Päiväkotien äitienpäiväkortit, joissa lapsi kertoo negatiivisia asioita äidistä
Ennen äitienpäivää nauroin kavereille, että eihän ne päiväkotien työntekijät oikeasti voi kirjoittaa äideille kortteihin mitään, että "mun äiti on aina somessa" tms sisältöä, tuskin on niin sadisteja, että juuri äitienpäivänä haluaa olla ilkeitä ja kouluttaa äitejä. Järkytys oli aamulla melkoinen, kun toisenlainen asia (kuopuksen raskausajalta, joka ei tietenkään tule kortista ilmi, tuskin lapsi asiaa ymmärsi) mikä mielestäni on täysin sopimaton äitienpäiväkorttiin, luki oman lapsen kortissa. Onko muille tullut kyseisistä aikuisten kurjoittamista korteista paha mieli?
En todellakaan odota mitään kuningatarkohtelua tänään, mutta jos nyt edes ei tahallaan aikuiset loukkaisi. Edelleen itkettää kortti, vaikka järjellä yritän selittää itselleni että ehkä eivät kuitenkaan tarkoittaneet pahaa ja kyse vain hormoneista.
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna kortissa luki, että äiti on kiva, kun sillä on paljon rahaa. Kysyin päiväkodista, että mitä tämä kyseinen lause tarkoittaa ja miten lapsi saatiin se kertomaan. Lapsella kun oli ikää vähän yli 2v ja r-kirjain hakusessa. Lapsi oli sanonut, että "äiti euloo (neuloo) paajon" ja tästä oli päätelty, että äidillä on paljon euroja. Oli pakko kysyä, että mikä koulutustaso hoitajilla on, jos lasta ei edes pyritä ymmärtämään.
Siinä on kyllä mahtavin päättelyketju hetkeen :D 2-vuotiaat yleensä tietävätkin paljon raha-asioista ja osaavat oma-alotteisesti niillä keulia :P Taitaa hoitajalla itsellään kiiltää kolikon kuvat silmissä.
Oman lapseni äitienpäiväkortit on onnistuneet suht hyvin, ilman sen suurempia outouksia lapsen kuin hoitajienkaan toimesta, mutta eräänä isänpäivänä hävetti. Lapsi (5v) oli tehnyt kortin vaarille, semmosen "isän hiukset on ___ väriset, isän silmät on ___ väriset", ja sen lisäksi että joka ikisessä kohdassa luki ISÄ, koska isättömiä lapsia näköjään syrjitään edelleen, oli lapsi muistanut liki kaikki vaarin tuntomerkit väärin. Ainoa "oikea" vastaus taisi olla, että isä on kiva "koska sillä on paljon rahaa", koska vaari aina tavatessa antaa lapselle taskurahaa. No, lopputulemana en kehdannut antaa korttia vaarille kun seuraavan kerran tavattiin. Vaari on toisinaan vähän herkkänahkainen ja arvelin sen suuttuvan, jos raha on mainittu ainoana positiivisena asiana, niinko että eikö me muuten hänestä välitetä?! Onneksi tarhassa oli tehty lahjaksi myös pahvisia parkkikiekkoja, jollainen tuli vaarille tarpeeseen.
Kyllähän se 2-vuotiaskin voi jo rahasta puhua, mutta hänen käsitys paljosta ei ehkä ole sama kuin aikuisen. Meillä on minun työpöydän hyllyllä lasinen purkki. Siihen kerään aina pikkuhilut kun tulee kirppari ostaja. Monesti purkissa näytti olevan ”paljon euroa”, kuten lapsi ilmaisi. Tottakai sille 2-vuotiaalle se täysi lasipurkki oli paljon rahaa. Todellisuudessa taidettiin puhua noin 40 eurosta. Tästä monesti otin kesäisin kolikoita mukaan kun mentiin jäätelökioskille. Tästä syystä lapsi tykkäsi seurata kuinka täysi purkki oli.
Kun mun lapset oli pieniä, tein kotona tv-käännöksiä. Lapselta oli kysytty että mitä äiti tekee pöivisin (en kyllä tajua että miksi) ja lapsi sanonut että äiti istuu kellarissa ja katsoo telkkaria.
Työhuoneeni tosiaan oli alakerrassa ja tottahan minä niitä telkkaohjelmia katsoin siinä kääntäessä.
Tää oli sitten kirjattu tunnollisesti ylös ilman että olisi kysytty että miksi tms.
En tajua edelleenkään mikä tässä oli ideana. Muuta kuin saada mut vaikuttamaan tärähtäneeltä.
Itse sain kortin jossa äiti paiskoo tavaroita, huutaa ja nukkuu.. kenen mielestä tuollainen on hauskaa äitienpäivänä? Mitä niiden tarhatätien päässä liikkuu? Ei ilmeisesti mitään..
Hyvänen aika, eiväthän nuo ole lapselta mitään haukkumisia tai herjaamisia! Se on se totuus, joka lapsella on, ja ihan sellaisenaan arvokas. Jos se sattuu koskemaan edellistä aamua tai sekoittumista mielikuvituskaveri äitiin, se on silti se lapsen sen hetken kokemus. Ei sitä kukaan siellä päiväkodissa arvota sen kummemmin, arvo on juuri sillä, että lapsi sanoo vanhemmalleen ne ihan omat sanat eikä jotain opeteltua litaniaa.
Oma kokemus on jonkun vuoden takaa. Kortissa luki jotain, äiti itkee mielellään tms. Olin yhtenä aamuna potkaissut jalkani seinään niin, että varvas murtui. Tuli kirosanoja ja itku. No kortissa luki, että äiti itkee.
Mietin, että ei varmaan hoitaja kovin järjen jättiläinen ole, kun mukisematta kirjoittaa, että äiti sen vain itkee aina, eikä edes ole kysynyt, että missä tilanteessa se äiti itki. Ihme, kun ei lukenut, että äiti mielellään kiroilee aina.
Mutta ei, se on liian vaativaa kysyä, että oikeastikko se äiti itkee aina. Se pitää heti kirjoittaa hopusti sinne korttiin, että juu juu, äiti se vain vollottaa aina, kun lapsikin niin sanoi.