Pariskunnat joilla yhteiset rahat miten voitte luottaa toiseen niin paljon?

Joku esitti että se on aina mies joka hoitaa perheen raha-asiat. Meillä minä naisena hoidan suurimman osan meidän raha-asioista. Mies tosin ostaa ja myy pörssiosakkeet yleensä. Mutta minä maksan laskut, teen veroilmoitukset kummallekin ja yhteiseen yritykseen jne. Huolehdin varainsiirtoverot ja lainhuudon jne.

Mutta aina katsotaan miehen kanssa läpi hänen veroilmoitus ja yrityksen veroilmoitus niin että mieskin tietää missä mennään ja jos vaikka kuolisin niin mies saisi kyllä itsekin tehtyä nuo paperit.

Eli minä teen mutta kumpikin tietää kaiken oleellisen tilanteesta.

Kun oltiin asuntovelkaisia, niin ei siellä tilillä ollut paljoa vietävää, joten ei tarvinnut pelätä. Nykyisin meillä on yhteiset käyttötilit, mutta säästötilit on omat. Eli vaikka yhteiset rahat lähtisi kävelemään, niin vaikutus jäisi vähäiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhteinen tili, asuntolaina ja sijoitusomaisuus. Ei pelota.

Meillä on omat ja yhteiset tilit joita minä hoidan. Samoin talo ja sijoitusomaisuus. Ei ole tarvetta salata tuloja toiselta tässä "perhe oy:ssä"

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole yhteistä tiliä, mutta rahat ovat kyllä yhteiset. Ei siis ole sun ja mun menoja, vaan rahat käytetään koko perheen hyväksi, ja pakolliset menot ovat tietenkin prioriteetti. Mutta kysymys siitä, miten toiseen voi luottaa niin paljon... keneen sitten?! Kehen mä luottaisin enemmän kuin omaan puolisooni?

Tietenkin itseesi. Koskaan ei kannata luottaa kehenkään muuhun kuin itseensä.

Me ollaan oltu yhdessä lapsesta,saakka. Tietenkin kaikki on yhteistä. Yhdessä olemme kasvaneet aikuisiksi ja kokeneet normaalit parisuhteen kriisit. Yhdessä olemme kasvattaneet aikuisiksi lapset. Tottakai luotamme toisiimme kaikinpuolin ja sitten kun toinen pettää kaiken, niin puolet on puolet.

Eksän kanssa oli. Hän oli tarkan markan tyyppi, piti huolta taloudesta. Nyksän kanssa ei ole, on sen verran holtiton rahankäyttäjä. Ekää luottokortilla koko ajan, kun minä haluan ensin tienata käyttämäni rahan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä osa rahoista on edelleen yhteisiä vaikka ollaan erottu. Siihen on paljon käytännön syitä (mm edelleen yhteisiä sijoitusasuntoja ja loma-asunto). Eipä tulis mieleenkään että kummallakaan olisi tarvis niitä sieltä kavaltaa. Mutta toisaalta, samasta syystä pidetään avioliitto juridisesti voimassa niin kauan kunnes päätetään miten jaetaan (varmaan vasta sitten kun lapset aikuistuneet). Lopullisen eron ja osituksen myötähän myös omilla tileillä olevat varat tulee jakoon mukaan.

Myös luottokortit on edelleen yhteisvastuullisia, ei ole vain tullut muutettua. Näytti exä käyttäneen yhtä korttia ulkomailla ollessaan, ja siirtäneen heti korvaavan summan tilalle =)

Ja ap ei voisi kuvitella pitävänsä yhteistaloutta Nykyisen miehen kanssa luottamuspulan vuoksi?

Meillä on omat tilit ja vain miehellä on luottokortti, koska itse olen pärjännyt pelkällä visakortilla. Mies on paremmin tienaava ja hänelle omaisuutta oli kertynyt huomattavasti enemmän kuin minulle ennen kuin tapasimme. Naimisissa olemme ja mies olisi halunnut antaa käyttäoikeuden omaan tiliinsä, mutta kieltäydyin. Luottamus on hyvä eikä tulisi mieleenkään kavaltaa miestäni. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä osa rahoista on edelleen yhteisiä vaikka ollaan erottu. Siihen on paljon käytännön syitä (mm edelleen yhteisiä sijoitusasuntoja ja loma-asunto). Eipä tulis mieleenkään että kummallakaan olisi tarvis niitä sieltä kavaltaa. Mutta toisaalta, samasta syystä pidetään avioliitto juridisesti voimassa niin kauan kunnes päätetään miten jaetaan (varmaan vasta sitten kun lapset aikuistuneet). Lopullisen eron ja osituksen myötähän myös omilla tileillä olevat varat tulee jakoon mukaan.

Myös luottokortit on edelleen yhteisvastuullisia, ei ole vain tullut muutettua. Näytti exä käyttäneen yhtä korttia ulkomailla ollessaan, ja siirtäneen heti korvaavan summan tilalle =)

Ja ap ei voisi kuvitella pitävänsä yhteistaloutta Nykyisen miehen kanssa luottamuspulan vuoksi?

Meillä on omat tilit ja vain miehellä on luottokortti, koska itse olen pärjännyt pelkällä visakortilla. Mies on paremmin tienaava ja hänelle omaisuutta oli kertynyt huomattavasti enemmän kuin minulle ennen kuin tapasimme. Naimisissa olemme ja mies olisi halunnut antaa käyttäoikeuden omaan tiliinsä, mutta kieltäydyin. Luottamus on hyvä eikä tulisi mieleenkään kavaltaa miestäni. Ap

Häh?

Sinä pystyt osoittamaan luotettavuutesi vain olemalla luotettava. Kun kieltäydyt kortista, et pysty osoittamaan olevasi luotettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

avioliitoissa rahat on aina yhteiset pitipä yhteistä tiliä tai ei... ja siksi ei käy päinsä. Tai ainakin yksi syy monesta.

Onko tuo sääntö yhteisistä rahoista olemassa vain suomalaisissa avioliitoissa? Mitä jos suomalainen nai ulkomaalaisen puolison?

Suomalaisessa avioliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa, eli yksin miehen nimissä olevat tilivarat ovat yksin miehen ja sama toisin päin. Vasta erotilanteessa tai toisen kuoltua suoritetaan ositus, jossa varat ”tasataan”. Toki puolisoilla on myös elatusvelvollisuus, eli elintason on oltava molemmilla sama.

Tuo elintaso/elatusjuttu on pelkkää puppua. Lain mukaan "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." ja tuomioistuimet ovat tulkinneet tämän siten, että jos et kykene osallistumaan, niin riittää, että puoliso tarjoaa perustarpeet, ei Vuittonin laukkua, vaikka hänellä olisi siihen varaa. Samanlaista elintasoa ei ole perusteltu missään.

Jos puoliso lähtisi jollekin omalle luksuslomalle ja jättäisi minut kotiin, vaihdattaisin lukot asap.

Silloin syylllistyisit rikokseen. Puoliso voisi lomalta palattuaan pyytää poliisia murtamaan oven jotta pääsee omaan kotiinsa. Vaikka se asunto olisi täysin sataprosenttisesti sinun nimissäsi edes sillä ei olisi merkitystä. Ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Ketään ei saa hetken mielijohteesta heittää pihalle vakituisesta asuinpaikastaan.

Ei edes silloin kun av-mammaa harmittaa ihan hirmuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Joku esitti että se on aina mies joka hoitaa perheen raha-asiat. Meillä minä naisena hoidan suurimman osan meidän raha-asioista. Mies tosin ostaa ja myy pörssiosakkeet yleensä. Mutta minä maksan laskut, teen veroilmoitukset kummallekin ja yhteiseen yritykseen jne. Huolehdin varainsiirtoverot ja lainhuudon jne.

Mutta aina katsotaan miehen kanssa läpi hänen veroilmoitus ja yrityksen veroilmoitus niin että mieskin tietää missä mennään ja jos vaikka kuolisin niin mies saisi kyllä itsekin tehtyä nuo paperit.

Eli minä teen mutta kumpikin tietää kaiken oleellisen tilanteesta.

Sama meillä. Rahat on aina olleet mun takana. Miehelle riittää että laskut tulee maksettua ja elämä sujuu ongelmitta, ei aina edes tiedä mitä tililleen tulee. Lähetän hänelle välillä excelin  missä on vuoden menot ja tulot päivitettynä, tuskin edes vilkaisee niitä. Hoidan myös sijoitukset ja olen hoitanut 2 talonrakennusprojektin budjetoinnin, tilaukset ja menoseurannan - mies rakensi enemmän. 

Mun mielestä olisi kamalaa miettiä maksankohan enemmän perheen menoista ja pimittääkö puoliso rahaa omiin menoihinsa kun omat menee kaikki taloudenhoitoon. Pitää kirjaa ostoksista ja hankinnoista ja splittailla kuitteja kuukausittain. Meillä on ystäviä jotka vielä 30v yhdessäolon jälkeen jakavat ravintolalaskutkin!!?? Tosi noloa, hoitaisivat edes kotona.

On yhteinen tili mutta molemmilla myös omat tilit. Itsellä useampi, tietysti. Kai nyt jokainen oman (ja lapsen) selustan turvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

avioliitoissa rahat on aina yhteiset pitipä yhteistä tiliä tai ei... ja siksi ei käy päinsä. Tai ainakin yksi syy monesta.

Onko tuo sääntö yhteisistä rahoista olemassa vain suomalaisissa avioliitoissa? Mitä jos suomalainen nai ulkomaalaisen puolison?

Suomalaisessa avioliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa, eli yksin miehen nimissä olevat tilivarat ovat yksin miehen ja sama toisin päin. Vasta erotilanteessa tai toisen kuoltua suoritetaan ositus, jossa varat ”tasataan”. Toki puolisoilla on myös elatusvelvollisuus, eli elintason on oltava molemmilla sama.

Tuo elintaso/elatusjuttu on pelkkää puppua. Lain mukaan "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." ja tuomioistuimet ovat tulkinneet tämän siten, että jos et kykene osallistumaan, niin riittää, että puoliso tarjoaa perustarpeet, ei Vuittonin laukkua, vaikka hänellä olisi siihen varaa. Samanlaista elintasoa ei ole perusteltu missään.

Jos puoliso lähtisi jollekin omalle luksuslomalle ja jättäisi minut kotiin, vaihdattaisin lukot asap.

Silloin syylllistyisit rikokseen. Puoliso voisi lomalta palattuaan pyytää poliisia murtamaan oven jotta pääsee omaan kotiinsa. Vaikka se asunto olisi täysin sataprosenttisesti sinun nimissäsi edes sillä ei olisi merkitystä. Ihmisellä on oikeus omaan kotiin. Ketään ei saa hetken mielijohteesta heittää pihalle vakituisesta asuinpaikastaan.

Ei edes silloin kun av-mammaa harmittaa ihan hirmuisesti.

Sinä se et ymmärrä metaforaa avioerolle. Itara ja tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olisin yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, johon en luota täysin? Luotanhan muutenkin elämäni hänen käsiinsä, miksi en rahojani? Jos kelpuutan hänet lasteni isäksi, kelpuutan myös rahanvartijaksenikin.

Olen niin samaamieltä kanssasi.

T. 50 v yhdessä yhteisten rahojen kanssa

Ne perheet joissa yhteinen tili ja nainen hoitaa raha-asiat, niin kerjääkös se mies naiselta rahaa kortsuihin, matsilippuihin, alkkareihin

yms. hlökohtaisiin menoihin?

Sehän on jo melkoista "tasa-arvoa".

yhteinen tili, lisäksi tietysti oma salainen tili sen varalta jos ero tulee niin ei joudu kaikkea jakamaan.

En tiedä onko todella näin, mutta eikös puolison kuollessa yhteisen tilin käyttöoikeus lakkaa, kunnes perunkirjoitus on tehty ja perintöasiat selvillä? Eli kyllä jokin oma tili kai kannattaa olla.

Ilman kyseistä luottamusta ei ole parisuhdetta. Quite simple.

Helppo juttu! Olemme molemmat sairaalloisen pihejä, niin ei tule raha-asioista kiistaa! Ja mihin ja miksi se toinen rahaa jemmaisi? On samat perillisetkin, joten siitäkin vinkkelistä on samantekevää, onko pankkitili yhteinen vai ei. Ja avioehtoakaan ei ole, joten erotapauksessa olisi yhdentekevää, kumman nimissä rahat ovat.

Vierailija kirjoitti:

yhteinen tili, lisäksi tietysti oma salainen tili sen varalta jos ero tulee niin ei joudu kaikkea jakamaan.

Suunnittelet rikosta. Kai tuo oli vitsi?

Vierailija kirjoitti:

Ne perheet joissa yhteinen tili ja nainen hoitaa raha-asiat, niin kerjääkös se mies naiselta rahaa kortsuihin, matsilippuihin, alkkareihin

yms. hlökohtaisiin menoihin?

Sehän on jo melkoista "tasa-arvoa".

Tilillä on aina katetta omiin menoihin, isommat ostot mietitään yhdessä.

50