Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden jäljet: tunne ettei ole olemassa tai todellinen
Miten tyypillistä on, että tällainen kokemus seuraa lapsuuden jäljiltä sitkeästi mukana aikuisuuteen? Lapsena ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin alistua huonoon kohteluun. Aikuisena taas se nostaa nopeasti pintaan voimakkaita raivon tunteita ja minusta on tullut hyvin puolustautuva. Kipukohta on silti edelleen sama, vaikka reaktio on eri. Huono kohtelu herättää minussa tunteen siitä, että olen muiden silmissä arvoton eikä minulla ole mitään väliä. Toisinaan tuntuu siltä, etten ole edes oikeasti olemassa.
Kommentit (793)
Vierailija kirjoitti:
Voi jessus tuota ”tipuin hepan selästä” -trauman puolustelijaa.
Mua on hakattu 18 vuoden ajan tuhansia kertoja, alistettu ja kidutettu, oma isä yrittänyt ottaa nirrin pois, järkyttävää nöyryytystä, vessakäyntien rajoitusta, syömisen estämistä, lukitsemista kellariin. Luita on murtunut ja aivotärähdyksiä tullut ja lopuksi hakkaajavanhemmat hylkäsi minut täysin kun täytin 18. Yksin maailmaan ilman rahaa ja tukea, kaikki yhteydenpito loppui siihen.Ihanko TOSISSASI rinnastat hyvän perheen lellikersan heppaonnettomuuden samaan? Lievän halveksuvaa sinulta, olet kyllä pas*apää ja tällä lailla suorastaan pilkkaat ja vähättelet oikeasti kurjan elämän kokenutta!! Olet siis itsekin etuoikeutettu lellitty puudeli.
Oletko sukua Kivikissalle? Ilmaiset itseäsi samalla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin yhden näyttelijän haastattelun, jonka elämän isoin vastoinkäyminen on että kaatui lapsena hevosella. "Traumoihin voi jäädä makaamaan, tai selviytyä. Päätin selviytyä." Torille tämänkin sankarin kunniaksi sitten vaan saatan a...
Apua, eikä :D. Ihan tosissaanko se reppana kuvitteli kokeneensa kovia, kun kaatui lapsena hevosella :D?
Ei kai tässä ketjussa tarvitse vähätellä kenenkään kokemuksia?
Ei se ole vähättelyä vaan faktaa, että hevosen selästä putoaminen voi toki olla ikävä sattuma, mutta se on täysin eri asia, kuin vauvasta asti jatkunut kaltoinkohtelu ja pahoinpitely. Kukaan ei voi vakavalla naamalla puhua näistä asioista verrannollisesti keskenään. Minäkin olen tippunut hevosen selästä lukuisia kertoja ja onhan se pelottavaa ja ikävä tapahtuma, mutta ei se hevosen selästä tippuminen aiheuta vakavaa traumaoireilua ja dissosiointia, vaan lähes kaiken kattava väkivalta lapsuudessa ja nuoruudessa.
Mistä tiedät mitä kaikkea muuta kyseinen ihminen on kokenut, mutta jättänyt artikkelissa mainitsematta? Oikeasti tiedämme todella vähän toisten elämästä. Ei välttämättä jollain julkkiksella ole kiinnostusta purkaa kaikkein rajuimpia kokemuksiaan julkisuudessa. Kyse voi olla puhtaasti itsesuojeluvaistosta, jos ei käsittele kaikkea julkisesti. Jotkut asiat voivat olla niin kipeitä, ettei niitä ole edes mieli pystynyt millään tavalla käsittelemään.
Niin, no jos ko henkilöllä oli tuon yksittäisen tapaturman lisäksi vaikka fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista pahoinpitelyä jne niin sillä lukija ei voi mitään, jos haastateltava kertoo ko tapaturman olleen se elämän pahin trauma. Ja tuossa ei itseäni häirinnyt muu kuin se, että "päätinpä olla traumatisoitumatta". Sama kuin sanoisi syöpäsairaalle, että "minä vaan päätin olla, sairastumatta syöpään, siksi en sairastunut".
Kannattaa opetella tunnistamaan yleisimmät psyykkiset defenssit, niin ei provosoidu yhtä helposti toisten mielipiteistä.
Toki joskus joistain tulee yltiöonnellisia ja positiivisia ja semmoisia että mikään ei olevinaan koskaan aiheuta mitään, mutta on myös ihmisiä, jotka ihan oikeasti on (henkisesti) hyväosaisia, eivätkä pysty yhtään ymmärtämään mitään vakavampia psyykkisiä vaikeuksia. Kaikki hoituu oikealla asenteella jne. Nämä ärsyttää, koska nämä usein tuputtavat kyseisiä mielipiteitään muillekin.
Jaa, no taas kerran totean vaan että AIVAN TURHAA yrittää hyväosaisen hyvän perheen lapselle selittää mitään kaltoinkohtelusta ja traumoista. Hyväosaisilta puuttuu empatia täysin ja heillä on kieroutunut ylemyydentunto, joka mukaan he ovat ”omaa ansiotaan” niin hyväosaisia.
Se että kaltoinkohdeltu yrittää selittää ja perustella näille jotain, on sama kuin hakkaisi päätään kiviseinään. Eli täysin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jessus tuota ”tipuin hepan selästä” -trauman puolustelijaa.
Mua on hakattu 18 vuoden ajan tuhansia kertoja, alistettu ja kidutettu, oma isä yrittänyt ottaa nirrin pois, järkyttävää nöyryytystä, vessakäyntien rajoitusta, syömisen estämistä, lukitsemista kellariin. Luita on murtunut ja aivotärähdyksiä tullut ja lopuksi hakkaajavanhemmat hylkäsi minut täysin kun täytin 18. Yksin maailmaan ilman rahaa ja tukea, kaikki yhteydenpito loppui siihen.Ihanko TOSISSASI rinnastat hyvän perheen lellikersan heppaonnettomuuden samaan? Lievän halveksuvaa sinulta, olet kyllä pas*apää ja tällä lailla suorastaan pilkkaat ja vähättelet oikeasti kurjan elämän kokenutta!! Olet siis itsekin etuoikeutettu lellitty puudeli.
Oletko sukua Kivikissalle? Ilmaiset itseäsi samalla tavoin.
Ohis mutta kivikisaaa ei ikinä pieksetty eli ei ole nyt sama asia ollenkaan
Menkää nyt pois ketjusta hyväosaiset ärsyttäjät! Tämä on VERTAISTUKIketju. Ei teidän viisastelulle ja pätemiselle tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jessus tuota ”tipuin hepan selästä” -trauman puolustelijaa.
Mua on hakattu 18 vuoden ajan tuhansia kertoja, alistettu ja kidutettu, oma isä yrittänyt ottaa nirrin pois, järkyttävää nöyryytystä, vessakäyntien rajoitusta, syömisen estämistä, lukitsemista kellariin. Luita on murtunut ja aivotärähdyksiä tullut ja lopuksi hakkaajavanhemmat hylkäsi minut täysin kun täytin 18. Yksin maailmaan ilman rahaa ja tukea, kaikki yhteydenpito loppui siihen.Ihanko TOSISSASI rinnastat hyvän perheen lellikersan heppaonnettomuuden samaan? Lievän halveksuvaa sinulta, olet kyllä pas*apää ja tällä lailla suorastaan pilkkaat ja vähättelet oikeasti kurjan elämän kokenutta!! Olet siis itsekin etuoikeutettu lellitty puudeli.
Oletko sukua Kivikissalle? Ilmaiset itseäsi samalla tavoin.
Oo mikä vasta-argumentti ja loukkaus... oletpa taitava... itse asiaan sulla ei tietenkään ole kommenttia, piti vaan muuten päteä ja viisastella.
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt pois ketjusta hyväosaiset ärsyttäjät! Tämä on VERTAISTUKIketju. Ei teidän viisastelulle ja pätemiselle tarkoitettu.
Mene itse pois meuhkaamasta kermaperseistä. Jokaisella on oikeus itse vapaasti määritellä minkä on kokenut elämässään vaikeaksi. Kyse ei ole mistään kilpailusta, vaan henkilökohtaisista kokemuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää nyt pois ketjusta hyväosaiset ärsyttäjät! Tämä on VERTAISTUKIketju. Ei teidän viisastelulle ja pätemiselle tarkoitettu.
Mene itse pois meuhkaamasta kermaperseistä. Jokaisella on oikeus itse vapaasti määritellä minkä on kokenut elämässään vaikeaksi. Kyse ei ole mistään kilpailusta, vaan henkilökohtaisista kokemuksista.
Totta. Oli se kurja kun isi ei ostanut sulle vaaleanpunaista avoautoa vaan ainoastaan valkoisen. Trauma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Kyllä, jos siihen liittyy ylimielinen asenne ja vähättelevä päteminen vaikean lpsuuden kokeneita kohtaan. En nyt tiedä oletko tuo hevos-pätijä mutta jos olet niin voisi kunnioittaa oikeasti kaltoinkohdeltuja vähäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olihan tää hyvä kerju pitkään, vasta pari sivua sitten meni pilalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Kyllä, jos siihen liittyy ylimielinen asenne ja vähättelevä päteminen vaikean lpsuuden kokeneita kohtaan. En nyt tiedä oletko tuo hevos-pätijä mutta jos olet niin voisi kunnioittaa oikeasti kaltoinkohdeltuja vähäsen.
Miksi luulet, ettei lapsuudessa kaltoinkohdeltu voisi tuntea myötätuntoa muiden kurjia kokemuksia kohtaan? Jos sinulla on vakava empatiavaje, niin kaikilla muilla lapsena ikävää kohtelua kokeneilla ei välttämättä sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin yhden näyttelijän haastattelun, jonka elämän isoin vastoinkäyminen on että kaatui lapsena hevosella. "Traumoihin voi jäädä makaamaan, tai selviytyä. Päätin selviytyä." Torille tämänkin sankarin kunniaksi sitten vaan saatan a...
Apua, eikä :D. Ihan tosissaanko se reppana kuvitteli kokeneensa kovia, kun kaatui lapsena hevosella :D?
Voihan se olla iso onnettomuus. Monet ovat halvaantuneet kun ovat tippuneet hevosen selästä. Voisi verrata auto-onnettomuuteen tai mihin tahansa, missä henki on vaarassa ja siten voi olla myös hyvin traumaattista.
Itse olen ollut autossa, joka meni vesiliirron kautta ojaan. Mitään ei käynyt ihmisille, mutta se tieto miten vaarallinen itse tilanne oli, on traumatisoinut minut. Vasta vuosia myöhemmin sain paniikkikohtauksia samanlaisissa tilanteissa, enkä nyt aja autoa ollenkaan.
Yksittäinen onnettomuus ei aiheuta samaa, mitä koko elämän kestänyt kaltoinkohtelu. Yksittäisestä onnettomuudesta selviää oikein hyvin, kun taustalla on hyvä lapsuus, tukijoukkoja ja rakastavia ihmisiä ympärillä. On eri asia selviytyä yksittäisestä onnettomuudesta, jos taustalla on ollut terveellä tavalla rakentunut itsetunto, lapsuudesta opittu kyky luottaa, opittu usko hyvään ja onnistumiseen. Nämä voivat horjua kriisivaiheessa, mutta kriisivaiheen ohitettuaan ihminen palaa niihin lapsuuden opittuihin malleihin ja voi jopa voimaantua kokemuksestaan.
Mietippä kun taustalla on pelkoa, kauhua, usko siitä että elämä on katastrofi, muut tahtovat pahaa, uskomukset siitä että on arvoton ja huono, että ansaitsee kaiken pahan. Ja kun tämä on se maailmankuva ja usko itsestä, mikä on iskostettu ihmiseen syvälle sisälle hermorakenteisiin. Tuo verrattuna siihen, että ihminen pohjimmiltaan uskoo ja tietää olevansa hyvä ja rakastettu.
Kyllä, kyse on eri asioista ja mekanismi on täysin erilainen. Yksittäisestä onnettomuudesta, mutta hyvän lapsuuden saaneena ihminen ei ole millään tavalla pätevä kommentoimaan lukuisia lapsuuden traumoja kohdanneen ihmisen selviytymistä. Ne eivät ole verrannollisia vaan jälkimmäinen on huomattavasti vakavampi ja isompi vyyhti purettavaksi.
Aivan, olet oikeassa. Selitin huonosti. Eli olen tässä autokeississä traumatisoinut pelkästään autolla ajamiseen vesilumisohjossa. Ja kyllä, tämä on hyvin rajattu traumakokemus. Ehkä voisi mennä ohi jopa hyvinkin pienillä ponnisteluilla (hypnoosi, altistaminen jne). Ja sitten ehkä voisin ajaakin ilman paniikkia, se olisi mukavaa.
Mutta koska se ei ole koko kuvio, vaan minulla on vaikeasti traumaattinen lapsuus, niin traumatisoiduin tästäkin. Ehkä jos olisin hyvän lapsuuden elänyt voisin suhtautua olan kohautuksella vastoinkäymisiin ja voisin käsitellä kuoleman ja kauhun kokemukset aivan toisin.
Halusin vain sanoa, että ei voida tietää millainen tuo hänen kokemuksensa oli ja mihin hän pohjaa ajatuksensa. Mitä muuta hän on kokenut. Joten ei sitä saisi ainakaan vähätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Kyllä, jos siihen liittyy ylimielinen asenne ja vähättelevä päteminen vaikean lpsuuden kokeneita kohtaan. En nyt tiedä oletko tuo hevos-pätijä mutta jos olet niin voisi kunnioittaa oikeasti kaltoinkohdeltuja vähäsen.
Miksi luulet, ettei lapsuudessa kaltoinkohdeltu voisi tuntea myötätuntoa muiden kurjia kokemuksia kohtaan? Jos sinulla on vakava empatiavaje, niin kaikilla muilla lapsena ikävää kohtelua kokeneilla ei välttämättä sitä ole.
Et ymmärrä lukemaasi, ei sitten, en ala ratakiskoa vääntämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Kyllä, jos siihen liittyy ylimielinen asenne ja vähättelevä päteminen vaikean lpsuuden kokeneita kohtaan. En nyt tiedä oletko tuo hevos-pätijä mutta jos olet niin voisi kunnioittaa oikeasti kaltoinkohdeltuja vähäsen.
Miksi luulet, ettei lapsuudessa kaltoinkohdeltu voisi tuntea myötätuntoa muiden kurjia kokemuksia kohtaan? Jos sinulla on vakava empatiavaje, niin kaikilla muilla lapsena ikävää kohtelua kokeneilla ei välttämättä sitä ole.
Minusta empatian osoittamista ei ole viisastelu siitä, miten nyt vain päättää olla traumatisoitumatta, menee vain eteenpäin ja lakkaa murehtimasta. Siihen täällä ollaan reagoitu ja ihan syystä. Tuollainen ei ole empatiaa, vaan pikemminkin sen kyvyttömyyttä. Sinä tuskin olet tuo julkisuuden henkilö, joka tippui hevosen selästä, joten siitä on turha vääntää sen enempää, että onko ko. henkilö oikeasti vakavasti muustakin traumatisoitunut vai ei?
En ehtinyt vielä lukea koko ketjua, mutta minun pitää linkata tänne ilmainen PDF-kirja kaikille väkivallan (henkinen, fyysinen, emotionaalinen) uhreille. Kirja on englanniksi "Why Does He Do That?: Inside the Minds of Angry and Controlling Men". Kirjaa ei ilmeisesti ole vielä suomennettu, mutta sen voi ostaa Amazonista tai Book Depositorysta. Kirja sopii kaikille, joita joku miespuolinen henkilö on kohdellut huonosti, esim. juuri isä-lapsi asetelmaan.
"In this groundbreaking bestseller, Lundy Bancroft—a counselor who specializes in working with abusive men—uses his knowledge about how abusers think to help women recognize when they are being controlled or devalued, and to find ways to get free of an abusive relationship."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä taas kerran näkyy että inho hyväosaisia etuoikeutettuja kohtaan on perusteltua, tähän ketjuun tulivat ilkkumaan ja riekkumaan.
Onko ptsd-disgnoosi, toistuva masennus ja ahdistuneisuushäiriö sinusta yhtä kuin hyväosaisuus?
Kyllä, jos siihen liittyy ylimielinen asenne ja vähättelevä päteminen vaikean lpsuuden kokeneita kohtaan. En nyt tiedä oletko tuo hevos-pätijä mutta jos olet niin voisi kunnioittaa oikeasti kaltoinkohdeltuja vähäsen.
Miksi luulet, ettei lapsuudessa kaltoinkohdeltu voisi tuntea myötätuntoa muiden kurjia kokemuksia kohtaan? Jos sinulla on vakava empatiavaje, niin kaikilla muilla lapsena ikävää kohtelua kokeneilla ei välttämättä sitä ole.
Et ymmärrä lukemaasi, ei sitten, en ala ratakiskoa vääntämään.
Et sinäkään. Olet pöyristyttävän ylimielinen. Vaikutat kuvittelevan, että sinä olet ainoa ihminen, joka on kokenut pahoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin yhden näyttelijän haastattelun, jonka elämän isoin vastoinkäyminen on että kaatui lapsena hevosella. "Traumoihin voi jäädä makaamaan, tai selviytyä. Päätin selviytyä." Torille tämänkin sankarin kunniaksi sitten vaan saatan a...
Apua, eikä :D. Ihan tosissaanko se reppana kuvitteli kokeneensa kovia, kun kaatui lapsena hevosella :D?
Voihan se olla iso onnettomuus. Monet ovat halvaantuneet kun ovat tippuneet hevosen selästä. Voisi verrata auto-onnettomuuteen tai mihin tahansa, missä henki on vaarassa ja siten voi olla myös hyvin traumaattista.
Itse olen ollut autossa, joka meni vesiliirron kautta ojaan. Mitään ei käynyt ihmisille, mutta se tieto miten vaarallinen itse tilanne oli, on traumatisoinut minut. Vasta vuosia myöhemmin sain paniikkikohtauksia samanlaisissa tilanteissa, enkä nyt aja autoa ollenkaan.
Yksittäinen onnettomuus ei aiheuta samaa, mitä koko elämän kestänyt kaltoinkohtelu. Yksittäisestä onnettomuudesta selviää oikein hyvin, kun taustalla on hyvä lapsuus, tukijoukkoja ja rakastavia ihmisiä ympärillä. On eri asia selviytyä yksittäisestä onnettomuudesta, jos taustalla on ollut terveellä tavalla rakentunut itsetunto, lapsuudesta opittu kyky luottaa, opittu usko hyvään ja onnistumiseen. Nämä voivat horjua kriisivaiheessa, mutta kriisivaiheen ohitettuaan ihminen palaa niihin lapsuuden opittuihin malleihin ja voi jopa voimaantua kokemuksestaan.
Mietippä kun taustalla on pelkoa, kauhua, usko siitä että elämä on katastrofi, muut tahtovat pahaa, uskomukset siitä että on arvoton ja huono, että ansaitsee kaiken pahan. Ja kun tämä on se maailmankuva ja usko itsestä, mikä on iskostettu ihmiseen syvälle sisälle hermorakenteisiin. Tuo verrattuna siihen, että ihminen pohjimmiltaan uskoo ja tietää olevansa hyvä ja rakastettu.
Kyllä, kyse on eri asioista ja mekanismi on täysin erilainen. Yksittäisestä onnettomuudesta, mutta hyvän lapsuuden saaneena ihminen ei ole millään tavalla pätevä kommentoimaan lukuisia lapsuuden traumoja kohdanneen ihmisen selviytymistä. Ne eivät ole verrannollisia vaan jälkimmäinen on huomattavasti vakavampi ja isompi vyyhti purettavaksi.
Aivan, olet oikeassa. Selitin huonosti. Eli olen tässä autokeississä traumatisoinut pelkästään autolla ajamiseen vesilumisohjossa. Ja kyllä, tämä on hyvin rajattu traumakokemus. Ehkä voisi mennä ohi jopa hyvinkin pienillä ponnisteluilla (hypnoosi, altistaminen jne). Ja sitten ehkä voisin ajaakin ilman paniikkia, se olisi mukavaa.
Mutta koska se ei ole koko kuvio, vaan minulla on vaikeasti traumaattinen lapsuus, niin traumatisoiduin tästäkin. Ehkä jos olisin hyvän lapsuuden elänyt voisin suhtautua olan kohautuksella vastoinkäymisiin ja voisin käsitellä kuoleman ja kauhun kokemukset aivan toisin.
Halusin vain sanoa, että ei voida tietää millainen tuo hänen kokemuksensa oli ja mihin hän pohjaa ajatuksensa. Mitä muuta hän on kokenut. Joten ei sitä saisi ainakaan vähätellä.
Miksi sinä jäät vääntämään tuntemattoman julkkiksen hevoskokemuksesta ja sen taustalla olevista kuvitelluista muista traumakokemuksista väittäen muita epäempaattisiksi? Sinä et voi ihan yhtälailla tietää, onko tuo hevosjuttu todellakin ja kirjaimellisesti hänen ainut ja kauhein kokemuksensa, joten ihan turhaa on keksiä päästään muuta siihen lisäksi. Kun ihminen kertoo mitä kertoo, niin yleensä se kertomus uskotaan ja siihen kerrottuun reagoidaan. Ei keksitä siihen päälle ja taustalle muita juttuja, koska se on nimenomaan sitä keksimistä.
Ja miksi jostain yksittäisestä heitostakin pitää keksiä ja vääntää ja jankata näin älyttömästi? Kerta emme voi tietää, niin siirrytäänkö hevosjankkauksesta itse aiheeseen, eli henkilökohtaisiin kokemuksiin?
Tuon hevos-inttäjän oman elämän suurin trauma oli se kuin Louis Vuittonin liikkeestä olikin Alma-laukku tilapäisesti loppu.