Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vielä niin pitkällä että osaisi sanoa. Menetelmät parempien toimintamallien kehittämiseen on lukematta.
Muuten olen jo perehtynyt aika hyvin ominaisuuksiini niin hyöty on varmaan pienempi kuin vähemmän perehtyneelle. En menisi huonoksi sanomaan. Välillä huomaa että lukiessa ajatus karkailee muihin asioihin. Mistähän lie johtuu. :)
Aikuisille ei ole kovin hurjia apukeinoja,jos kuitenki selviää duunissa. Lääke ekaksi aina.
Onko kenellekään muulle tullut Medikinet CR:stä ihan kamala olo?
Olen nyt viikon testaillut 10mg annoksella ja päivä menee näin: lääke vaikuttaa nopeasti, meno alkaa hidastua ja parin tunnin kohdalla hyvin rauhallinen, mutta myös utuinen olo. Tekisi mieli vaan tuijottaa seinää. Muutaman tunnin kohdalla joku sykkeen nousu, epämiellyttävää, sitten taas sellaista vierasta oloa seuraavat tunnit. Töistä kotiin ja suoraan sänkyyn, tekee mieli vain pitää silmiä kiinni. Yleensä nukahdan ja nukun parikin tuntia, normaalisti en nuku päikkäreitä. Sitten ylös ja kun vaikutus alkaa hiipua, ahdistunut ja itkuinen olo. Illalla ysin jälkeen helpottaa ja alkaa olla normaali olo, sellainen kuin olisi taas oma itsensä.
En kyllä pysty syömään enää yhtäkään päivää. Hirveää. Harmittaa, että tuo ainakin poissuljettu.
Miten sulla kävi concertan kans? sinä edellisen kirjoittaja siis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sulla kävi concertan kans? sinä edellisen kirjoittaja siis
En ole vielä testannut. Täytyy kysäistä lääkäriltä, josko sitten sit seuraavaksi kokeiluun. Oli kyllä vähän lannistava tämä seikkailu Medikinetin kanssa. Pärjään ihan ookoo ilman lääkitystäkin, olen aika vanhana nyt saanut dg:n. Mutta olisihan se kivaa, ellei olisi jatkuvaa hälinää päässä, toistuvia burniksia tai niiden alkuja, sellaista yleistä työläyttä. Mut jos hintana on oman persoonan, iloisuuden ja tunteiden täysi latistuminen ja robottina laahustaminen, niin ei taida olla sen arvoista.
Onko kenelläkään kokemuksia, että Medikinet olisi ollut ihan peestä, mutta joku toinen olisikin sopinut hyvin?
Edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulla kävi concertan kans? sinä edellisen kirjoittaja siis
En ole vielä testannut. Täytyy kysäistä lääkäriltä, josko sitten sit seuraavaksi kokeiluun. Oli kyllä vähän lannistava tämä seikkailu Medikinetin kanssa. Pärjään ihan ookoo ilman lääkitystäkin, olen aika vanhana nyt saanut dg:n. Mutta olisihan se kivaa, ellei olisi jatkuvaa hälinää päässä, toistuvia burniksia tai niiden alkuja, sellaista yleistä työläyttä. Mut jos hintana on oman persoonan, iloisuuden ja tunteiden täysi latistuminen ja robottina laahustaminen, niin ei taida olla sen arvoista.
Onko kenelläkään kokemuksia, että Medikinet olisi ollut ihan peestä, mutta joku toinen olisikin sopinut hyvin?
Edellinen
Minulla tuli hyvin samanlaisia tuntemuksia Medikinetin ja muiden metyylifenidaattilääkkeiden kanssa. Varsinkin alkuun tuota robottimaista ja tyhjää oloa. Jäi vähän vaikutelma että aluksi teho oli jo minimiannoksella liian suuri ja löi ylitse kun sitten taas totutteluvaiheen jälkeen osa positiivisista vaikutuksista taas katosi kokonaan
Käytön myötä haitat vähän laantuivat ja voi olla että esim Concerta toimii sinulla paremmin mutta itselläni vaihdettiin parin eri metyylifenidaatti kokeilun jälkeen Elvanseen. Sen kanssa haitat ovat olleet vähäisempiä ja olo muutenkin normaalimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kokemusta vaan concertasta, eka viikolla sivuvaikutuksia vähän,sitten nekin loppui vaikka annosta nstettu muutama kerta.
Auttaa tekemään asioita vähän helpommin, mutta ei se suurta ihmettä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulla kävi concertan kans? sinä edellisen kirjoittaja siis
En ole vielä testannut. Täytyy kysäistä lääkäriltä, josko sitten sit seuraavaksi kokeiluun. Oli kyllä vähän lannistava tämä seikkailu Medikinetin kanssa. Pärjään ihan ookoo ilman lääkitystäkin, olen aika vanhana nyt saanut dg:n. Mutta olisihan se kivaa, ellei olisi jatkuvaa hälinää päässä, toistuvia burniksia tai niiden alkuja, sellaista yleistä työläyttä. Mut jos hintana on oman persoonan, iloisuuden ja tunteiden täysi latistuminen ja robottina laahustaminen, niin ei taida olla sen arvoista.
Onko kenelläkään kokemuksia, että Medikinet olisi ollut ihan peestä, mutta joku toinen olisikin sopinut hyvin?
Edellinen
Minulla tuli hyvin samanlaisia tuntemuksia Medikinetin ja muiden metyylifenidaattilääkkeiden kanssa. Varsinkin alkuun tuota robottimaista ja tyhjää oloa. Jäi vähän vaikutelma että aluksi teho oli jo minimiannoksella liian suuri ja löi ylitse kun sitten taas totutteluvaiheen jälkeen osa positiivisista vaikutuksista taas katosi kokonaan
Käytön myötä haitat vähän laantuivat ja voi olla että esim Concerta toimii sinulla paremmin mutta itselläni vaihdettiin parin eri metyylifenidaatti kokeilun jälkeen Elvanseen. Sen kanssa haitat ovat olleet vähäisempiä ja olo muutenkin normaalimpi.
Ok, kiitos sinulle vastauksesta. Täytyy kysyä psykiatrilta mitä mieltä hän on, kokeillaanko jotain toista metyylifenidaattia, jotain ihan muuta vai yhtään mitään. Just nyt ei tee mieli kokeilla yhtään mitään, varsinkin, kun ilman lääkettäkin pystyn olemaan. Tai siis niin negatiivinen kokemus oli tämä, että huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä hyviä lääkkeitä kaikki,että ne häipyy nopeasti elimistöstä,myös sivuvaikutukset.
Eli kannattaa kokeilla ja etsiä se oikea, hyödyt on kovat.
Vierailija kirjoitti:
Just nyt ei tee mieli kokeilla yhtään mitään, varsinkin, kun ilman lääkettäkin pystyn olemaan. Tai siis niin negatiivinen kokemus oli tämä, että huhhuh.
Ihan ymmärrettävää :)
Itselläni myös oli metyylifenidaatin testailun jälkeen vähän semmoinen fiilis että ehkä en tarvitsekaan lääkkeitä ja taisin jo itseasiassa parantua, kiitos vaan. ADHD alkoi tuntua aika lievältä ongelmalta noitten vaikutukseen verrattuna.
Yllättäen Elvanse sitten toimikin paljon paremmin ja siitä olikin jo huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Kaikillehan sekään ei tietysti käy eikä sekään mikään ihmelääke ole, mutta kannattaa kokeilla jos voi. Ja kyllähän atomoksetiini tai vaikka Voxrakin voi joillain auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo b-lausunnon saaminen voi lopettaa kokeilut,tai niiden alottamiset monilla, joten oikeastaan vaan jää mf, oli se sitten sopiva tai ei.
Minulla on taas päivä kun ajatukset pomppii todella hurjasti edestakaisin. Elämänsuunnitelmat vaihtuivat minutin välein. :( En ole koko elämäni aikana onnistunut päästä tästä ajatusrallista eroon. Onko kellään tuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on taas päivä kun ajatukset pomppii todella hurjasti edestakaisin. Elämänsuunnitelmat vaihtuivat minutin välein. :( En ole koko elämäni aikana onnistunut päästä tästä ajatusrallista eroon. Onko kellään tuttua?
No tuotahan se on koko elämä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo b-lausunnon saaminen voi lopettaa kokeilut,tai niiden alottamiset monilla, joten oikeastaan vaan jää mf, oli se sitten sopiva tai ei.
Olen iloinen niiden puolesta, joille sattuu osumaan Kelan virkailija, joka kelpuuttaa pelkät sanalliset jälkikäteistodistelut B-lausuntoon. Mutta kyllä samalla tuntuu ikävältä, että se on virkailijasta - eli tuurista - kiinni. Kyllähän tämä selkeä yhdenvertaisuuskysymys on myös, jos kyse on lottoamisesta.
Pitää sattua myös lääkäri joka kirjottaa ton ilman suuria todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Pitää sattua myös lääkäri joka kirjottaa ton ilman suuria todisteita.
Kela tekee korvattavuuspäätöksen, ei lääkäri. Kela vaatii tavallista diagnostiikkaa painavammat todisteet, ei lääkäri.
Ainakin aikuisten ADHD-diagnooseja päivittäin tekevällä lääkärillä on aika korkea kynnys alkaa sarjapommittaa Kelaa ohjeistuksen vastaisilla B-lausunnoilla ihan vain kepillä jäätä kokeillakseen, koska tokihan sellainen Kelan päässä pannaan merkille. Kelan ohjeissa kun ei sinänsä ole mitään epäselvää. Selvää sen sijaan on (mikäli foorumien tarinat pitävät paikkaansa), että kaikki Kelan virkailijat eivät noudata (tai tunne?) korvauspäätöksiä tehdessään Kelan omia kriteereitä.
Onko jossain selkeä ohje tai esimerkki mitä on ne kelan vaatimat todisteet että lapsuudessa alkaneet oireet?
Mikä on se vähimmäinen todiste mikä kuitenkin riittää.
Ai että lapsettaa ja haluaa kiukutella? Häiriköidä ja käyttäytyä rumasti? Sillekö on keksitty nyt oikein "diagnoosi"?
Typerintä mitä olen pitkiin aikoihin kuullut.
Aikuinen on aikuinen ja käyttäytyy aikuisen tavoin, eikö niin?
Omat oireet luettuna ja eriteltynä syineen tuo ne esiin niin selvästi. Tämmösiä ominaisuuksia minussa todella on ja näyttävät varmaan käsittämättömiltä sivusta seuraajalle. Minussa on sellaisia fyysisiä ominaisuuksia jotka alentavat toimintakykyä normikansalaiseen verrattuna. En ole tullut tätä ikinä näin analysoineeksi. Vähän kuin eräs tuttu "taittoi niskansa" niin että piti opetella uudelleen kävelemään ja lopputulos ei ole täysin terveen veroinen.