivotoiminnan häiriö.
Ei minustakaan pitäisi kuulua psykiatrian piiriin.
ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset (Käypähoito.fi)
Lisätietoa aiheesta
Arja Voutilainen
15.8.2016
Tutkimuksilla ei ole toistaiseksi vielä pystytty täysin selvittämään ADHD:n patofysiologiaa, vaikka erilaisilla tutkimusmenetelmillä (magneettikuvaus MRI, funktionaalinen magneettikuvaus fMRI, diffuusiotensorikuvaus DTI) on saatu jo paljon tietoa siitä, miten aivojen rakenne, toiminta lepotilassa ja erilaisissa tehtävätilanteissa sekä hermoratojen reitit valkeassa aineessa eroavat ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla ja aikuisilla verrokkien vastaavista löydöksistä.
Rakenteellisten erojen tarkastelusta on siirrytty enenevässä määrin hermoverkostojen toiminnallisuuteen, tutkimaan aivoalueiden vuoropuhelua verkostossa.
Suuria tietomassoja analysoivilla Big data -menetelmillä pyritään selvittämään monimutkaisten verkostojen osallisuutta häiriön synnyssä yksinkertaisten syy-seuraussuhteiden sijaan 1.
Aivojen rakenteessa samoin kuin toiminnassa on ADHD:ssa ryhmätasolla esille tulevaa eroa kontrolleihin verrattuna, mutta yksittäisen henkilön osalta erot eivät riitä diagnostiikkaan.
Eroja on osoitettu eniten frontostriataalisissa yhteyksissä, mutta myös frontoparietotemporaalisissa sekä frontocerebellaarisissa ja frontolimbisissäkin yhteyksissä 2, 3.
Myös diffuusiotensorikuvausta käyttäneiden tutkimusten meta-analyysissä on todettu ADHD-diagnoosin saaneilla valkeassa aineessa fronto-striato-cerebellaariradoissa eroa verrattuna kontrolleihin 4.
Harmaan aivoaineen tilavuus on ADHD:ssa pienempi sekä koko aivojen että tarkkaavuus- ja toiminnanohjauksen toimintoihin osallistuvien aivoalueiden osalta; aivokuori on ADHD-oireisilla henkilöillä normaalia ohuempi edellä mainittuja taitoja säätelevillä prefrontaali- ja parietaalialueella.
ADHD-aivotutkimuksista tehtyjen meta-analyysien perusteella rakenne-erot aikuisilla ja lapsilla sekä hoitoa saaneilla ja saamattomilla eroavat jonkin verran toisistaan 5.
Pitkittäistutkimusten perusteella muutosten ajatellaan mahdollisesti kuvastavan aivokuoren kypsymisen hidastumista 6.
Aivokuoren kehitys on normaalimpaa niillä, joilla oireet lievittyvät iän myötä 7.
Joidenkin tutkimusten mukaan on mahdollista, että myös kliinisesti terveillä lapsilla tarkkaamattomuusoireiluun liittyisi ohuempi aivokuori kuin niillä kontrolleilla, joilla oireilua ei esiinny 8.
Funktionaalisessa magneettikuvauksessa (fMRI) havaitut poikkeavuudet ADHD-diagnoosin saaneilla riippuvat tutkimuksessa suoritetusta tehtävästä ja siihen osallistuvista aivoalueista.
Ns. timing-tehtävien aikana (sarjallinen/ajoittamistehtävä) on nähty toistetusti vasemmalla frontoparietocerebellaariratojen yhteyksissä poikkeavuutta 9.
Inhibitio- ja tarkkaavuustehtävässä tyypillinen ero ADHD:ssa on oikealla frontostriataali- ja frontoparietaaliratojen yhteyksissä 10.
23 tutkimuksen meta-analyysin perusteella on arveltu, että ADHD-oireisten aikuisten ja lasten fMRI-tutkimuslöydösten eroilla voitaisiin ehkä ennustaa oireiden pysyvyyttä 11.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiminnallisissa aivoverkostoissa on todettu 55 fMRI-tutkimuksen meta-analyysiin 12 perustuen poikkeavuutta kontrolleihin verattuna. Referenssinä analyysissä on käytetty Yeo ym. määrittämiä 7 aivoverkostoa 13.
Frontoparietaalinen verkosto tukee päämäärähakuista toiminnanohjausta ja integroi ulkopuolisten virikkeiden antamaa informaatiota päätöksentekoa varten; ADHD:ssa siinä on todettu hypoaktivaatiota sekä lapsilla että aikuisilla.
Ventraalinen tarkkaavuusverkosto tukee tarkkaavuuden kohdistamista tärkeisiin ja käyttäytymisen kannalta merkittäviin ulkoisiin ärsykkeisiin ja sen yliaktiivisuus voi liittyä häiriöherkkyyteen; lapsilla siinä on todettu hypoaktiivisuutta, mutta myös hyperaktivaatiota.
Dorsaalinen tarkkaavuusverkosto tukee sisäisiin tuntemuksiin perustuvien sensoristen ärsykkeiden valikointia; aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota samoin kuin visuaalisessakin verkostossa.
Peruslepotilaverkosto on valvelepotilassa aktivoituva sisäinen kognitiivinen järjestelmä. Sen pitäisi vaimentua aktiivisessa toiminnassa, mutta se saattaa ADHD:ssa jäädä vaimentumatta ja häiritä aktiviteettiin liittyviä kognitiivisia prosesseja. Sekä lapsilla että aikuisilla on todettu hyperaktivaatiota.
Myös somatomotorisessa verkostossa lapsilla todettiin hyperaktivaatiota.
Konnektiivisuustutkimuksilla on myös pyritty selvittämään ADHD:n alatyyppien eroavuutta toisistaan 14. Toisaalta niillä on tutkittu neuropsykiatrisissa häiriöissä esiintyvien poikkeavuuksien samankaltaisuutta ja eroavuutta, esimerkiksi sitä, miten paljon ADHD ja autismi häiriöinä eroavat toisistaan 15.
Sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen ryhmän meta-analyysien perusteella ADHD:ssa sekä rakenteelliset että toiminnalliset löydökset ovat lähempänä kontrolleja stimulanttihoitoa saaneiden kuin hoitoa saamattomien ryhmässä 16, 17, 18, 19; yhdessäkään tutkimuksessa ei ole näyttöä, että stimulanttihoito vaarantaisi aivojen kypsymistä.
o Uudessa suuressa monikeskustutkimuksessa 20, jossa oli tehty aivojen rakenteellinen magneettitutkimus 1 713 ADHD-diagnoosin saaneelle henkilölle (ikä 4–63 vuotta) ja 1 529 kontrollihenkilölle, todettiin sekä aiemmin kuvattu ero aivojen tilavuudessa että aivojen kypsymisen hidastumiseen viittaava ero lasten ja aikuisten välillä, mutta ei eroa stimulanttihoitoa saaneiden ja muiden välillä.
Kirjallisuutta
Zhao Y, Castellanos FX. Annual Research Review: Discovery science strategies in studies of the pathophysiology of child and adolescent psychiatric disorders--promises and limitations. J Child Psychol Psychiatry 2016;57:421-39 PubMed
Rubia K, Alegría AA, Brinson H. Brain abnormalities in attention-deficit hyperactivity disorder: a review. Rev Neurol 2014;58 Suppl 1:S3-16 PubMed
Friedman LA, Rapoport JL. Brain development in ADHD. Curr Opin Neurobiol 2015;30:106-11 PubMed
van Ewijk H, Heslenfeld DJ, Zwiers MP ym. Diffusion tensor imaging in attention deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2012;36:1093-106 PubMed
Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural MRI studies in children and adults with attention deficit hyperactivity disorder indicates treatment effects. Acta Psychiatr Scand 2012;125:114-26 PubMed
Shaw P, Malek M, Watson B ym. Development of cortical surface area and gyrification in attention-deficit/hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 2012;72:191-7 PubMed
Shaw P, Malek M, Watson B ym. Trajectories of cerebral cortical development in childhood and adolescence and adult attention-deficit/hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 2013;74:599-606 PubMed
Ducharme S, Hudziak JJ, Botteron KN ym. Decreased regional cortical thickness and thinning rate are associated with inattention symptoms in healthy children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:18-27.e2 PubMed
Hart H, Radua J, Mataix-Cols D ym. Meta-analysis of fMRI studies of timing in attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD). Neurosci Biobehav Rev 2012;36:2248-56 PubMed
Hart H, Radua J, Nakao T ym. Meta-analysis of functional magnetic resonance imaging studies of inhibition and attention in attention-deficit/hyperactivity disorder: exploring task-specific, stimulant medication, and age effects. JAMA Psychiatry 2013;70:185-98 PubMed
Lei D, Du M, Wu M ym. Functional MRI reveals different response inhibition between adults and children with ADHD. Neuropsychology 2015;29:874-81 PubMed
Cortese S, Kelly C, Chabernaud C ym. Toward systems neuroscience of ADHD: a meta-analysis of 55 fMRI studies. Am J Psychiatry 2012;169:1038-55 PubMed
Yeo BT, Krienen FM, Sepulcre J ym. The organization of the human cerebral cortex estimated by intrinsic functional connectivity. J Neurophysiol 2011;106:1125-65 PubMed
Park BY, Kim M, Seo J ym. Connectivity Analysis and Feature Classification in Attention Deficit Hyperactivity Disorder Sub-Types: A Task Functional Magnetic Resonance Imaging Study. Brain Topogr 2016;29:429-39 PubMed
Kern JK, Geier DA, King PG ym. Shared Brain Connectivity Issues, Symptoms, and Comorbidities in Autism Spectrum Disorder, Attention Deficit/Hyperactivity Disorder, and Tourette Syndrome. Brain Connect 2015;5:321-35 PubMed
Nakao T, Radua J, Rubia K ym. Gray matter volume abnormalities in ADHD: voxel-based meta-analysis exploring the effects of age and stimulant medication. Am J Psychiatry 2011;168:1154-63 PubMed
Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural MRI studies in children and adults with attention deficit hyperactivity disorder indicates treatment effects. Acta Psychiatr Scand 2012;125:114-26 PubMed
Rubia K, Alegria AA, Cubillo AI ym. Effects of stimulants on brain function in attention-deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. Biol Psychiatry 2014;76:616-28 PubMed
Spencer TJ, Brown A, Seidman LJ ym. Effect of psychostimulants on brain structure and function in ADHD: a qualitative literature review of magnetic resonance imaging-based neuroimaging studies. J Clin Psychiatry 2013;74:902-17 PubMed
Hoogman M, Bralten J, Hibar DP ym. Subcortical brain volume differences in participants with attention deficit hyperactivity disorder in children and adults: a cross-sectional mega-analysis. Lancet Psychiatry 2017;4:310-319 PubMed
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä Elvanse-kokeilija. Eilen oli puhelu lääkärin kanssa ja kokeillaan nyt seuraavaksi Medikinetiä. Siinä on sama vaikuttava aine kun Concertassa, joka lakkasi vaikuttamasta ja josta alkoi tulla kauheaa ahdistusta. Kokeillaan nyt niin, että pidän taukoa kun lääkkeen teho tuntuu heikkenevän ja näin toivottavasti vältyttäisiin siltä, että tulee toleranssi ja lääke lakkaa toimimasta.
Alkaa jo vähän väsyttää tämä kokeilu kun kestää ja kestää sen sopivan lääkkeen löytyminen. Eikä näitä vaihtoehtojakaan nyt liian kanssa ole. Tänään päivällä oli ihan kauhea väsymys niin ettei meinannut hereillä pysyä ja otin toisen kahvinkin, kun normaalisti juon vain aamukahvin enkä muuta. Ei auttanut sekään, pakko oli mennä hetkeksi torkuille. En meinaa jaksaa muistaa, tällaistako se oli ennen kuin nämä lääkekokeilut alkoivat. Vai oliko tämä nyt vain sitä, että pitkä amfetamiiniputki meni poikki ja elimistö totuttelee.
Kolme kuukautta tässä on näitä eri lääkkeitä ja annoksia kokeiltu, että ei kai tämä ole edes paha vielä. Mutta kärsivällisyyttä tämä näyttää vaativan. Toivottavasti löytyisi edes joku lääke joka auttaisi sen verran, että voisi elämää (ja kotia) saada vähän parempaan järjestykseen.
Tsemppiä ja päivittele toki tilannettasi ja kokemuksiasi.
Koska ihmiset ovat yksilöitä on tärkeää että erilaisista henkilökohtaisista kokemuksista on tietoa saatavilla. ADHD lääkityksestä on monilla melko yksioikoinen kuva, otat lääkkeen ja ADHD hanikka aivoissa kääntyy normiasentoon ja voit jatkaa elämääsi. Tosiasiassahan homma voi olla samanlaista hyötyjen ja haittojen tasapainottelua ja arviointia kuin muidenkin aivokemiohin vaikuttavien lääkkeiden kanssa.
Atomoksetiinia sitten seuraavaksi?
Päädyttiin Medikinetiin. Sama vaikuttava aine kuin Concertassa, mutta lyhyempi vaikutusaika. Ja nyt yritetään katsoa miten lääkettä pitää tauottaa, että siitä ei mene se teho ja ala tulla niitä kauheita ahdistuskohtauksia. En halunnut Concertaa, kun se vaikuttaa niin pitkään ja jäi vähän kammo niistä ahdistuskohtauksista. Mutta ehkä lyhyempivaikutteinen Concerta voisi toimia?
Neljä päivää kokeilin 10mg annoksella, sitten välipäivä ja nyt kaksi päivää mennyt 20mg annoksella. En huomaa mitään ihmeempää eroa tässäkään, onko 10mg vai 20mg. Ekana päivänä tuntuu toimivan selvemmin, toisena jo vähemmän ja siitä se sitten jatkaa laskuaan. Neljäntenä päivänä juuri ja juuri huomasin, että lääke vaikuttaa jotain.
En nyt tiedä saako tästä toimivaa systeemiä rakennettua jos niitä taukopäiviä joutuu pitämään yhtenään, saati jos niitä joutuu pitämään pari, että lääke alkaa taas vaikuttaa. Se sähläys mitä on ilman lääkettä, on tosi ärsyttävää ja hermot menee kaikista pienistäkin vastoinkäymisistä. Ja töiden jälkeen niin väsynyt ettei jaksa mitään. Enkä haluaisi vapaapäiviäkään haaskata häröilyyn ja toimettomuuteen.
Neljä viikkoa nyt kokeilen eri annoksilla ja vähän yritän löytää montako päivää peräkkäin voin syödä lääkettä ja montako taukopäivää tarvitaan väliin. Ja samaten mikä se sopiva annos olisi.
Se on tullut huomattua, että Elvansen lopettamisen jälkeen on alkanut syöminen kiinnostaa taas ihan eri tavalla :-D En minä Elvansellakaan päässyt laihtumaan, mutta nyt on taas enempi sellainen "mitähän sitä söisi, löytyiskö jotain naposteltavaa" mitä ei Elvansen kanssa ollut ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Mulla diagnosoitu ADHD ja Aspergen. Onko Elvanse sopivin lääke tähän yhdistelmään? Jostain luin että uusi Elvanse olis paras tähän v-mäiseen tautikomboon.? Kokemuksia?
Luultavasti parhaiten siedetty vaihtoehto ainakin. Autismin kirjon kanssa on hyvä ottaa huomioon että lääkeherkkyydet ja reaktiot voivat olla vähän outoja ja annostus kannattaa aloittaa hyvin pienellä annoksella.
Itselläni luultavasti samat vaivat ja Elvanse kyllä rauhoittaa oloa mutta lopetin sen koska se samalla tekee vähän epämukavan ja lamaantuneen olon, hieman ketipinormainen vaikutus. Metyylifenidaatti oli tämän suhteen vielä pahempi.
On kyllä erikoista kuinka erilailla kaikilla lääkkeet toimivat.
Minulla esim conserta sai ärsytyksen valloilleen ja suoraan sanottuna vitutti koko ajan!
Medikinet väsytti ja teki ihan kamalat laskut ja illalla täysin zombie
Elvanse ollut tähän asti paras mutta sanoisin että minulla vaikuttaa max 8h
Olen saanut diagnoosin vasta..
Elvansen / ylipäänsä adhd lääkkeiden aloituksen jälkeen olen nukkunut paremmin kuin koskaan,mikä tuntuu aivan uskomattomalle ! Laitan silmät kiinni ja herään aamulla :) olen 70mg annostuksella ja vaikka vkl.na nukkuisin pidempään ei vaikuta lainkaan uniini. Nukun useati jopa päikkärit töiden jälkeen :)
Sama meno, concertalla pinna kireellä ja sai kokoajan psyykata ittee ettei hermostu jonku turhan takia.
Elvanse, toimii, ei sivuvaikutuksia enkä oikeestaan tiedä millon vaikutus lakkaa, mikä on vaan hyvä asia.
Yhtä huonosti nukun elvansen kans kuin ilmankin, eli ei siihen vaikuta .
Vierailija kirjoitti:
Miten ADHD jaksaa lukea viestit 2732 ja 2736-2738? :o
Jos jaksaa kiinnostaa paljon, mutta kun ei jaksanut...
Alue: Aihe vapaa
Moikka!mulla oli kans annostus 40mg, kun se vaihtui 50mg niin ero oli kuin yöllä ja päivällä.ja oli kanssa 2 krt 20mg.