Lue keskustelun säännöt.
Miehen exä väittää että meidän pitäisi ottaa myös bonuslapset mukaan ulkomaanmatkalle!
20.05.2019 |
Olemme lähdössä ulkomaille (minä, mies ja vauva) lomalle viikoksi ja tosiaan tää ei oo miehen lapsiviikko, asiasta sovittu jo ajat sitten. Nyt exä on kuitenkin sitä mieltä että myös bonuslasten pitäisi päästä ulkomaille kerran vauvakin pääsee! Miehen exä on siis työtön eikä kykene tarjoamaan lapsille tällaisia matkoja. Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä? Tuntuu tosi pahalta kiusaamiselta tällainen katkera käytös!
Kommentit (613)
Siis kyllä ydinperheissäkin matkustetaan vaihtelevilla kokoonpanoilla, varsinkin jos lapsilla on isompi ikäero. Meillä on kolme lasta ja koko perheen matkoillakin käydään, mutta pääosin erilaisilla kokoonpanoilla. Esim. teini-ikäinen tyttö rakastaa Harry Potteria ja shoppailua, olen käynyt hänen kanssaan kahdestaan mm. Lontoossa. Teini-ikäinen poika on formulafani, kävin hänen kanssaan Belgian Spassa. Miestäni ei kiinnosta shoppailut eikä formulat, miksi hänen tai niiden lasten joita ei tuo kiinnosta, olisi lähdettävä mukaan? Sen sijaan mies on mökkeilyt ja kiertänyt samalla Muumimaailmat sekä Puuhamaat nuorimman kanssa, koska hän tykkää mökkeilystä ja jaksaa touhuta lapsen kanssa näissä puuhakohteissa (on vanhempienkin lasten kanssa käynyt silloin kun olivat pieniä). Itse en pidä mökkeilystä. Koko perheenä käydään laskettelulomilla, koska siitä tykkäävät kaikki.
Itse olen avioeroperheestä enkä pitänyt silloinkaan outona etten ollut isäni ”uuden” perheen mukana jokaisella matkalla. Äidin kanssa käytiin kahdestaan mm. Kanarialla ja Ruotsissa, jossa taas puolisisarukseni eivät käyneet. Sitä en tiedä miten matkani maksettiin, maksoiko se aina kokonaan jonka mukana olin vai menikö puoliksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyse on uusperheestä, jossa on vauva, niin en todellakaan näkisi vanhempia sisarpuolia samalla reissulla. Minusta se reissu on niiden kahden aikuisen, jotka ovat parisuhteessa ja heille on juuri syntynyt yhteinen lapsi. Ja mitä ne vanhemmat lapset siellä vauvan kanssa tekisivät ylipäätään. Vanhempien lasten kanssa toki isä tekee erillisen matkan ja näiden lasten äiti maksaa siitä osansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin nyksäpolveen asti lapset pitää ottaa mukaan jos kaikki ovat samaa perhettä? Minun+miehen lapsi, miehen+eksän lapset, eksän+eksän nyksän lapset, eksän nyksän+eksän eksän nyksän lapset? Me varataan suosiolla aina koko jumbojetti, mites te muut?
Me matkustetaan pari kertaa vuodessa suvun voimin. Mukana on 15-25 hlö, eksiä ja nyksiä ja bonuslapsia. Kaikki tullaan toimeen, eikä ketään jätetä ulos.
Ja sinä ja puolisosi maksatte koko lystin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Veikkaan, että useammin se on se lasten äiti joka on hankala.
Ex on kohtuuton. Vauva ei vielä maksa mitään. Sitten eri asia kun lapset ovat isompia.
Kokemuksesta voin sanoa, että kannattaa jättää kertomatta kaikki kiva mitä teette. Sutkuttelet vain kaikkea kurjaa jos ex sattuu juttusille. Kateus on kavalaa ja varsinkin näillä exillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, me reissataan aina mun lasten kanssa ja miehen poika ei tule koskaan mukaan. Nauttikaa lomasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin nyksäpolveen asti lapset pitää ottaa mukaan jos kaikki ovat samaa perhettä? Minun+miehen lapsi, miehen+eksän lapset, eksän+eksän nyksän lapset, eksän nyksän+eksän eksän nyksän lapset? Me varataan suosiolla aina koko jumbojetti, mites te muut?
Me matkustetaan pari kertaa vuodessa suvun voimin. Mukana on 15-25 hlö, eksiä ja nyksiä ja bonuslapsia. Kaikki tullaan toimeen, eikä ketään jätetä ulos.
Ja sinä ja puolisosi maksatte koko lystin?
No totta puhuen mun vanhemmat maksaa koko lystin, vaikka kaikilla meillä olisi näihin matkoihin varaa, kun kukaan meistä ei ole persaukinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Missä perheessä? Uusperheissä kun lapsilla on myös se toinen vanhempi ja tämän suku. Lapsen äitihän voi käyttää rahaa ihan eri tavalla kuin lapsen isä uuden vaimonsa kanssa. Vaikka miten sinä ja mies käyttäisitte mieluiten rahaa matkusteluun, miehen lapsen äiti taas saattaa käyttää rahaa mieluummin kaikkeen merkkitavaraan. Silloin miehen lapsi saa sekä matkat (teiltä) että merkkitavarat (äidiltään), mutta teidän yhteiset lapsenne vain matkat (teiltä). Uusperheissä ongelmana usein onkin, että vaikka uusperheen sisällä elettäisiin tavalla A, lapsi voi toisen vanhempansa luona elääkin tavalla B.
Jokainen tilanne on tottakai punnittava erikseen, ja kun lapset ovat riittävän isoja, heidän kanssaan voi jo keskustella siitä, minkä juuri he kokevat tasapuolisena ja reiluna. Tilanteet voivat vaihdella tämän takia paljonkin, enkä jaksa lähteä pohtimaan, millaisella filosofisella esseellä saisi summattua kaikki mahdolliset maailman tilanteet johonkin kategoriseen sääntöön.
Lähtökohtaisesti tarkoitan kuitenkin perheellä nimenomaan suppeaa perhettä, eli tässäkin ketjussa kuvattua uusperhettä. Se on se perheyksikkö, jonka sisällä lapset lähtökohtaisesti punnitsevat saamaansa kohtelua. Tämän kohtelun on siksi minusta oltava reilua ja samanlaista kaikille lapsille. Minusta tämän kohtelun tasapuolisuudesta voi tinkiä vain sillä perusteella, että lapset saavat toisissa perheissään jotakin niin eri tyyppistä, että heidän kanssaan voi sitten käydä keskustelua siitä, minkä he kokevat reiluksi suhteessa siihen - ja että lapset tosiaan sitten kaikki itse allekirjoittavat tämän kohtelun reiluuden.
Lasten kokemuksestahan tässä on ensisijaisesti kyse; kokemus tasavertaisesti rakastetuksi tulemisesta on tässä lopulta ainoa totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oishan toi nyt aivan järjetöntä, jos uuden perheen kanssa ei saisi tehdä mitään, ilman että ex-puolison kanssa tehdyt kersat raahataan mukana?!?! Se nyt vaan on niin, että erossa se vanha perhe hajoaa, vaikka kuinka uskotellaan, että ne kersat ei ole kaikki samassa asemassa. Uusi avioliitto muodostaan uuden ydinperheen ja sorry vaan, ne siellä osan ajasta käyvät lapset eivät siihen yksikköön kuulu.
Ydinperhettähän ei ikinä muodostu näissä tapauksissa. Sinulla on aina uusperhe, jos perustat perheen henkilön, jolla on ennestään lapsia, kanssa. Jos noin kovasti hinkuat ydinperhettä, niin varmasti löydät kumppanin, jolla ei ole ennestään lapsia.
Ei, kun nyt on ydinperhe. Se vanha perhe on vain vanha perhe, viimeinen eräpäivä ohitettu, olematon perhe, hajonnut perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Veikkaan, että useammin se on se lasten äiti joka on hankala.
Hankala sillä lailla, että toivoo lasten isän kohtelevan lapsiaan tasapuolisesti?
Meillä on uusiperhe, 2 yhteistä ja yksi minun lapseni. Esikoinen jo täysi-ikäinen. Olen tehnyt vain kaksi reissua ilman esikoistani. Viime kesänä hän oli töissä ja keväällä vain keskimmäiseni kaupunkilomalle. 2 muuta lasta pääsevät myös kaksin minun kanssani myöhemmin.
Jokainen saa toki päättää millä kokoonpanolla matkustaa, mutta erolapsi on jo hylätty ja kaipaisi huomiota siltä etävanhemmalta, siksi olisi todellakin syytä viedä myös heitä reissuun, varsinkin jos lähivanhemmalla ei ole varaa.
Tässä yhteydessä ap:n tapa käyttää bonuslapsi sanaa on kammottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Ja höpsis! Se perhe on hajonnut, olipa kerran perhe jota ei enää ole. Siitä on toivottavasti opittu ja uudessa suhteessa yritetään välttää tekemästä entisiä virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Veikkaan, että useammin se on se lasten äiti joka on hankala.
Hankala sillä lailla, että toivoo lasten isän kohtelevan lapsiaan tasapuolisesti?
Ei, vaan hankala ihan kaikilla tavoin. Ei ymmärrä, että enää sitä perhettä ei ole. Kuvittelee, että voi sählätä mielensä mukaan, pompottaa (varmaan syy siihen eroonkin) ja kaiken piståå siihen piikkiin että lapsen parasta tässä ajatellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Missä perheessä? Uusperheissä kun lapsilla on myös se toinen vanhempi ja tämän suku. Lapsen äitihän voi käyttää rahaa ihan eri tavalla kuin lapsen isä uuden vaimonsa kanssa. Vaikka miten sinä ja mies käyttäisitte mieluiten rahaa matkusteluun, miehen lapsen äiti taas saattaa käyttää rahaa mieluummin kaikkeen merkkitavaraan. Silloin miehen lapsi saa sekä matkat (teiltä) että merkkitavarat (äidiltään), mutta teidän yhteiset lapsenne vain matkat (teiltä). Uusperheissä ongelmana usein onkin, että vaikka uusperheen sisällä elettäisiin tavalla A, lapsi voi toisen vanhempansa luona elääkin tavalla B.
Jokainen tilanne on tottakai punnittava erikseen, ja kun lapset ovat riittävän isoja, heidän kanssaan voi jo keskustella siitä, minkä juuri he kokevat tasapuolisena ja reiluna. Tilanteet voivat vaihdella tämän takia paljonkin, enkä jaksa lähteä pohtimaan, millaisella filosofisella esseellä saisi summattua kaikki mahdolliset maailman tilanteet johonkin kategoriseen sääntöön.
Lähtökohtaisesti tarkoitan kuitenkin perheellä nimenomaan suppeaa perhettä, eli tässäkin ketjussa kuvattua uusperhettä. Se on se perheyksikkö, jonka sisällä lapset lähtökohtaisesti punnitsevat saamaansa kohtelua. Tämän kohtelun on siksi minusta oltava reilua ja samanlaista kaikille lapsille. Minusta tämän kohtelun tasapuolisuudesta voi tinkiä vain sillä perusteella, että lapset saavat toisissa perheissään jotakin niin eri tyyppistä, että heidän kanssaan voi sitten käydä keskustelua siitä, minkä he kokevat reiluksi suhteessa siihen - ja että lapset tosiaan sitten kaikki itse allekirjoittavat tämän kohtelun reiluuden.
Lasten kokemuksestahan tässä on ensisijaisesti kyse; kokemus tasavertaisesti rakastetuksi tulemisesta on tässä lopulta ainoa totuus.
Koetko asian niin, että jos perheen yhdellä lapsella on hyvin varakas toinen vanhempi, uusperheessä tälle lapselle voidaan antaa merkittävästi vähemmän kuin muille lapsille? Ja tämän pitäisi olla lapsen mielestä tasapuolista?
Älkää kertoko niistä matkoistanne! Varsinkin jos ero on tuore tai tullut uusi lapsi, niin suu suppuun. Matkailkaa, mutta jättäkää etukäteen kertomatta ja someen päivittämättä. Hyvässä lykyssä exät ei huomaa.
Ap voisi lähestyä ongelmaa siitä näkökulmasta, miten haluaa miehensä kohtelevan heidän yhteistä lastansa, jos ja kun heillekin ero tulee.
Vierailija kirjoitti:
No, me reissataan aina mun lasten kanssa ja miehen poika ei tule koskaan mukaan. Nauttikaa lomasta!
No mutta sullahan se on oikea asenne! Voitko tatuoida otsaasi: ” minä ja mun lapset mukana ja miehen poika ulkona”!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taitaa olla paljon näitä mammoja jotka ovat joutuneet miehensä bonuslapsien uhreiksi. On kamalaa että miehellä voi olla yhtä tärkeitä lapsia aiemmista suhteista? Miksi yritätte aina lytätä bonuslapset
Liittyykö tämä jotenkin siihen miehen exään?
Bonuslapsethan on jatkuva, konkreettinen muistutus siitä, että mies on joskus rakastanut jotain toista naista niin paljon, että on halunnut luopua vapaudestaan ja perustaa perheen tämän kanssa. Vaatii naiselta kovaa itsetuntoa pärjätä tämän tunteen kanssa, ja sitä harvalla bonusäidillä tuntuu olevan. Jännä sinänsä, että ne kaikkein epävarmimmat naiset päätyvät suhteisiin, jotka oikeasti sopisivat vain vahvimmile.
Veikkaan, että useammin se on se lasten äiti joka on hankala.
Hankala sillä lailla, että toivoo lasten isän kohtelevan lapsiaan tasapuolisesti?
Minä lapsettomana naisena tällaisessa kuviossa, jossa miehellä on jo lapsia olen se oikeudenmukaisempi osapuoli. Olen usein sanonut miehelle kuinka hänen tulisi kohdella lapsiaan tasavertaisesti ja kehotan tekemään lastensa kanssa mahdollisimman paljon yhdessä.
Lasten äitikään ei ole kovin reilu lapsia kohtaan, koska uusi mies on hullaannuttanut hänet... Toivottavasti järki palaa pian naisen päähän. Minua kohtaan hän on ollut ikävä ja se näkyy varsinkin lasten käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[Miten sinä näet tasapuolisuuden, kun
- miehen lapsilla on iphonex:t, macbookprot, makia-hilfiger-gant- vaatteet — mutta eivät matkustele, koska rahat eivät riitä siihen enää
- minun lapseni matkustelevat 2-3 kertaa vuodessa — mutta kännyt on ihan parin sada luokkaa yms —- koska matkustelu vie rahat.Minä näen tasapuolisuuden niin, että perheessä jaetaan yhteiset arvot siitä, miten rahaa käytetään, ja sitä sitten käytetään samalla tavoin. Toisin sanoen esimerkkisi perheessä panostettaisiin kaikkien lasten osalta joko tavaraan tai matkusteluun. En lähtisi perustamaan perhettä sellaisen miehen kanssa, joka käyttäisi rahaa ihan eri tavoin kuin minä itse.
Itse käyttäisin myös rahaa mieluummin matkusteluun ja elämyksiin kuin merkkivaatteisiin, ja tällä(kin) perusteella olen valinnut myös kumppanini.
Toistan vielä, että jokainen tekee ihan omat valintansa omien arvojensa mukaisesti - siihen on täysi oikeus - mutta minä en henkilökohtaisesti voi käsittää, että joku näkee mahdollisena tai järkevänä perheen, jonka sisällä on aivan erilaisia arvoja ja käytänteitä eri ihmisille, ja että lapset on jaoteltu joihinkin eri kategorioihin. On vaikeaa uskoa, ettei tällainen vaikuttaisi lapsiinkin jollakin tavoin negatiivisesti.
Missä perheessä? Uusperheissä kun lapsilla on myös se toinen vanhempi ja tämän suku. Lapsen äitihän voi käyttää rahaa ihan eri tavalla kuin lapsen isä uuden vaimonsa kanssa. Vaikka miten sinä ja mies käyttäisitte mieluiten rahaa matkusteluun, miehen lapsen äiti taas saattaa käyttää rahaa mieluummin kaikkeen merkkitavaraan. Silloin miehen lapsi saa sekä matkat (teiltä) että merkkitavarat (äidiltään), mutta teidän yhteiset lapsenne vain matkat (teiltä). Uusperheissä ongelmana usein onkin, että vaikka uusperheen sisällä elettäisiin tavalla A, lapsi voi toisen vanhempansa luona elääkin tavalla B.
Jokainen tilanne on tottakai punnittava erikseen, ja kun lapset ovat riittävän isoja, heidän kanssaan voi jo keskustella siitä, minkä juuri he kokevat tasapuolisena ja reiluna. Tilanteet voivat vaihdella tämän takia paljonkin, enkä jaksa lähteä pohtimaan, millaisella filosofisella esseellä saisi summattua kaikki mahdolliset maailman tilanteet johonkin kategoriseen sääntöön.
Lähtökohtaisesti tarkoitan kuitenkin perheellä nimenomaan suppeaa perhettä, eli tässäkin ketjussa kuvattua uusperhettä. Se on se perheyksikkö, jonka sisällä lapset lähtökohtaisesti punnitsevat saamaansa kohtelua. Tämän kohtelun on siksi minusta oltava reilua ja samanlaista kaikille lapsille. Minusta tämän kohtelun tasapuolisuudesta voi tinkiä vain sillä perusteella, että lapset saavat toisissa perheissään jotakin niin eri tyyppistä, että heidän kanssaan voi sitten käydä keskustelua siitä, minkä he kokevat reiluksi suhteessa siihen - ja että lapset tosiaan sitten kaikki itse allekirjoittavat tämän kohtelun reiluuden.
Lasten kokemuksestahan tässä on ensisijaisesti kyse; kokemus tasavertaisesti rakastetuksi tulemisesta on tässä lopulta ainoa totuus.
Koetko asian niin, että jos perheen yhdellä lapsella on hyvin varakas toinen vanhempi, uusperheessä tälle lapselle voidaan antaa merkittävästi vähemmän kuin muille lapsille? Ja tämän pitäisi olla lapsen mielestä tasapuolista?
No en, vaan sanoin juuri päinvastoin... Eli että lähtökohtaisesti reiluutta punnitaan aina perheen sisällä, eli perheen lapset saavat sen perheen vanhemmilta saman verran. Mitä se ikinä olikin; aikaa, rahaa, huomiota... Täydensin tätä vain sillä, että joskus voi olla mielekästä poiketa tästä JOS se tuntuu myös lapsista reilulta.
Kuvitteellisena ääriesimerkkinä yksi kolmesta lapsesta saa joltakulta kymmenen miljoonan perinnön. Silloin hän ei ehkä itsekään mielestään tarvitse osuutta vanhempien lapsille säästämästä kymppitonnista...
Me matkustetaan pari kertaa vuodessa suvun voimin. Mukana on 15-25 hlö, eksiä ja nyksiä ja bonuslapsia. Kaikki tullaan toimeen, eikä ketään jätetä ulos.