Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Että tästäkin jaksetaan vääntää ketju joka päivä. Eikö se ole tullut selväksi. Syitä on paljon, jokaisella omansa tai useampikin. En ala luettelemaan, ne on kaikki mainittu täällä useampaan otteeseen. Eikä siihen auta tuputtaminen, se on jokaisen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tosiaan spekulointi sikseen, mitä jos kuunneltaisiin ihan niitä veloja itseään?
Olen vela ilmastosyistä. Tuntuu idiotismilta lisääntyä maailmassa, jossa luonnonkatastrofit ja miljardien ihmisten sosiaalinen ahdinko massamuuttoineen on edessä. Välitän hypoteettisesta lapsestani sen verran, etten jätä häntä tänne kärsimään kun itse pääsen alta pois ehkä jopa ajoissa. Lisäksi en halua osallistua liikakansoitukseen mitenkään.
N27
Hienoa, rankka valinta! Kun olet selkeästi valmis rankkoihin linjauksiin, niin seuraa jatkokysymys: Mitä olet valmis tekemään liikakansoituksen estämiseksi suhteessa esim afrikan ja intian väestöpaineeseen?
Oikeasti mietin, että mihin nämä (tai me, itsekin vielä mietin) lapsista kieltäytyjät pystyvät tulevaisuudessa.
Siis meinaatko, että mun täytyy nyt ratkaista väestön liikakasvuongelma koska olen lapseton? Ja mitä rankkoja linjauksia mahdoin esittää?
Olen oman osani tehnyt, en minä maailmaa hallitse. Muut tekevät omat ratkaisunsa.
/Se jolle vastasit
Mietin vain että jonkunhan se on ratkaistava, ja parhaat ratkaisun tekijät olisi varmasti ne jotka on jo tehneet osansa ja luopuneet sen asian takia paljosta. Ja olisivat myös valmiita radikaaleimpiin toimiin. No katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 🔮
En näe tuossa nyt logiikan hiventäkään. Millä järjellä väestöongelman ratkaisu olisi sälytettävä yksin tällaisen tavallisen suomipulliaisen niskaan vaan siksi koska en tee lapsia? Väestönkasvun hillitseminen on talkoohommaa, lakatkaa lisääntymästä. Kun riittävän moni tekee sen, tadaa, väestönkasvu pysähtyy.
Ja mistä sait päähäsi että se, että en tee omia lapsia on merkki siitä, että olen valmis "radikaaleihin toimiin"?
Vierailija kirjoitti:
Eipä nykyajan työelämä ole hyvä lapsiperheille. 24/7 palveluyhteiskunta ja vuorotyöt ei sovi perheille ollenkaan. Eikä oikeastaan edes sinkuille.
Juuri tämä!!
Iltavuoro on lapsiperheessä ihan P:eestä, tekisin mieluummin vaikka pelkkää yövuoroa, nukkuisin kun lapset ovat koulussa/päiväkodissa ja vaimo olisi paikalla yöt.
Mitä luulette, tuleeko perheenperustamisesta joskus taas ”trendikästä”? Koska nythän se ei sitä ole, yleinen ilmapiiri on se, että lapset on itsekäs valinta ja tuhoksi luonnolle ja maapallolle. Ja lapsiperhearkea elävät on jotenkin vanhanaikaisia ja säälittäviä prismaperheitä, kun taas lapsettomat elää ihanaa, vapaata elämää matkustellen ja juhlien.
Niin veikkaatteko, että tulevat sukupolvet jossain vaiheessa alkaa taas pitää perhearvoja tärkeinä ja sellaista tavallista ydinperhettä tavoiteltavana? Itse luulen, että näin tulee käymään, arvot ja elämänvalinnat kun tuntuu menevän sykleissä ja uusi sukupolvi haluaa aina elää eritavalla kuin edellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tosiaan spekulointi sikseen, mitä jos kuunneltaisiin ihan niitä veloja itseään?
Olen vela ilmastosyistä. Tuntuu idiotismilta lisääntyä maailmassa, jossa luonnonkatastrofit ja miljardien ihmisten sosiaalinen ahdinko massamuuttoineen on edessä. Välitän hypoteettisesta lapsestani sen verran, etten jätä häntä tänne kärsimään kun itse pääsen alta pois ehkä jopa ajoissa. Lisäksi en halua osallistua liikakansoitukseen mitenkään.
N27
Hienoa, rankka valinta! Kun olet selkeästi valmis rankkoihin linjauksiin, niin seuraa jatkokysymys: Mitä olet valmis tekemään liikakansoituksen estämiseksi suhteessa esim afrikan ja intian väestöpaineeseen?
Oikeasti mietin, että mihin nämä (tai me, itsekin vielä mietin) lapsista kieltäytyjät pystyvät tulevaisuudessa.
Siis meinaatko, että mun täytyy nyt ratkaista väestön liikakasvuongelma koska olen lapseton? Ja mitä rankkoja linjauksia mahdoin esittää?
Olen oman osani tehnyt, en minä maailmaa hallitse. Muut tekevät omat ratkaisunsa.
/Se jolle vastasit
Mietin vain että jonkunhan se on ratkaistava, ja parhaat ratkaisun tekijät olisi varmasti ne jotka on jo tehneet osansa ja luopuneet sen asian takia paljosta. Ja olisivat myös valmiita radikaaleimpiin toimiin. No katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 🔮
En näe tuossa nyt logiikan hiventäkään. Millä järjellä väestöongelman ratkaisu olisi sälytettävä yksin tällaisen tavallisen suomipulliaisen niskaan vaan siksi koska en tee lapsia? Väestönkasvun hillitseminen on talkoohommaa, lakatkaa lisääntymästä. Kun riittävän moni tekee sen, tadaa, väestönkasvu pysähtyy.
Ja mistä sait päähäsi että se, että en tee omia lapsia on merkki siitä, että olen valmis "radikaaleihin toimiin"?
En sanonut että sitä "on säilytettävä", mutta loogisesti kuka sen sitten tekee ellei ne joita asia kiinnostaa ja huolettaa paljon? Mitä nyt et tajua? Ei tämä ollut mikään henkilökohtainen hyökkäys, vedä nyt henkeä.
Ja siitä sen sain päähäni, koska se on todella radikaali toimi jo itsessään. Vaatii poikkeuksellista päättäväisyyttä tehdä isoja elämänmuutoksia, erityisesti keholliseen toimintaan liittyviä poliittisten mielipiteiden takia. Siis jos oikeasti muuten haluaisi lapsia, mutta politiikka / maailmantilanne on syy luopua siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus kestää pidempää (30v naiset ja 35v miehet laskevat itsensä vielä nuorisoon kuuluviksi)
Vanhemmuus on nykyään vaativaa, tosi paljon ohjeita/suosituksia/rajoituksia/valvontaa,/"tukea"
Lapset eivät saisi näkyä/kuulua (vaikka ennen lapsia oli enemmän...)
Tässä esimerkki tuosta "tuesta":
https://yle.fi/uutiset/3-10771016?fbclid=IwAR0pQWdWoK1WkhNzBPHzhyb8fIo9…
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa yksi lapsi voisi olla kiva. En vaan kestä sitä painostusta ja syyllistämistä, mitä äitinä saa. Kaikki kyttää ja kyräilee, arvostelee.
Tykkään itse matkustella ja tehdä paljon asioita. Näin toimisin myös sen lapseni kanssa. Voi kauhistus miten voi jo nyt kuvitella ihmisten kommentit asiasta, hah 😂
Ja kuka näitä arvosteluja ja kyräilyjä viljellee? Ei ole kovin tasapainoinen aikuinen, jos ahdistuu ihmisten kommenteista. Älä tee lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tosiaan spekulointi sikseen, mitä jos kuunneltaisiin ihan niitä veloja itseään?
Olen vela ilmastosyistä. Tuntuu idiotismilta lisääntyä maailmassa, jossa luonnonkatastrofit ja miljardien ihmisten sosiaalinen ahdinko massamuuttoineen on edessä. Välitän hypoteettisesta lapsestani sen verran, etten jätä häntä tänne kärsimään kun itse pääsen alta pois ehkä jopa ajoissa. Lisäksi en halua osallistua liikakansoitukseen mitenkään.
N27
Hienoa, rankka valinta! Kun olet selkeästi valmis rankkoihin linjauksiin, niin seuraa jatkokysymys: Mitä olet valmis tekemään liikakansoituksen estämiseksi suhteessa esim afrikan ja intian väestöpaineeseen?
Oikeasti mietin, että mihin nämä (tai me, itsekin vielä mietin) lapsista kieltäytyjät pystyvät tulevaisuudessa.
Siis meinaatko, että mun täytyy nyt ratkaista väestön liikakasvuongelma koska olen lapseton? Ja mitä rankkoja linjauksia mahdoin esittää?
Olen oman osani tehnyt, en minä maailmaa hallitse. Muut tekevät omat ratkaisunsa.
/Se jolle vastasit
Mietin vain että jonkunhan se on ratkaistava, ja parhaat ratkaisun tekijät olisi varmasti ne jotka on jo tehneet osansa ja luopuneet sen asian takia paljosta. Ja olisivat myös valmiita radikaaleimpiin toimiin. No katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 🔮
En näe tuossa nyt logiikan hiventäkään. Millä järjellä väestöongelman ratkaisu olisi sälytettävä yksin tällaisen tavallisen suomipulliaisen niskaan vaan siksi koska en tee lapsia? Väestönkasvun hillitseminen on talkoohommaa, lakatkaa lisääntymästä. Kun riittävän moni tekee sen, tadaa, väestönkasvu pysähtyy.
Ja mistä sait päähäsi että se, että en tee omia lapsia on merkki siitä, että olen valmis "radikaaleihin toimiin"?
En sanonut että sitä "on säilytettävä", mutta loogisesti kuka sen sitten tekee ellei ne joita asia kiinnostaa ja huolettaa paljon? Mitä nyt et tajua? Ei tämä ollut mikään henkilökohtainen hyökkäys, vedä nyt henkeä.
Ja siitä sen sain päähäni, koska se on todella radikaali toimi jo itsessään. Vaatii poikkeuksellista päättäväisyyttä tehdä isoja elämänmuutoksia, erityisesti keholliseen toimintaan liittyviä poliittisten mielipiteiden takia. Siis jos oikeasti muuten haluaisi lapsia, mutta politiikka / maailmantilanne on syy luopua siitä.
Ensinnäkin, minä en ole tehnyt mitään radikaalia. Olen ollut lapseton aina ja sellaisena pysyn. Mikään ei siis muutu vaan pysyy samana.
Toiseksi, väestönkasvu kiinnostaa monia ihmisiä. Onneksi myös niitä jotka ehkä voivat asiaan vaikuttaa jotenkin (poliitikot, julkkikset yms). Minä en voi, enkä sellaista vastuuta harteilleni myöskään tietenkään ota.
Vierailija kirjoitti:
Mitä luulette, tuleeko perheenperustamisesta joskus taas ”trendikästä”? Koska nythän se ei sitä ole, yleinen ilmapiiri on se, että lapset on itsekäs valinta ja tuhoksi luonnolle ja maapallolle. Ja lapsiperhearkea elävät on jotenkin vanhanaikaisia ja säälittäviä prismaperheitä, kun taas lapsettomat elää ihanaa, vapaata elämää matkustellen ja juhlien.
Niin veikkaatteko, että tulevat sukupolvet jossain vaiheessa alkaa taas pitää perhearvoja tärkeinä ja sellaista tavallista ydinperhettä tavoiteltavana? Itse luulen, että näin tulee käymään, arvot ja elämänvalinnat kun tuntuu menevän sykleissä ja uusi sukupolvi haluaa aina elää eritavalla kuin edellinen.
Totta, että lapsen saaneita syyllistetään, mutta niin syyllistetään lapsettomiakin. Lapsen saaneita syytetään itsekkäiksi. Ja yllätys yllätys, lapsettomia syytetään itsekkäiksi. Kumpikaan ei ole trendikäs valinta. Teet niin tai näin - aina väärin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi olla mitään syytä?
Samantien voisi kysyä että miksi ihmiset haluavat lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsettomuus ilmastonmuutoksen takia ole mitään esimerkinnäyttämistä niin kauan kuin elämme kasvuun perustuvassa talousjärjestelmässä, miten ette voi tätä tajuta? Niin kauan kun kaikki pyörii kapitalismin ehdoilla, on autioituva suomi vain kutsu muille tulla "täyttämään maa" ja luomaan kasvua jota emme itse enää tuota. Näin se menee. Joten kun luovutte lapsista ideologisista syistä niin toivottavasti luovutte myös kapitalismista, koska muuten siitä ei ole mitään, ei mitään hyötyä.
Parempi yksi hyvin kasvatettu, Ilmastotietoinen "vihreä" lapsi kuin esim viisi täysin huoletta kuluttavaa intialaista lasta.
Sen yhden "vihreän lapsen" hiilijalanjälki on silti suurempi kuin niiden viiden intialaisen lapsen yhteensä. Niillä intialaisilla kun ei ole mitä kuluttaa.
N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Erittäin vaikeaa löytää nainen, joka olisi kouluttautunut edes keskipalkkaiselle ja normaalityöaikaiselle alalle.
En todellakaan halua lisääntyä minkään perässävedettävän, loppuelämän tukea tarvitsevan kaupankassan tai lähihoitajan kanssa. Haluan puolison joka seisoo omilla jaloillaan ja kykenee hoitamaan puoliskonsa ajallisesti ja taloudellisesti.
Tässä vastaa viestin 23 vela. Sinänsähän tämä ei kosketa minua, koska minä en muutoinkaan lähtökohtaisesti kaipaa lapsia elämääni ja myöskin, olen korkeasti koulutettu (koska pystyin) ja tienaan jotakuinkin kuin keskimääräinen insinööri.
Kai ymmärrät, että naiset joutuvat tuossa puun ja kuoren väliin. Lapset eivät itsellään hoidu. Kun nainen saa lapsen, sitä pitää hoitaa. Se tarkoittaa hoitoa kotona, ainakin edes jonkin aikaa. Tulot tippuvat väistämättä. Myöskin, vauvaa ei hoideta vain 2h per päivä, eikä edes tiettyyn säännölliseen kellon aikaan. Viestissäsi hieman haiskahtaa se, että sinua harmittaa se, että katsot, että nainen vain heittäytyy laiskottelemaan lapsen myötä.
Tee testi: nuku yösi pienissä pätkissä ja alle puolella normaalista yöunista (yhteensä tuntimäärällisesti) normaaleihin yöuniin nähden. Pyöritä pyykkikonetta joka pävä. Ripusta pyykit, viikkaa pyykit. Tiskaa, tee ruokaa. Käy kaupassa. Nouki jonkun uuvatin kalsarit lattialta, kerta toisensa jälkeen (ettei sitäkään vähää olisi voinut tehdä). Hymyile, koska muutoin kotona oleva mies alkaa murjottaa. Anna pesää, vaikka itseä v!tuttaisi. Älä vain unta näe, että saisit hetkeäkään omaa aikaa. Se on heippa entisille harrastuksille. Ei ole enää. Sen sijaan sinuun kohdistuu vaikka mitä odotuksia ja kaikenlisäksi joka puolelta tulee "hyvää tarkoittavia" neuvojia, anoppi etunenässä.
Kyllä panostusta lapsiin pitäisi tulla miestenkin puolelta. Mies ei voi odottaa, että vanha 50/50 sääntö toimisi sillä ajatuksella, että lapset menisi täysin naisen hoidettavaksi. Että nainen hoitaisi edelleen oman puolikkaan ja hoitaisi lapsen ja kaikki lapseen liittyvät asiat. Ymmärrän kyllä hyvin, jos mieli pahoittuu siitä, jos kokemus on se, että toinen sluibaa. Tunne on varmasti molemminpuolinen. Sanoisin vaan, että miehillä on perusasenteessa jo lähtökohtaisesti vikaa. Lapset eivät ole "nainen" -otsikon alla, vaan kyllä siitä nyt tulee duunia miehellekin. Otappa koko potista koppi ja sen jälkeen hoida oma puolikkaasi kuin ennenkin - miltä mahtaisi tuntua?
Kommentoinpa tähän myöskin Korkeakoulutettuna, hiukan vahemmalla iällä vauvan saaneena naisena. Melko negatiivisia käsityksiä äitien elämästä mm. tässä lainaamassani viestissä. Totta on, että yöunet ovat pätkittäisiä ja riippuvat ihan vauvasta. Minulla (ja monella äitikaverilla) on yleensä kaksi lyhyttä herätystä yössä, ja unta saan kyllä nyt vauvan ollessa 4kk sen 7-8h. Alussa oli muutaman viikon pätkä, kun unet jäi neljään tuntiin.
Elämä ei myöskään ole mitään jatkuvaa tiskaamista ja pyykkäystä. Mies hoitaa pääsääntöisesti pyykit ja tiskikoneen tyhjennys ja lataaminen vie päivittäin ehkä 15min. Imurointi ym siivous kuten ennen lasta, mitä nyt lelut pitää kerätä lattialta, mikä vie ehkä 2 min. Ruoanlaitosta pidän ja se on itse asiassa mulle mukava, rentouttava hetki kun keskitys kokkailemaan ja mies viihdyttää lasta.
Omaa aikaa saan helposti illalla tai viikonloppuna. Hiukan järjestelyä tämä vaatii toki, kun pitää varmistaa mieheltä ettei hänellä ole menoa samaan aikaan, ja maitoa pitää olla pumpattuna. Mutta kampaajalle, kaupungille ym pääsen kyllä helposti vaikka joka viikko.
Ja tuo kommentti pesän antamisesta. No en minä ainakaan velvollisuudesta miestä kohtaan sitä vasten tahtoani tee, olinpa äiti tai en. Kropassa kyllä näkyy raskausarpia ym, siitä ei pääse mihinkään. Mutta ne tuntuvat tässä kokonaisuudessa niin pieneltä yksityiskohdalta.
Tän viestin pointti nyt ei ole väittää, että äitiys ja vauvan hoitaminen kotona on helppoa eikä muuta mitään. Mutta ei se kyllä kaikilla ole myöskään tuollaista, mitä noissa negatiivisissa viesteissä maalaillaan.
Rahasta vielä. Saan pari tonnia käteen äitiysrahaa ja se riittää mulle enemmän kuin hyvin. Ollaan siinä onnekkaassa tilanteessa ettei rahaa niin tarvi miettiä, ja niin on moni muukin äippälomalainen. Mielikuvissa taitaa korostua liikaa ne, keillä on tiukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Erittäin vaikeaa löytää nainen, joka olisi kouluttautunut edes keskipalkkaiselle ja normaalityöaikaiselle alalle.
En todellakaan halua lisääntyä minkään perässävedettävän, loppuelämän tukea tarvitsevan kaupankassan tai lähihoitajan kanssa. Haluan puolison joka seisoo omilla jaloillaan ja kykenee hoitamaan puoliskonsa ajallisesti ja taloudellisesti.
Tässä on asiaa juuri miesten näkökulmasta kuten asia on.
Naiset ovat toki poistuneet kyökistä työelämään, mutta lähinnä suojatyöpaikkoihin, kassoille, epäkannattaviin kahviloihin tai pahimmillaan höpöhöpö-tutkijoiksi yliopistoon. Edelleenkin naiset odottavat miesten ottavan riskit, ottavan roolin joka varmistaa rahan tuonnin taloon, niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Työelämä kiristyy ja nykymammalle on saatava 200€ kausihaalari per kersa kerran vuoteen, ei riitä enää tokmannin peruskama. Se on miehen homma varmistua, että tyydyttää vaimonsa halut eikä muserru paineen alla! Mikä se on sellainen mies joka ei edes perhettään elätä? Ja sitten tietysti päälle 50% kotitöistä. + sellaiset työt mistä naiset ei mitään tajua, "ei oo kyllä naisen homma tehdä terassia tai korjata autoa"
Jos vaikka lähdetään siitä, että ensimmäistäkään koneellista pyykkiä en pese ennenkuin nainen tulee ja ihan omatoimisesti vaihtaa lumihangessa autoon renkaat. Tai selvittää aamuyöstä miksi se ei lähdekään käyntiin kun pitäisi jo mennä.
Typerin kirjoitus mitä olen aikoihin nähnyt.
Tosissasiko väität, että miesten tekemä työ on jotenkin arvokkaampaa kuin naisten? Tai että kaikki miehet ovat jotain tärkeitä ja vaikuttavia yrityspomoja? Sen halveksumasi lähihoitajan työ kun on vähintään yhtä arvokasta kuin naapurin Masan hitsaajanhommat. Ja onhan miehiä hoitoalallakin, se on varmaankin sitten arvokkaampaa työtä kuin naishoitajien..? Naiset saavat myös näistä huuhaaduuneistaan (:'D) ihan palkkaa, eli miehen elatukselle ei ole tarvetta vaikka sinä suuruusharhassasi sitä toivoisitkin.
Lisäksi en ihmettele ettei kukaan ole perustanut perhettä kanssasi. Lapsiperheessä siis vaimosi hoitaisi kaikki sisäkotityöt (esim. pyykkiä pestään päivittäin) kun sinä pääsisit kahdella renkaanvaihdolla/vuosi. Eri reilu jako, etten sanoisi.
Se N27
Olen eri, ja en kirjoita täysin noita väitteitä. Olen kuitenkin huomannut oman ja tuttavaperheiden ajankäytöllisen ongelman. Jokaisessa perheessä nainen haluaa enemmän ylimääräisiä asioita joita ehtii toteuttaa, niinpä nämä jää aina miesten kontolle. Oli sitten kyse tapeteista, huonekaluista, puutarhasta, mistä vain. Jos mies on hoitanut oman osuutensa vaikka kotitöistä, niin tämä ei riitä jos naisella on oma osa kesken. Kummallista että vaaditaan että työt tehdään puoliksi, mutta sitten se ei kuitenkaan toteudu. Miten se on niin vaikeaa käyttää sitä omaa tietokonetta ja huolehtia varmuuskopioista tai leikata oma nurmikkoa, saatika kasata kaatopaikkakuorma omista tavaroista. Monet monet naiset ostavat koko ajan uusia huonekaluja ym ja samalla paasaavat ilmastonmuutoksesta. Kun se auto on siellä lumihangen keskellä, soitetaan miehelle että tuleppas kaivamaan. Miehen tehtävä tuntuu kuitenkin olevan mahdollistaa naiselle etuja, mutta takaisin ei nykypäivänä ei oikein saa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tahtoisin enemmänkin lapsia, ehkä 3 tai 4, nyt on vain yksi ja toinen suunnitteilla. Todennäköisesti lapsiluku meillä jää tuohon kahteen, ihan sen takia että perheillä on aika hankalaa Suomessa, ihan rahallisesti ja fyysisesti, kun lapsiperheitä tunnutaan vihaavan kaikkialla. Isoin syy kuitenkin on se, että hallitus yrittää jatkuvasti sorkkia esim. perhevapaita ja jatkuvasti leikataan lisää lapsiperheiltä, kun mietitään esim. lapsilisää, ei tarvitse mennä kuin joitakin vuosia taaksepäin, kun se oli 1.lapsesta 104e, nyt vain 94e. Ja jatkuvasti kaikki kallistuu, mutta avustuksista leikataan lisää, samoin kuin palkoista.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurin ja ajattelutavan muutos?
Tämä. Väittäisin, että iso osa lapsista on syntynyt, koska moni on ajatellut, että "niin pitää toimia". Siis mennään naimisiin, hankitaan lapset ja talo jne. Tämä on ollut normi ja jos näin ei ole toiminut, on jotenkin viallinen tapaus.
Nykyään on ihan ok, olla lisääntymättä tai hankkimatta puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat naiselle huono diili. Oman ikäluokan naiset ovat joutuneet hoitamaan lasten (joita vaan kuului olla, vahva normi) lisäksi palkkatyön, kodin, miehen ja itsensä jos aikaa ja voimia jäi. Huom, ollaan kuitenkin jo urbaanisukupolvea, joten maatilojen "miesten töitä" oli harvalla. Meillä vaan ei ollut nettiä, jossa jakaa kokemuksia, joten tehtiin niikuin edelliset, purtiin hammasta ja hoidettiin homma, kun ei muustakaan tiennyt.
Sellainen voimaantunut vuodatus tällä kertaa. Sinun ei ehkä kannata lisääntyä. Minä lisäännyin siksi että halusin lapsia ja onnekseni sain myös heidän yksinhuoltajuutensa, koska heidän äitinsä muuttui lapsen syntymän jälkeen aivan toiseksi ihmiseksi. Eron jälkeen alkoi heti vieraannuttaminen ja muu kiusanteko. Kuinka moni yksinhuoltajaisä valittaa että on liian raskasta? Se on huono diili aina jos valitsee puolisonsa huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tiedät, että aikaisempi sukupolvi halusi niitä lapsia enemmän kuin nyt? Kai pitäisi nyt jo järjellä tajuta, ettei ennen ollut ehkäisyä. E-pilleri tuli vasta 60-luvulla ja niitä sai aluksi vain naimisissa olevat.
Uskon myös, ettei "lapsiluku" eli toivottu lapsimäärä, josta ap. nimenomaan puhui, välttämättä ennenvanhaan aina ollut niin korkea, vaan lapsia vain siunaantui avioelämän myötä, kun ei ollut ehkäisyä.
Yksi nuorten aikuisten itse kertoma syy on, että he pitävät arvokkaana ja haluavat jotain muuta elämässä, jotain sellaista, mihin lapset eivät sovi (kuin vasta vanhempana, jos silloinkaan).
Tämä on varmaan ihan suora seuraus siitä, että nykykulttuurissa vaihtoehtoisia elämänpolkuja on enemmän ja yksilöt itse määrittelevät sen, mikä ylipäätään on arvokasta elämässä. Jotkut sanovat, että valinta olla tekemättä lapsia tai tehdä vain 1-2 lasta on hedonistinen, mutta tämä ei minusta näytä pitävän paikkaansa, vaan valinnan syyksi kerrotaan hyvin usein eettisiä perusteita.
Yksi syy, joka tulee esiin usein esim. tämän palstan keskusteluissa, on aiempaa "tietoisempi kasvattaminen". Jos haluaa kasvattaa jokaisen lapsensa yksilölliset tarpeet ja persoonallisuuden huomioiden sekä taata jokaiselle sekä materiaalisesti että sosioemotionaalisesti erinomaisen lapsuuden, iso lapsikatras saattaa olla liian suuri sarka.
On muitakin syitä, esim. se, ettei ole löytänyt sopivaa puolisoa sekä taloudellinen epävarmuus.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Ehkäisymenetelmä't ovat kehittyneet ja naiset eivät enää koe olevansa lapsentekokoneita.
Vierailija kirjoitti:
Minä tahtoisin enemmänkin lapsia, ehkä 3 tai 4, nyt on vain yksi ja toinen suunnitteilla. Todennäköisesti lapsiluku meillä jää tuohon kahteen, ihan sen takia että perheillä on aika hankalaa Suomessa, ihan rahallisesti ja fyysisesti, kun lapsiperheitä tunnutaan vihaavan kaikkialla. Isoin syy kuitenkin on se, että hallitus yrittää jatkuvasti sorkkia esim. perhevapaita ja jatkuvasti leikataan lisää lapsiperheiltä, kun mietitään esim. lapsilisää, ei tarvitse mennä kuin joitakin vuosia taaksepäin, kun se oli 1.lapsesta 104e, nyt vain 94e. Ja jatkuvasti kaikki kallistuu, mutta avustuksista leikataan lisää, samoin kuin palkoista.
se että sinusta tuntuu joltakin se ei tarkoita että se on totta. Suomessa ei vihata lapsiperheitä, päinvastoin. Tuolla sinun logiikallasi muissa maissa vihataan lapsiperheitä silmittömästi. Tietyt ihmiset tykkää valittaa aivan kaikesta, jotakin sukupuolisidonnaisuutta olen tässä havaitsevanani.
Älypuhelimet taisi tulla vasta 2000-luvulla, mutta syntyvyyden raju lasku alkoi jo 70-luvun alussa, jolloin kaikilla ei ollut edes lankapuhelinta, eikä tv.kään voi syyttää, kun niitäkään ei ollut kaikille.