Lue keskustelun säännöt.
Miehen exä väittää että meidän pitäisi ottaa myös bonuslapset mukaan ulkomaanmatkalle!
20.05.2019 |
Olemme lähdössä ulkomaille (minä, mies ja vauva) lomalle viikoksi ja tosiaan tää ei oo miehen lapsiviikko, asiasta sovittu jo ajat sitten. Nyt exä on kuitenkin sitä mieltä että myös bonuslasten pitäisi päästä ulkomaille kerran vauvakin pääsee! Miehen exä on siis työtön eikä kykene tarjoamaan lapsille tällaisia matkoja. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? Tuntuu tosi pahalta kiusaamiselta tällainen katkera käytös!
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Olen jo tälläinen vanha täti, mutta tuo kuulostaa kamalalta, että miehen lapset ovat jotain bonuslapsia. Yhtä perhettä kaikki ja jos lomalle lähdetään, niin sitten koko perhe mukaan eikä vain osa lapsista. Se on eri asia, jos vain aikuiset lähtevät.
Kamala isä, jos ei halua, että myös hänen lapset tulee mukaan. Ja selkärangaton, jos antaa nykyisen rouvan päättää. Kyllä taas kannatti tuollaisen kanssa lisääntyä, eikö niin?
Sulla on ilmeisesti se käsitys, että tässä mies maksaa koko lystin? Entäpä, jos ei maksakaan? Jos ap maksaakin vaikka suurimman osan? Tai koko reissun? Jos oikein ymmärsin, miehellä ei olisi edes varaa maksaa näitä muita lapsiaan mukaan. Siinä ei miehen halut paljoa paina, jos hänellä ei ole varaa maksaa lapsiaan mukaan eikä lasten äidilläkään ole.
Mä ymmärrän, että vanhemman pitää kohdella kaikkia lapsiaan tasapuolisesti. Meillä esimerkiksi mies maksaa lastensa harrastuksista 300 €/v jokaisesta kolmesta lapsestaan. On siis tasapuolista. Jokainen saa isältään täsmälleen yhtä paljon rahaa harrastuskuluihin. Kuitenkin meidän yhteisellä lapsella on huomattavasti kalliimpia harrastuksia kuin miehen kahdella muulla lapsella. Miksi? Siksi, että minä maksan suurimman osan lapseni harrastuksista ja yhden harrastuksen rahoittaa mun vanhempani, mutta miehen exä taas ei maksa omien lastensa harrastuksista kuin alle puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun kaikki lapset ovat isompia, tulee matkustamisesta hieman hankalampaa. Tuolloin olisi varmastikin reilua ottaa mukaan kaikki lapset, sillä muuten lapsille tulee varmasti katkeruuden tunteita toisiaan kohtaan. Tosin mielestäni silloin myös lasten äidin tulee osallistua hänen ja miehen lasten kuluihin omalta osaltaan.
Onpa jotekin täysin absurdi mielipide; siis tuo, että kotiin jäävän vanhemman tulisi osallistua kuluihin, jos lapsi matkustaa toisen perheen mukana. Minulle ei ole rehellisesti sanottuna itselleni tullut koskaan edes mieleenkään, että joku voisi ehdottaa jotakin noin kummallista. Sehän olisi täydellistä kotiin jäävän vanhemman hyväksikäyttöä päättää jostakin hulppeasta ulkomaanreissusta omassa perheessään, ja sitten vaatia kotiin jäävää vanhempaa maksamaan puolet lapsen kustannuksista - ja itse nautiskella lopulta subventoidusta lomasta lapsen kanssa maksajan jäädessä kotiinsa ihmettelemään. :O
Minusta on ihan selvää, että jos oman perheen lasten kanssa lähtee reissuun, lasten matkan maksavat sen perheen aikuiset. Ja lapsia ovat ihan samalla tavoin biologiset lapset ja bonuslapset. Ei perhettä voi perustaa ilman, että sitoutuu pitämään huolta lapsista.
Tulee kyllä tosi onneton olo lasten puolesta, kun lukee täältä näitä "senttiäkään en miehen lasten matkasta maksa" -juttuja. Enpä haluaisi olla sellainen lapsi, josta puhutaan kuin jostakin ylimääräisestä rasitteesta. Lapset ovat lapsia, ja tarvitsevat ja ansaitsevat tasapuolista kohtelua. Sama se, miten he ovat perheeseen päätyneet.
Minä en maksa miehen lasten reissuista. Ei ole varaa. Rahani menevät omiin lapsiin.
Pitääkö minun tehdä niin, että omat lapseni eivät koskaan pääse ulkomaille, jos miehellä ei ole rahaa maksaa omia lapsiaan? Sekö on tasapuolista?
Minusta tasapuolisuutta on nimenomaan se, että lapsia kohdellaan samalla tavoin - että perheessä kaikki ovat samalla viivalla. Toisin sanoen säästetään niin kauan että kaikki pääsevät reissuun; ei niin, että perheen sisällä on eri kerroksen väkeä, joilla on eri elintaso. En näe mitään tapaa, jolla lapset voisivat kokea saamansa kohtelun reiluna ja tasapuolisena, jos heitä jaotellaan eri joukkueisiin biologisten vanhempien varallisuuden perusteella.
Jokainen toki tekee omat ratkaisunsa ihan kuten haluaa, eikä kenenkään tietysti tarvitse minulta tai keneltäkään muulta lupaa kysellä - mutta tässä asiassa minulla on itselläni kyllä todella vahva mielipide lasten oikeuksien näkökulmasta.
Jaa-a. Ja minä olen jättänyt ydinperheellisenä koko katraan pois kyydistä ja mennyt miehen kanssa. Olen myös mennyt nuorimman kanssa ja teiniväki on jäänyt kotiin, mies mukana tietysti. Yksi ei halunnut ja toinen ei joutanut.
Vauvaa minusta ei lasketa, koska eihän se siitä matkasta mitään tajua.
Elämän realiteetit nyt vain ovat niin, että aina ei lasten äiti ole suopea uutta naista kohtaan, vaikka olisikin itse lähtenyt suhteesta. Tällaisen naisen lapsiin on vaikea luoda suhdetta. Lapset vierastavat jne. Silloin minusta on parempi antaa lapsille tilaa isänsä kanssa isäviikoilla ja pysytellä etäällä. Mutta isän tulee kuitenkin hoitaa velvollisuutensa uutta naistaan ja lastaan kohtaan myös.
Kun on yhteishuoltajuus, ovat lapset 50% ajasta äitinsä kanssa. Näinä aikoina uusi perhe voi tehdä mitä lystää. Ei se lapsille kuulu. Toki isällä on velvollisuus kohdella kaikkia lapsia samanarvoisesti. Vauva ei ole vielä sen ikäinen, että sen reissuista tarvitsisi kertoa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun kaikki lapset ovat isompia, tulee matkustamisesta hieman hankalampaa. Tuolloin olisi varmastikin reilua ottaa mukaan kaikki lapset, sillä muuten lapsille tulee varmasti katkeruuden tunteita toisiaan kohtaan. Tosin mielestäni silloin myös lasten äidin tulee osallistua hänen ja miehen lasten kuluihin omalta osaltaan.
Onpa jotekin täysin absurdi mielipide; siis tuo, että kotiin jäävän vanhemman tulisi osallistua kuluihin, jos lapsi matkustaa toisen perheen mukana. Minulle ei ole rehellisesti sanottuna itselleni tullut koskaan edes mieleenkään, että joku voisi ehdottaa jotakin noin kummallista. Sehän olisi täydellistä kotiin jäävän vanhemman hyväksikäyttöä päättää jostakin hulppeasta ulkomaanreissusta omassa perheessään, ja sitten vaatia kotiin jäävää vanhempaa maksamaan puolet lapsen kustannuksista - ja itse nautiskella lopulta subventoidusta lomasta lapsen kanssa maksajan jäädessä kotiinsa ihmettelemään. :O
Minusta on ihan selvää, että jos oman perheen lasten kanssa lähtee reissuun, lasten matkan maksavat sen perheen aikuiset. Ja lapsia ovat ihan samalla tavoin biologiset lapset ja bonuslapset. Ei perhettä voi perustaa ilman, että sitoutuu pitämään huolta lapsista.
Tulee kyllä tosi onneton olo lasten puolesta, kun lukee täältä näitä "senttiäkään en miehen lasten matkasta maksa" -juttuja. Enpä haluaisi olla sellainen lapsi, josta puhutaan kuin jostakin ylimääräisestä rasitteesta. Lapset ovat lapsia, ja tarvitsevat ja ansaitsevat tasapuolista kohtelua. Sama se, miten he ovat perheeseen päätyneet.
Minä en maksa miehen lasten reissuista. Ei ole varaa. Rahani menevät omiin lapsiin.
Pitääkö minun tehdä niin, että omat lapseni eivät koskaan pääse ulkomaille, jos miehellä ei ole rahaa maksaa omia lapsiaan? Sekö on tasapuolista?
Minusta tasapuolisuutta on nimenomaan se, että lapsia kohdellaan samalla tavoin - että perheessä kaikki ovat samalla viivalla. Toisin sanoen säästetään niin kauan että kaikki pääsevät reissuun; ei niin, että perheen sisällä on eri kerroksen väkeä, joilla on eri elintaso. En näe mitään tapaa, jolla lapset voisivat kokea saamansa kohtelun reiluna ja tasapuolisena, jos heitä jaotellaan eri joukkueisiin biologisten vanhempien varallisuuden perusteella.
Jokainen toki tekee omat ratkaisunsa ihan kuten haluaa, eikä kenenkään tietysti tarvitse minulta tai keneltäkään muulta lupaa kysellä - mutta tässä asiassa minulla on itselläni kyllä todella vahva mielipide lasten oikeuksien näkökulmasta.
Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika jännä. Mummopuolen pitää kerätä lapsipuolelle pesämuna tai on ikävä mummo ja eriarvoistaa saman perheen lapset. Perheen sisällä on sitten kuitenkin ihan ok, että isä jättää kaksi lastaan lomamatkan ulkopuolelle ja vie lomalle vain uuden vamon ja yhteisen lapsen.
Miksi mummopuolella on jotenkin isompi velvoite pitää poikansa perheen lasten tasa-arvosta huolta, jos uusperheessä edes isällä ei ole samaa velvotetta? Isä saa ihan rauhassa jaotella lapset kahteen kastiin, niihin jotka saa lomamatkoja ja niihin jotka ei saa.
Mun ehdotus on että pistäkää mummopuoli maksamaan etälasten matka. Tai pistätte välit poikki.
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos omalla puolisollani olisi lapsi tai useampi edellisestä suhteesta niin mielelläni ottaisin heitäkin mukaan perheemme reissuille niin, että yhdessä näiden oman äidin kanssa ajoissa suunnitellaan ne reissut jne. Jos meillä olisi useampi oma lapsi, varmaan pyrkisin sumplimaan niitä reissuja samoin kuin täällä ovat jotkut ehdottaneet, että lapset pääsevät tasapuolisesti vuorotellen mukaan. Keskustelisin myös lasten kanssa, millaiset matkat ketäkin kiinnostaisivat.
En pitäisi myöskään mahdottomana, että lähtisin itse johonkin reissuun puolisoni lapsen kanssa. Toki pyrkisin muodostamaan häneen hyvät välit ja luomaan sen tunteen, että on aina meille tervetullut ja ollaan hänen toinen kotinsa äidin kodin lisäksi. Ja koittaisin pitää asialliset välit miehen exään.
Olen itse avioerolapsi ja kulkenut vuoroin äidin ja vuoroin isän, sekä heidän seurustelukumppaneidensa matkassa ja saanut siitä hyvät eväät, koska vanhempieni uudet kumppanit suhtautuivat minuun enimmäkseen ihan hyvin. Eronneet vanhempani handlasivat yhteishuoltajuuden aika hyvin, eikä minua käytetty koston välikappaleena tms. lapsellista paskaa, mitä valitettavan usein saa lukea. Myös suhtautuminen exän uuteen kumppaniin oli kummaltakin vanhemmalta ihan asiallista.
Ap:ta neuvoisin sanomaan kumppanin lasten äidille, että otatte heidät mielellänne joku toinen kerta mukaan reissuun, mutta tämä matka on nyt tässä kohtaa jo suunniteltu ja kyse on lähinnä teidän parisuhdelomastanne, kun vauva ei vielä siitä matkasta mitään ymmärrä. Sama kannattaa sanoa myös miehen vanhemmille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Näin se varmaan menee, ellei lapset asu uusperheessa sataprosenttisesti. Viikonloppulaoset ovat vain kylässä. Vuoroviikkolapset poissa mielestä puolet ajasta.
Olen itsekin eronnut, tiedän mistä puhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Ydinperhettähän ei ikinä muodostu näissä tapauksissa. Sinulla on aina uusperhe, jos perustat perheen henkilön, jolla on ennestään lapsia, kanssa. Jos noin kovasti hinkuat ydinperhettä, niin varmasti löydät kumppanin, jolla ei ole ennestään lapsia.
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.
Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi voisi lähteä myös matkalle ex: N ja vanhempien lasten kanssa. Sinulla kun on vauvakin, jolla on varmaan mukavampi kotona.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Minä olen valinnut aviomieheni sen perusteella, että haluamme samanlaista elämää. Me siis matkustelemme.
Miksi ihmeessä minun pitäisi valita kumppani sen perusteella, millaista elämää hänen lapsensa haluavat...?
Kaikki lapset ovat teinejä. Jokainen tietää, että rahaa on käytettävissä xx euroa. Ketään ei pakoteta käyttämään sitä rahaa siten kuin ei halua.
Minusta tasapuolisuus on mm. Sitä, että jokainen lapsi pääsee kerran vuodessa ulkomaille. (Tai saa uuden läppärin tms.). Eli se lapsi viedään, joka ei ole päässyt. Muut eivät pääse, jos ovat päässeet toisen vanhemman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Missä perheessä? Uusperheissä kun lapsilla on myös se toinen vanhempi ja tämän suku. Lapsen äitihän voi käyttää rahaa ihan eri tavalla kuin lapsen isä uuden vaimonsa kanssa. Vaikka miten sinä ja mies käyttäisitte mieluiten rahaa matkusteluun, miehen lapsen äiti taas saattaa käyttää rahaa mieluummin kaikkeen merkkitavaraan. Silloin miehen lapsi saa sekä matkat (teiltä) että merkkitavarat (äidiltään), mutta teidän yhteiset lapsenne vain matkat (teiltä). Uusperheissä ongelmana usein onkin, että vaikka uusperheen sisällä elettäisiin tavalla A, lapsi voi toisen vanhempansa luona elääkin tavalla B.
Mihin nyksäpolveen asti lapset pitää ottaa mukaan jos kaikki ovat samaa perhettä? Minun+miehen lapsi, miehen+eksän lapset, eksän+eksän nyksän lapset, eksän nyksän+eksän eksän nyksän lapset? Me varataan suosiolla aina koko jumbojetti, mites te muut?
No, miehet on sellaisia, että saattavat jättää omat lapsensa pois reissusta, kun on "niin kallista". Itse äitinä otan aina lapseni mukaan ja valitsen lapsiystävällisen kohteen. Uutta puolisoa minulla ei ole, kuten ei ole exälläkään. Lapset on 50/50. Exä on sanonut, ettei loma lasten kanssa ole lomaa.
No, omapa valintansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Minä olen valinnut aviomieheni sen perusteella, että haluamme samanlaista elämää. Me siis matkustelemme.
Miksi ihmeessä minun pitäisi valita kumppani sen perusteella, millaista elämää hänen lapsensa haluavat...?
Kaikki lapset ovat teinejä. Jokainen tietää, että rahaa on käytettävissä xx euroa. Ketään ei pakoteta käyttämään sitä rahaa siten kuin ei halua.
Minusta tasapuolisuus on mm. Sitä, että jokainen lapsi pääsee kerran vuodessa ulkomaille. (Tai saa uuden läppärin tms.). Eli se lapsi viedään, joka ei ole päässyt. Muut eivät pääse, jos ovat päässeet toisen vanhemman kanssa.
No tuo on sitten toki jo eri asia jos kyse on siitä, että lapset itse valitsevat haluamansa. Siinä toki otetaan sitten huomioon juuri lasten toive ja heidän oma käsityksensä tasapuolisuudesta. Se kuulostaa toki fiksulta, jos tilanne on juuri tuo.
Miksi lisääntyä käytetyn köyhän miehen kanssa?