Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4219)
Vierailija kirjoitti:
Minulla diagnosoitiin vastikään ADHD, olen yli 40-vuotias. Halusin vain tulla jakamaan tämän asian, niin iso juttu se on. Olen pärjännyt elämässä sinänsä hyvin, on korkeakoulututkinto ja vaativa työ, perhe. Kuitenkin aina ollut jollain selittämättömällä tavalla hirveän työlästä, uupumisoireita vähän väliä, nuorempana päihteidenkäyttöä, ahdistusoireita, kokemus siitä että on liikaa ja jotenkin huono. Olen pärjännyt parhaiten yrittäjänä, jolloin voi itse säädellä kuormaa. Päässä jatkuva hälinä, ajatusten loppumaton virta. Lapsilla samoja piirteitä ja heidän tutkimuksensa saivat itsenikin lähtemään selvittämään asiaa. Pitkät terapiat takana, eikä enää mitään mitä voisi tai tarvitsisi sen tyyppisellä hoidolla parantaa. Onneksi yksityisellä psykiatrilla asia hoitui suhteellisen nopeasti ja diagnoosi oli selvä. Nyt aloittelen lääkekokeilua ja jo lyhyellä kokemuksella voi sanoa, että rauhoittaa merkittävästi. Täyty vielä testailla mikä on sopiva annostus ja tuleeko sivuoireita. Olen jotenkin niin hirveän helpottunut ja liikuttunut: kaikki ei johtunutkaan vain siitä, että olen kelvoton ihminen! Tsemppiä kaikille.
Millaista terapiaa kävit ja oliko hyötyä? itse mietin että auttaisko minua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisella aikavälillä reseptejä pitää uusia tai käydä muuten vaan lekurin juttusilla. Tuolla toisessa ketjussa joku kommentoi uusivansa reseptejä 3kk välein tk:ssa.
En saanut adhd-diagnoosia, koska mikään lapsuudessani ei viittaa siihen. Lapsena olin kiltti, ujo ja rauhallinen. Helppo lapsi enimmäkseen, aika fiksu ja itsenäinenkin. Opin lukemaan itsekseni 5-vuotiaana. Mutta joskus 6-7v alkoi tulemaan ikäviä piirteitä, valehtelua, varastamista ja väkivaltaisuutta eläimiä kohtaan. En tiedä miksi.. Mutta ei minusta mitään psykopaattia tai rikollista tullut kuitenkaan.
En ole hyperaktiivinen ollut koskaan tai puhelias. Pääni sisällä kyllä kauhea möly ja sotku, enkä saa juuri mitään elämässäni aikaan. Nopeita ja helppoja arkisia asioita ainoastaan. Aivoni eivät tunnu jaksavan mitään muuta, mitään mikä vaatii jotain suunnittelua tai organisointia. Tai mitään perehtymistä asioihin, jotka eivät kiinnosta suuresti. En tiedä, onko tämä jotain stressiä ja masennusta vain. Perheessäni yhdellä todettu adhd ja yhdellä vahva epäily.
omakannasta laitan uusimiset 1kk välein, koska ei ole vielä ehkä se lopullinen annos.
Hoitsu soittelee kerran kuukaudessa.
Sain korvattavuuden elvanselle vaikkei ollu mitään todisteita lapsuuden ajoista. ADHD kriteerien täyttyminenkin oli epävarmaa.
Pyysin lähetteen neuropsykologille jonka jälkeen sain diagnoosin. Yksityisellä toi laaja neuropsykologinen tutkimus maksoi vähän alle 600 €, ja B-lausunnon kirjoittaminen 150€. Kelasta pyydettiin lisäselvityksiä lapsuuden ajoilta ja kerroin ettei oo kun se mitä olen kertonut. Sanoin myös etten halua kysellä vanhemmilta. Kela pyysi sit selvityksiä mun lääkäriltä joka toimitti paperit käynneistä sinne. Papereitten perusteella kelassa oltiin sitä mieltä että korvattavuus on ok ilman todisteita lapsuudesta😊.
Pyysin ensin Consertaa. Ei sopinut mulle. Seuraavaksi pyysin Attentinin mikä oli hyvä. Siitä kun ei korvausta aikuiset saa niin pyysin Elvansea. Elvanse ehdottomasti paras mulle. Oon 47 ja vuosi sitten menin diagnoosia hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Concerta kyllä omalla kohdalla ihme lääke, otan sen jokapäivä, joskus se auttaa kuten pitääkin. Joskus sitte taas pistää ahdistukset päälle aikasin jo, mutta tähän varmaan liittyy että aika usein ennen nuita oon nukkunu huonosti taikka erehtyny ottaan yhden kupin liikaa kahvia.
Onko kahvi jotenkin huono juttu molempien mf ja dexen kanssa? Millaisista määristä puhutaan? Mulla on normiannos keittimen asteikolla 8 kuppia päivässä. Kahvin hörppiminen on sen veraan mukavaa että siitä ei tekisi mieli luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin oulussa toimii julkinen puoli tän asian suhteen.
Nyt se tappaa itsensä. Hyvä juttu,
Muistakaa lukea Corona-ketjua. Yli 8 000 sivua silkkaa faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahvin kans pitää olla varovainen kun alottelee lääkitystä,ei siihen ole muuta ohjetta.
Joillekki ei vaikuta millään lailla, joillaki pistää heti angstit päälle ja muut sen sellaset.
Ja tottuuhan siihen vähitellen .
Olisiko kenelläkään suositella diagnostiikkaan erikoistunutta ammattilaista Oulusta tai lähiseuduilta, tahi sitten muualta sellaista joka pitäisi myös videovastaanottoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kenelläkään suositella diagnostiikkaan erikoistunutta ammattilaista Oulusta tai lähiseuduilta, tahi sitten muualta sellaista joka pitäisi myös videovastaanottoa?
Ei tietoa,mutta jos ei ole sinulla kiire,niin mene vaan julkiselle puolen ,tekevät ainakin perusteelliset testit ja jos läytyy muutakin niin hyvä vaan että kaikki tulee esille.
Mutta heillä on valmius etäyhteyksiin myös,en tiedä käyttääkö he niitä paljoa, kannattaa kysyä.
Soitat vaa (TK)ja kysyt aikaa ja videojuttuja, otat ajan vastaan sitte jos haluat tai menet muualle.
add1 kirjoitti:
Onko kahvi jotenkin huono juttu molempien mf ja dexen kanssa? Millaisista määristä puhutaan? Mulla on normiannos keittimen asteikolla 8 kuppia päivässä. Kahvin hörppiminen on sen veraan mukavaa että siitä ei tekisi mieli luopua.
Oman kokemuksen mukaan Elvanse ei ole ihan niin nirso kahvin käytön suhteen mutta mf pisti tykyttelemään pahasti ja saattoi ehkä pukata pientä ahdistustakin jo yhdestä kupillisesta. Tee oli jälkimmäisenkin kanssa ihan ok. Muuten kahvi ei itselläni vaikuta juuri mitään mutta ilmeisesti tuo yhdistelmä oli kuitenkin vähän liikaa.
Joillain voi sitten varmaan mennä toisinkin päin tai kahvi ei haittaa mitään kummankaan kanssa mutta fiksuinta ainakin alkuun olisi välttää kofeiinijuomia että ei turhaan sotke tuloksia.
Sama tupakan kanssa, itselläni se varsinkin alkuun pahensi mf:n aiheuttamaa pahoinvointia ja päänsärkyä. Ensin mainittu katosi tottumisen myötä mutta iltapuolesta alkava päänsärky säilyi ja oli itselleni yksi syistä metyylifenidaatin vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kenelläkään suositella diagnostiikkaan erikoistunutta ammattilaista Oulusta tai lähiseuduilta, tahi sitten muualta sellaista joka pitäisi myös videovastaanottoa?
Ei tietoa,mutta jos ei ole sinulla kiire,niin mene vaan julkiselle puolen ,tekevät ainakin perusteelliset testit ja jos läytyy muutakin niin hyvä vaan että kaikki tulee esille.
Mutta heillä on valmius etäyhteyksiin myös,en tiedä käyttääkö he niitä paljoa, kannattaa kysyä.
Soitat vaa (TK)ja kysyt aikaa ja videojuttuja, otat ajan vastaan sitte jos haluat tai menet muualle.
Ei ole kiire, mutta julkiselta en ole apua saanut. Siksi kysyin nimenomaan yksityistä ja siihen itse kysymykseen haluaisin vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kenelläkään suositella diagnostiikkaan erikoistunutta ammattilaista Oulusta tai lähiseuduilta, tahi sitten muualta sellaista joka pitäisi myös videovastaanottoa?
Ei tietoa,mutta jos ei ole sinulla kiire,niin mene vaan julkiselle puolen ,tekevät ainakin perusteelliset testit ja jos läytyy muutakin niin hyvä vaan että kaikki tulee esille.
Mutta heillä on valmius etäyhteyksiin myös,en tiedä käyttääkö he niitä paljoa, kannattaa kysyä.
Soitat vaa (TK)ja kysyt aikaa ja videojuttuja, otat ajan vastaan sitte jos haluat tai menet muualle.
Ei ole kiire, mutta julkiselta en ole apua saanut. Siksi kysyin nimenomaan yksityistä ja siihen itse kysymykseen haluaisin vastauksia.
En osaa auttaa. Mutta jos tuntuu että asia pitää tutkia niin tee se, minä mietin vuosikausia .
Kokeile eka vaikka neuropsykologi + adhd , ne tekee ihan hyvät testit joissa se tulee hyvin ilmi (yleensä) ., sellaisen lapun kans ois helppo edetä sitten.
Äkkiseltään katottuna "neuroteam" oulu
72mg concertaa ,ja tuli sitte mentyä kahvilaan ja siellä oli kahvit isoissa moteissa.
Hieman tykytti pari tuntia sen jälkeen, mutta tulipahan taas muistutus.
Mutta oli se hyvää kahvia, kesällä viimeksi join.
Miten lapsuuden turvattomuuden tunne huomioidaan diagnoosia tehdessä? eikö se aiheuta samanlaista oireilua?
Vai onko kuitenkin eri oireilut loppujen lopuksi?
Minulla on dg, ja ei ole oikein kehittynyt turvallisuuden tunnetta koskaan, tässä nyt pohditaan pitäskö alottaa psykoterapia.Mulla dg. oli kuulemma ihan selkeä, myös ne nepsy-testit täysin selkeitä.
Lueskelen ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0:aa. Tulee suorastaan vammanen olo, mutta ei tunnu missään. :)
Ne oppaat auttaa joillakin, joskus ihan riittävästi.
Mutta miks siitä tulis vammanen olo ? On monentasosta oireilua toki.
Kuulostaa hyvin tutulta.
Koulussa/opinnoissa mennyt aina joko tosi hyvin tai tosi huonosti. Lukiossa vältin luokalle jäämisen järjestelemällä itseni kesken kaiken iltalukion puolelle. Silloin nukuin lähes kaiken vapaa-ajan, kun taas nyt keski-ikäisenä on univaikeuksia. Vajaan parinkymmenen vuoden aikana aloitin/keskeytin yliopiston muistaakseni kuusi kertaa, ja tuottihan se minulle kaikesta sähläämisestä huolimatta kaksi tutkintoa.
Työelämässä on kuitenkin tökkinyt ja pahasti. Jotenkin vaikea saada otetta edes työnhausta välillä. En ole aina kokenut olevani edes työkykyinen asiantuntijahommissa, missä kaikki organisointi on käytännössä omalla vastuulla. Yksityisyrittäjänä kitkuttelin jossain välissä pari vuotta, mutta siitä ei tullut oikein mitään - sain asioita aikaiseksi vasta juuri ennen deadlinea, aivan jäätävän stressin ja raivokohtausten siivittämänä.