Päiväkotien äitienpäiväkortit, joissa lapsi kertoo negatiivisia asioita äidistä
Ennen äitienpäivää nauroin kavereille, että eihän ne päiväkotien työntekijät oikeasti voi kirjoittaa äideille kortteihin mitään, että "mun äiti on aina somessa" tms sisältöä, tuskin on niin sadisteja, että juuri äitienpäivänä haluaa olla ilkeitä ja kouluttaa äitejä. Järkytys oli aamulla melkoinen, kun toisenlainen asia (kuopuksen raskausajalta, joka ei tietenkään tule kortista ilmi, tuskin lapsi asiaa ymmärsi) mikä mielestäni on täysin sopimaton äitienpäiväkorttiin, luki oman lapsen kortissa. Onko muille tullut kyseisistä aikuisten kurjoittamista korteista paha mieli?
En todellakaan odota mitään kuningatarkohtelua tänään, mutta jos nyt edes ei tahallaan aikuiset loukkaisi. Edelleen itkettää kortti, vaikka järjellä yritän selittää itselleni että ehkä eivät kuitenkaan tarkoittaneet pahaa ja kyse vain hormoneista.
Kommentit (346)
Kyllä on äideillä vaikeaa, kun tuollaisista asioista pitää vetää herneet nenuun. Itsetuntoa puuttuu, jos oman lapsen sanoista loukkaantuu. Ehditte kyllä murrosiässä ja myöhemmin anoppeina pahoittaa mielenne tuhansia kertoja tällä suhtaustumistavalla. Ei tarvitse olla täydellinen äiti! Riittää, että saa pidettyä lapsensa hengissä.
Onkohan isätkin noin herkkähipiäisiä kuin äidit? Pitääkö olla täydellinen isä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli päiväkodin hoitaja erikseen selittämään, että hei, korttia tehdessä selvisi, että minähän teen töitä kotona päivisin. Että he oli luulleet etten tee mitään.
En ihan täysin tajua mitä asia heille kuului tai että onko se sen kortin tehtävä selvittää tällaisia.
Ei voi olla helppoa työskennellä yhteistyössä ihmisten kanssa joille töissä käyminenkin on salainen asia.
?
Mitä se varsinaisesti heille kuuluu? Ja siellä se minun ammattini on kaikissa papereissa. He vain itse päätelleet asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin omia lapsiani päiväkoti-ikäisinä, niin heidät olisi ollut todella helppo saada vastaamaan jotain todella outoa ja kyseenalaista.
Ihan hatusta nyt yritän keksiä esimerkkejä, mutta vaikka "Äidillä on usein päällä ..." ja tähän olisi tarkoitus hakea vastausta vaikka että punaista tai että mekko, mutta oma lapseni olisi varmaan vastannut "likaiset vaatteet" koska olin silloin raksalla töissä ja päällä usein työvaatteet.
Minulla on itsellänikin tästä kokemusta, kun kaksi vuotta sitten lapsen kortissa luki "Äiti haluaa ..." ja vastaus "olla rauhassa". Se kolahti jonnekin niin syvälle sisimpään, että muistan sen edelleen. Sehän oli totta, ja silloinkin koin siitä äärettömän huonoa omaatuntoa, että välillä oli pakko saada laittaa ovi kiinni ja tehdä mitä huvittaa ilman keskeytyksiä. Moni äiti tunnistaa tämän tilan, varsinkin jos on yhtään väsynyt elämässään. Minulla oli menossa vaihe, jossa mies oli paljon työmatkoilla ja omat tukiverkot huvenneet niin, että meni viikkoja toipua aina yhdestä miehen työreissusta. Ja mies sitten itse aikaerosta toivuttuaan usein otti lapset ja lähti vanhemmilleen saatesanoin "annetaan äidin olla rauhassa".
Kyllä minä silloin mietin, että oliko se siihen pakko kirjoittaa. Varsinkin, kun päiväkodissa tiedettiin että perheessämme on pieni taapero ja isä joka matkustaa työkseen. Muutenkin se kortti oli tyhjää täynnä, ja päiväkodintyöntekijä ei ollut edes yrittänyt saada lapsesta muuta irti kuin "en tiiä". Se luki sitten siinä kortissakn kohdassa mitä äiti harrastaa. (Ja kyllä lapsi sen olisi tiennyt).
Onko se sun mielestä oikeasti päivähoitajan syy jos lapsesi ei halunnut olla yhteistyössä korttia tehdessä ja kertoa harrastuksestasi? Olisiko se lapsi pitänyt pakottaa kertomaan se vai miten asia olisi mielestäsi pitänyt hoitaa?
Jos olisin lasten kanssa työkseni tekemisissä, osaisin varmasti lukea hetkeä ja tilanteita. Jos lapsi on haluton juttelemaan asioista, voisiko korttia tehdä paremmalla hetkellä, tai voisinko olla itse iloisempi ja positiivisempi? Se on hoitajan valinta, yrittääkö yhtään enempää vai antaako olla.
Päiväkotien nykytilan liian hyvin tietäen, moni on väärällä alalla ja antaa vain olla.
Sen päiväkodin tilanteen pystyy vierestäkin päättelemään. Aikaa ei aina ihan kaikkeen ole. Omani ei ollut kiinnostunut askartelusta joten kortitkin on nopeasti kasaan hösättyjä. Kaikki askartelut mitä tärkeimpiä minulle itselle, kun tiesin ettei lapsi niitä malttaisi askarrella ollenkaan. Saati jos olit kipeänä silloin kun muut teki kortin ja tekemässä korttia kun muut on leikkimässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli päiväkodin hoitaja erikseen selittämään, että hei, korttia tehdessä selvisi, että minähän teen töitä kotona päivisin. Että he oli luulleet etten tee mitään.
En ihan täysin tajua mitä asia heille kuului tai että onko se sen kortin tehtävä selvittää tällaisia.
Ei voi olla helppoa työskennellä yhteistyössä ihmisten kanssa joille töissä käyminenkin on salainen asia.
?
Mitä se varsinaisesti heille kuuluu? Ja siellä se minun ammattini on kaikissa papereissa. He vain itse päätelleet asioita.
Eivät siis olleet edes papereitasi stalkanneet, mutta silti sun asenne on tuollainen?
Hohhoijakkaa, alkaa mennä yli hilseen tämä keskustelu.
Miten narsistinen persoonallisuus voikaan vanhemmalla olla, jos ottaa nokkiinsa jostakin tarhaikäisen väkertämästä kortista ja sen sanamuodoista? Että kaikkien pitää olla yhteisessä rintamassa äitien omana päivänä valehtelemassa ja kehumassa, että äiti on maailman ihanin ja rakkain (jos ei oikeasti ole?).
Ei siis riitä, jos humoristisesti tai neutraalisti laitetaan, että ”äiti tykkää syödä suklaata”. Tämä halutaan ymmärtää, että ”äiti syö koko ajan suklaata ja on läski ja kuolee kohta sydän- ja verisuonitautiin”.
Kiero ajatusmaailma.
Toisaalta ymmärrettävää, sillä tämä maailma nyt vaan perustuu sosiaalisissa suhteissa valehtelulle. Miehet kehuvat naisia kauniiksi (vaikkeivät kaikki oikeasti ole), vainajista puhutaan hautajaisissa kauniisti (kukaan ei kehtaa sanoa, että olipas v-mäinen tyyppi, nyt siitä päästiin), ylioppilasta hehkutetaan hienosta saavutuksesta (vaikka sai jotkut M:n paperit, joilla ei mihinkään päästä), äitiä ja isää juhlitaan hyvinä ja rakkaina vanhempina (vaikka olisivat välinpitämättömiä ja tuuppaavat lapset harrastuksiin pois jaloista). Tällaista se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tuli päiväkodin hoitaja erikseen selittämään, että hei, korttia tehdessä selvisi, että minähän teen töitä kotona päivisin. Että he oli luulleet etten tee mitään.
En ihan täysin tajua mitä asia heille kuului tai että onko se sen kortin tehtävä selvittää tällaisia.
Ei voi olla helppoa työskennellä yhteistyössä ihmisten kanssa joille töissä käyminenkin on salainen asia.
?
Mitä se varsinaisesti heille kuuluu? Ja siellä se minun ammattini on kaikissa papereissa. He vain itse päätelleet asioita.
Eivät siis olleet edes papereitasi stalkanneet, mutta silti sun asenne on tuollainen?
Vedelleet erinäköisiä johtopäätöksiä ottamatta totuudesta selvää ja sitten törmänneet totuuteen ja märehtineet sitä. Epäammattimaista.
Mun ekaluokkalaisen kortissa luki " äiti tykkää ravintoloista".
Juu, olemme herkkusuita koko perhe ja pari kertaa vuodessa raaskimme käydä syömässä porukalla ravintolassa. RUOKAravintolassa.
Baareissa ja yökerhoissa tää mamma ei ole lasten syntymän jälkeen käynyt bilettämässä lainkaan, mutta ulkona ystävien kanssa silloin tällöin käynyt syömässä hyvässä seurassa ja iloisena palannut kotiin, minkä lapsi on merkille pistänyt.
Jos joku varhaiskasvatuksen ammattilainen lukee ketjua, niin vinkiksi: vanhemmat seuraavat toistensa somea. Jos joku hyvähuumorinen on jakanut korttinsa somessa, tuntuu vielä pahemmalta niellä omaa harmiaan, kun huomaa että alun ja lopun huutomerkin varustetut "tykkään susta äiti" jutut ovat pelkkää copy pastea.
Ja ennen kuin joku sanoo että olen pettynyt siksi, kun en saanut someen materiaalia, niin kerron, etten ikinä jaa näin yksityisiä asioita perhe-elämästäni julkisesti. Siksi anonyymi av 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt taas on mielensäpahoittajat liikenteessä. Ottaa nyt henkilökohtaisena loukkauksena joku päikyssä kiireessä väsätty äitienpäiväkortti?!? Pakko olla provo. Jos ei, menkää terapiaan.
Niin mitäpä sitä turhaan kunnioittamaan juhlan sankaria. Mennää häihin valkosessa mekossa, hautajaisiin kukkamekossa pienen hihityksen kera ja sit saadaan hyvä mieli what evö meiningillä!! Jee!
Eikö voisi ajatella niin, että olisi kiinnostunut oikeasti siitä, mitä lapsi on halunnut sanoa. Ilman että ottaa sitä loukkauksena, joka olisi pitänyt sensuroida. Lapsihan voi ajatella asian hyvinkin eri tavalla, ilman että tarkoitus on syyllistää vanhempaa. Ne, jotka ottavat kommentit merkkinä huonosta äitiydestä, tekevät varmasti arjessa myös negatiivisia tulkintoja lapsen sanomisista. Aina on mahdollisuus keskustella lapsen kanssa, päästä jyvälle hänen ajatuksistaan. Ei lapsi ole jokin rakkausautomaatti täytettynä vain toivotuilla ajatuksilla.
Tai ainahan voi lähettää toiveen päiväkotiin, että kirjoittakaa ensi vuonna mukavampia lauseita korttiin, kiitos. Ja ei, en ole töissä päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun ekaluokkalaisen kortissa luki " äiti tykkää ravintoloista".
Juu, olemme herkkusuita koko perhe ja pari kertaa vuodessa raaskimme käydä syömässä porukalla ravintolassa. RUOKAravintolassa.
Baareissa ja yökerhoissa tää mamma ei ole lasten syntymän jälkeen käynyt bilettämässä lainkaan, mutta ulkona ystävien kanssa silloin tällöin käynyt syömässä hyvässä seurassa ja iloisena palannut kotiin, minkä lapsi on merkille pistänyt.
Tuskin lapsi/hoitajat olivat ajatelleetkaan, että äiti tykkää yökerhoista.
Aivan outoja mielestäni neutraaleja lauseita on tässäkin ketjussa märehditty. Varmaan olisin hoitajana vahingossa näitä vanhempia loukannut. On ihan eri asia, jos kortissa lukee vaikkapa "äiti on läski" kuin "äiti tykkää herkutella".
Käsittämättömiä äitienpäiväkortteja nykyään näytetään teetettävän lapsilla.
Äitienpäivän idea kai on kiittää ja ilahduttaa äitiä.
Kaikki äidit eivät ole tietenkään hyviä äitejä ja varmaan jokaisessa on jotain parannuksen teon aihetta.
Eihän lapsen mielipiteistä pidä loukkaantua mutta olisiko näille rehellisille mielipiteille joku toinen päivä kuin äitienpäivä.
Ja äitienpäivänä oltaisiin positiivisia .
Voihan aina onnitella ja piirtää kukan jos ei pysty muuta sen takia että on niin paska äiti
Onpas timanttista ajanvietettä lukea näitä
Vierailija kirjoitti:
Niin just. Viis siitä mitä lapsi kokee, pääasia että äitille tulee hyvä mieli kun kehutaan. Lapsen pitää jo pienenä oppia sensuroimaan itseään. Pitää aina hymyillä että äiti ja isi saa tuudittautua rauhassa itsetyytyväisyyteen. Lasten tehtävähän on huolehtia vanhempien tunteista, vai mitä?
Ai "aina"?! Siis jos äitienpäivänä ONNITTELUkorttiin ehdotetaan laitettavaksi jotain kivaa?
Yhtenä päivänä vuodesta.
Oikein väärinkäsityksen ja liioittelun juhlaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi epäselvä aloitus! Siis lapsen päiväkodissa tehdään usein kortteja äitien- ja isänpäivänä, joissa johdatellaan lapsi kertomaan asioita ja kirjoitetaan ne muotoon "mun äiti on kiva, kun se paistaa lettuja" jne. Luulin, että kaikille tuttua.
ApTuon nyt ymmärsivät kaikki, mutta sitä mitä sinun kortissasi oli, jäi auki.
Trolli miettii vielä. Tai sitten vain jankkaa samaa pas kaansa, kunnes ketju tyrehtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko muilla äideillä niin hauras ego, että se romuttuu jostain yhdestä kortista? Minkä ihmeen takia?
Siis mistä lähtein negatiiviset asiat on tuotu esiin onnittelukorteissa ja juhlapäivänä? Olenko missannut jotain? Onko tämä uuden sukupolven tapa? En ole koskaan törmännyt moiseen ja olen 7v lapsen äiti.
Ei ole ollut eikä ole tapana, mutta ihmettelen silti, että jonkun äitiys määrittyy yhden kortin kautta. Miten tällaiset mielensäpahoittajat pärjäävät elämässä muutenkaan? En yhtään ihmettele, mistä tämä lapsivihakohukin on saanut alkunsa, jos itsetunto on noin heikoissa kantimissa.
Vanhemmuutta arvostellaan muutenkin ihan älyttömästi ja etenkin äitiys on oikein suurennuslasin alla. Mitä se auttaa ketään ja mitä hyvää se tuo kenenkään elämään, että lauotaan totuuksia äitienpäivänä? Eikö niistä totuuksista voisi puhua jonain toisena päivänä? Miksi aina pitää päästä näpäyttämään? Miksi Suomessa halutaan korostaa vain sitä kaikkea pahaa ja vajavaisuutta mitä ihmisissä on, eikä sitä hyvää ja kaunista? En ole äiti, mutta olen täysin kyllästynyt tähän Suomen ilmapiiriin, missä kuvitellaan, että nolaamalla, pahoittamalla mieli ja haukkumalla saadaan kenessäkään mitään positiivista muutosta aikaiseksi.
Psykot ja narsistit erikseen, mutta suurin osa vanhemmista ei ole psykoja tai narsisteja.
Puhut aivan täyttä asiaa. Ihmettelen vaan sitä, miten monella tämä arvostelu menee ihon alle. Mulla suurin osa näistä hömpötyksistä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta korvasta ulos, sillä tiedän olevani hyvä juuri tällaisena, enkä vertaile itseäni ideaaliin, jota kukaan ei voi saavuttaa.
Toi on niin omahyväistä toi tiedän olevani hyvä tällaisena, eikö oma äitisi kuluttanutkaan aikaansa osoittaakseen, että sä olet täysin p*rseestä? Mun äiti ei mitään muuta mulle osoittanutkaan. Ja itse oli niin hieno ja aina teki mielestään oikein. Minutkin pakotti poimimaan valkovuokkoja äitienpäivänä, kun jätin sen siksi tekemättä, että koin, ettei hän rakasta minua.
Mä en ole ainakaan saanut mistään minkäänlaisia eväitä ajatella noin omahyväisesti, että ei mussa ole mitään vikaa, riitän kyllä. Ethän säkään riitä, et osaa edes haavoitettuja kannustaa, tukea etkä lohduttaa. Ja siis se vielä, jos nyt itsekeskeisesti haluat ajatlla, että olet niin hyvä ja riität sellaisena kuin olet, sinä olet saattanut olla erittäin loukkaava jotakuta toista kohtaan, jonka kanssa et olekaan selvittänyt hänelle jättämääsi pahaa mieltä, ja sitten jos hän siitä sulle sanoisi, niin tuollaiset inhottavat ihmiset, kuten sinä, vetoatte aina siihen, että te riitätte itsellenne, joo aivan, mutta ette tosiaankaan meille muille. Häpeä itseäsi, jos olet satuttanut toisia, etkä osannut pyytää anteeksi!
No huhheijjaa.. nyt lähti mopo lapasesta oikein vauhdilla
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vähän vaikea antaa mielipidettä kun ei tiedä, mitä siinä luki. Ehkä se kuulosti hauskalta?
Aivan, ehkä se kuulosti hauskalta. Myös mies on sitä mieltä, että kyseinen asia on neutraali ja muistutti, että minusta tuntui neutraalilta asia, joka häntä isänpäivänä harmitti ja loukkasi. Ajattelin vain kysyä harmittaako muita tänään. Ja ehkä vihjata palstalla pyörivälle varhaiskasvatushenkilöstölle, että kaikkien huumorintaju ei tänään riitä ihan mihin vaan ja on aika ilkeää ottaa riski ja mahdollisesti pilata toisen päivä.
Ap
Olen varhaiskasvatushenkilöstöä. Kun haastattelen lapsia äitien- ja isäinpäiväkortteja varten, kirjoitan kyllä aika pitkälti sen mitä lapsi sanoo. Toki jos muksu vetää homman ihan lekkeriksi tai sanoo muuten jotain loukkaavaa, totean etten mä tämmöistä halua sun kivasta äidistäsi kirjoittaa, että eiköhän mietitä jotain muuta.
Sinun tapaukseesi on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä enempää. Mietin vain, että jos tämä asia on miehesi mielestä ihan neutraali ja ok, niin kuinka varhaiskasvatushenkilöstön pitäisi tietää että sinua se loukkaa? Mahdollisesti hekin miehesi tavoin pitävät asiaa ihan neutraalina. Ymmärrät varmaan, että emme mitenkään voi tietää, mikä ketäkin loukkaa, joten hyvin paljon omaa arviointia sopivuuden rajoista pitää käyttää. Jos se loukkaava asia on sellainen, jonka voi aivan hyvin nähdä neutraalina tai jopa hauskana, en laskisi sen enempää lapsen kuin varhaiskasvattajankaan syyksi sitä, jos se saajaa loukkaa. Olemme ihmisiä ja välillä meidänkin arviointikyky pettää.
Tuskin tässä tahallisesta loukkaamisesta kuitenkaan on kyse, jos miehesi ei näe asiaa pahana. Lapsesi on varmasti halunnut ihan vilpittömästi sinua ilahduttaa ja ajatushan on tärkeintä, eikö?
Mukavaa äitienpäivää sinulle ja perheellesi!
Tuskin kuitenkaan sen enempää lapsi kuin
Etkö todellakaan tajua, mikä ihmisiä loukkaa? Voisitko säästää ne äiti on huono hauskat vitsisi omalle kahvitunnillesi sinne päikkyyn? Jos se onkin jonkun surkean äidin mielestä hyvä vitsi, että lapsella on hänestä ikävää sanottavaa, eikä hän nyt saa sitä vitsiä kuulla, niin ehkä se on pienempi paha kuin se, että siihen korttiin laitetaan loukkaavia asioita toisista äideistä, jotka välittävät lastensa tunteista ja haluavat koittaa olla mukavia ja positiivisia näille, ja syyllistyvät ja purskahtavat itkuun saadessaan kuulla, että vituiksi meni, ja paska olet? Eli ei mitään arvostelua sinne korttiin, etkö sä tajua, mitä on arvostelu edes? Opettele tajuamaan. Mennyt vissiin pää aivan pöhnäksi siellä muiden 5-vuotiaiden seurassa.
Kiitos.
Missä ihmeessä olen puhunut yhtään mitään mistään "äiti on huono" -vitseistä? En ymmärrä ollenkaan kuinka vuodatuksesi nyt liittyi minun viestiini.
Se toki on varmasti totta, etten tiedä mikä ketäkin loukkaa, mutta aloittajan viesteistä sain sellaisen käsityksen, että tässä ei kuitenkaan mistään selvästä ilkeilystä ja arvostelusta ollut kyse, koska hänen miehensä ei nähnyt siinä mitään pahaa ja ap itsekin arveli, että hänen reaktionsa voi johtua hormoneista. Jos ja kun tällaisesta on kyse, en syyttäisi sen enempää päivähoidon henkilöstöä kuin lastakaan, koska heidän tarkoituksenaan tuskin on ollut loukata.
Tietenkin suorat ilkeydet yms. ovat asia erikseen. Sellaisia ei mun työpaikassa kukaan kirjoita noihin kortteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt taas on mielensäpahoittajat liikenteessä. Ottaa nyt henkilökohtaisena loukkauksena joku päikyssä kiireessä väsätty äitienpäiväkortti?!? Pakko olla provo. Jos ei, menkää terapiaan.
Niin mitäpä sitä turhaan kunnioittamaan juhlan sankaria. Mennää häihin valkosessa mekossa, hautajaisiin kukkamekossa pienen hihityksen kera ja sit saadaan hyvä mieli what evö meiningillä!! Jee!
Eikö voisi ajatella niin, että olisi kiinnostunut oikeasti siitä, mitä lapsi on halunnut sanoa. Ilman että ottaa sitä loukkauksena, joka olisi pitänyt sensuroida. Lapsihan voi ajatella asian hyvinkin eri tavalla, ilman että tarkoitus on syyllistää vanhempaa. Ne, jotka ottavat kommentit merkkinä huonosta äitiydestä, tekevät varmasti arjessa myös negatiivisia tulkintoja lapsen sanomisista. Aina on mahdollisuus keskustella lapsen kanssa, päästä jyvälle hänen ajatuksistaan. Ei lapsi ole jokin rakkausautomaatti täytettynä vain toivotuilla ajatuksilla.
Tai ainahan voi lähettää toiveen päiväkotiin, että kirjoittakaa ensi vuonna mukavampia lauseita korttiin, kiitos. Ja ei, en ole töissä päiväkodissa.
Nehän ei ole lapsen sanomisia.
Jos olisin lasten kanssa työkseni tekemisissä, osaisin varmasti lukea hetkeä ja tilanteita. Jos lapsi on haluton juttelemaan asioista, voisiko korttia tehdä paremmalla hetkellä, tai voisinko olla itse iloisempi ja positiivisempi? Se on hoitajan valinta, yrittääkö yhtään enempää vai antaako olla.
Päiväkotien nykytilan liian hyvin tietäen, moni on väärällä alalla ja antaa vain olla.