Mies rikkoi tahallaan lapsen lelun.
Meillä on 3v ja 6kk ikäinen lapsi. Uhmaikää on ja meillä vanhemmillakin on välillä hermot kireellä. Kuitenkin se olen aina minä joka joutuu laittaa selvästi rajat lapsen uhmailulle. Selittämään miksi jotain ei saa tehdä ja ottamaan lapsen raivot siitä vastaan.
Eilen lapsi tunki omaan rantalelu kastelukannuunsa jonkin esineen ja vaati isältään huutaen noukkimaan sen pois sieltä. En puuttunut tilanteeseen, koska halusin, että isä välillä koittaa oikeasti selvittää konfliktin.
Mitä sitten tapahtui: Miehellä naksahti päässä ja otti sakset ja leikkasi sen muovisen kastelukannun auki ja sanoi, että tossa on.
Lapsi itki ja minä olin ihan ihmeissäni, mitä vittua juuri tapahtui!
Mieheni on yleensä liiankin kiltti, mutta sitten joskus hän pärähtelee tollain. Ikinä ennen ei ole kohdistunut vaan meidän lapseen.
Minä tietysti suutuin miehelleni, että miksi se meni rikkomaan saksilla lapsen lelun. Hän sitten korjasi sen liimalla ja tietysti hävetti jälkeen päin.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (114)
Uuh mikä ihanan arvaamaton ja ennakoimaton jännamies.
Siis lapsi tahallaan ja typeryyksissään meni laittamaan lelun kannuun? Silloin lapselle sanotaan, että sait lelun sinne, otat sen myös itse pois. Ja jos lapsi yhä inttää, että en minä, ota sinä se pois, niin kyllä minäkin ottaisin sakset ja avaisin kannun todeten lapselle, että uudestaan ei kannata samaa kokeilla.
Lapsetkin oppivat virheistä.
Ei ole mikään jännä mies vaan,sairaslomalla työuupumuksesta.
Lasitetaanko teillä kaikki pskat toimittajat tänne. EI tarvii vastata.
Vierailija kirjoitti:
Siis lapsi tahallaan ja typeryyksissään meni laittamaan lelun kannuun? Silloin lapselle sanotaan, että sait lelun sinne, otat sen myös itse pois. Ja jos lapsi yhä inttää, että en minä, ota sinä se pois, niin kyllä minäkin ottaisin sakset ja avaisin kannun todeten lapselle, että uudestaan ei kannata samaa kokeilla.
Lapsetkin oppivat virheistä.
Kyllä sen jonkun tavaran olisi saanut sieltä pois rikkomatta lelua.
Ap
No ei mitään, pieni ylilyönti tuskinpa lapsi siitä traumatisoitui, jos ei vatvota enempää ja äitikään kauhusta kankeana itke ja lohduta lasta..
No byyhyy.. ihan oikein mieheltä tehty jos on tommonen urputus lapsella päällä ja tahallaan ite hajottaa tunkemalla leluja sinne minne ei tarvi
Vierailija kirjoitti:
Siis lapsi tahallaan ja typeryyksissään meni laittamaan lelun kannuun? Silloin lapselle sanotaan, että sait lelun sinne, otat sen myös itse pois. Ja jos lapsi yhä inttää, että en minä, ota sinä se pois, niin kyllä minäkin ottaisin sakset ja avaisin kannun todeten lapselle, että uudestaan ei kannata samaa kokeilla.
Lapsetkin oppivat virheistä.
Olen samaa mieltä. Uhmaiässä haetaan rajoja ja raja oli nyt tuossa. Pahin virhe olisi ollut noukkia se uhmaikäisen lelu sieltä kannusta, kun lapsi tulee sitä vaatimaan.
Ruokahalu kasvaa syödessä ja on kauheaa katsoa sellaisia perheitä, joissa lapsi pompottelee vanhempiaan. Ei se uhma nimittäin lopu ikinä, jos lapsi ei sen avulla opi rajoja. Rääkymällä ja huonolla käytöksellä mennään sitten aikuisuuteen asti.
Vaatimukset vain tuppaavat kasvamaan, eikä teini-ikäiselle riitä enää lelun poimiminen kastelukannusta. Siinä vaiheessa on sitten liian myöhäistä. Jos saisin satasen jokaisesta opettajan urallani näkemästäni herrantertusta, joka kiroillen ja huutaen vaatii vanhemmiltaan milloin mitäkin, voisin jäädä heti omakustanteiselle eläkkeelle.
Paras vaihtoehto tosiaan olis ollut tuo, että olis antanut sen lelun olla siellä ja lapsi saa itse ratkoa luomansa ongelman.
Sinällään tuo lelun auki leikkaaminen voisi vielä olla ok, mutta riippuu kyllä todella paljon siitä, miten mies käyttäytyi tilanteessa. Jos tyyliin repi kannun lapselta, ärjyi jotain rumaa päälle ja saksi lelun auki väkivaltaisin elkein, niin pelästyisin jo itse sivullisena aikuisenakin...
Vihaisesti otti kannun ja leikkasi. Lapsi itki ja sanoi,"sä rikoit, sen, sä rikoit sen".
Mielestäni se kannu olisi pitänyt vaan laittaa syrjään, eikä riehumaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vihaisesti otti kannun ja leikkasi. Lapsi itki ja sanoi,"sä rikoit, sen, sä rikoit sen".
Mielestäni se kannu olisi pitänyt vaan laittaa syrjään, eikä riehumaan.
Ap
Fiksu 6kk vauva teillä.
Oikea ratkaisu olisi ollut että lapsi olisi käsketty noukkimaan se lelu itse ulos.
Mutta ei isänkään ratkaisu nyt huono ollut. Lapsi väen vängällä aiheutti ongelman. Isä ratkaisi sen. Syy seuraussuhtedt nääs. Epäilenpä ettei lapsi enää toista kertaa rääkyile isälleen vastaavasta syystä. Oppi kerrasta.
Oppisi nopeamminkin jos ap ottaisit saman linjan.
Lapsen ois kuulunu ottaa lelu itse pois kannusta kun sen sinne laittoikin.
No olipa inhottavasti tehty isältä.
Ymmärrän itse 3-vuotiaan äitinä että joskus saattaa pinna palaa, mutta tuo oli melkoinen ylilyönti mieheltäsi.
Alkoi heti säälittää pieni lapsi kun isä rikkoo tahallaan lelun ja vielä agressiivisesti. Olisi voinut yhdessä lapsen kanssa ottaa esineen pois kannusta tai sanoa että lelu jää kannun sisään jos sitä ei sieltä pois saa.
Ei lelua olisi tarvinut rikkoa.
Minun miesystäväni ei aina jaksa uhma-ikäisen lapseni kitinää, käyttäytyy joskus lapsellisen ikävästi lastani kohtaanniin että lapsi varmasti itkee kahta kauheammin.
Muuten on ihana mies ja touhuaa tosi paljon lapseni kanssa mutta hänen lapsellinen käytös ärsyttää
Ihana mies. Saisi ottaa enemmän tilaa ja valtaa perheessänne. Miksi nilität sellaisesta, että mies kerrankin itsekin pimahtaa, ratkaisee tilanteen, lapsi saa lelunsa ja iskä korjaa jälkensä? Et taida muutenkaan antaa tilaa miehesi tunteille.
Lapsi vaati isältään huutaen noukkimaan lelun pois - siis kakara karjuu isälle, että nyt tottelet. Äiti näköjään opettanut, että vanhempia saa komentaa ja isä päätti, että nyt on aika katkaista tämä kierre. Lapsi saa ihan huoleti itkeä, että sä rikoit sen, koska lapsi oli ihan omin pienin kätösin tunkenut kannuun jotain sellaista, mitä sinne ei ole edes ollut tarkoitus laittaa.
Lapsi oppi 2 asiaa. Ei pidä tehdä typeryyksiä eikä kannata komentaa muita korjaamaan omia virheitä.
Niin, minä siis aina ratkon täällä konflikti tilanteet. Laitan rajat lapselle. Mieheni ei siihen pysty. Minä kiellän sanon, ei ja kuuntelen uhmaitku kun ei saa tahtoaan läpi. Nyt en puuttunut tilanteeseen koska halusin, että mies kerrankin tekisi itse jotain uhmalle. Ratkaisuna ei ollut aikuismainen kieltäminen ja tavaran takavaratointi vaan lelun rikkominen saksilla? Oliko opetus nyt sitten se, että lapsi oppii hoitamaan saksilla asiat?
Ap
Yläpeukuista päätellen moni palstailija kannattaa lelujen rikkomista kasvatusmallina.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Niin, minä siis aina ratkon täällä konflikti tilanteet. Laitan rajat lapselle. Mieheni ei siihen pysty. Minä kiellän sanon, ei ja kuuntelen uhmaitku kun ei saa tahtoaan läpi. Nyt en puuttunut tilanteeseen koska halusin, että mies kerrankin tekisi itse jotain uhmalle. Ratkaisuna ei ollut aikuismainen kieltäminen ja tavaran takavaratointi vaan lelun rikkominen saksilla? Oliko opetus nyt sitten se, että lapsi oppii hoitamaan saksilla asiat?
Ap
Ei, se ei ollut sen tarinan opetus.
Jollet oikeasti ymmärrä, mikä oli tarinan opetus sille lapselle, niin en voi auttaa.
Lapsi kuitenkin tietää jatkossa, että rääkymällä toisille ja vaatimalla toisia korjaamaan omien töppäyksien jäljet, johtaa ikäviin seuraamuksiin. Olen aika varma, että tuosta on hyötyä myöhemmässä elämässä.
Vetäisin korville, miestä siis.