Lue keskustelun säännöt.
Minkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuoret haluavat aikaisempia sukupolvia vähemmän lapsia?
Ensinnäkin, ei ole syntyvyys pelkästään laskussa, vaan laskussa on myös se, kuinka paljon lapsia nuoret haluavat ylipäätään. Nykynuoret haluavat selvästi vähemmän lapsia kuin aikaisemmat sukupolvet. Eli suunniteltu lapsilukukin on pienempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Lisäksi vapaaehtoinen lapsettomuus kasvattaa suosiotaan.
Kerro ihan rehellisesti, minkä tai mitkä arvelet olevan syynä siihen, että nykynuorilla on vähemmän halua hankkia lapsia. Suomessa harjoitettu politiikka? Yhteiskunnan asenteet? Kielteinen ja raskas kuva perhe-elämästä? Raha- ja työllisyystilanne? Kulttuurin ja ajattelutavan muutos? Halu tehdä elämässään muuta? Huoli ilmastosta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ylikansoituksesta? Ympäristömyrkyt, ovatko vieneet ihmisiltä lisääntymisvietin?
On tullut nähtyä vaikka minkälaisia väitteitä, kun on netissä keskusteluja lukenut. Muun muassa juuri kaikkia noita, mitä tuossa äsken mainitsin. Kerro sinä oma näkemyksesi, minkä arvelet olevan tähän syynä.
Kommentit (2387)
Mulla oli sama. En suostunut synnyttämään. Vaadin suunitellun sektion HUS:sta uhkaamalla abortilla. Sain sektion ja teinkin kolme lasta suunnitellulla sektiolla. Kroppa on entisensä ja alapää myös!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus lapseen on jotain niin suurta ja ainutlaatuista, että sen toivoisi kaikkien kokevan. Ei mikään materia tai oma ura voi korvata sitä tunnetta minkä rakkaus omaan lapseen elämään tuo. Sitä, miksi naisten biologinen kello on hiljentynyt, en osaa arvioida. Ehkä se hiljennetään ulkopuolelta tulevien vaatimusten alle.
Ei se suinkaan kaikilta ole totaalisesti hiljentynyt, mutta juuri ne yhteiskunnan vaatimukset yhdistettynä epävarmuuden lisääntymiseen tekee se että moni alkaa yrittää liian myöhään ja jää lapsettomaksi. Vielä 80-luvulla useimmilla oli paketti edes jotakuinkin kasassa parikymppisenä ja yhteiskunta myös tuki perheitä avokätisesti. Lapsilisän ostovoima oli huikea verrattuna nykyiseen, eikä lapsen hankkiminen rutiköyhänä opiskelijana ollut mitenkään tavatonta. Olen sellainen lapsi itsekin, ja meitä kakaroita oli opiskelija-asuntosäätiön vuokratalossa paljon. Nyt ollaan opiskelujen ja pätkätöiden kurimuksessa pitkälle kolmekymppiseksi, ja kun normi on että lapsi pitää tehdä vain taloudellisesti varmaan ja vakiintuneeseen tilanteeseen niin se tarkoittaa että moni alkaa yrittää vasta lähes nelikymppisenä. Ja vaikka aina joltain löytyy anekdootti siitä miten naapurin serkun kaveri sai luomulapsen vielä 46-vuotiaana niin enemmän on niitä joita ei onnista edes hoitojen avulla enää 39-vuotiaana.
Julkisten palvelujen ja lapsilisän ostovoiman romahtaminen on varmasti tärkein tekijä, mutta jotenkin tuntuu että myös sosiaaliset normit tekevät sen että lapsia ei enää edes harkita parikymppisenä. Muistan kun korkeakoulutetusta kaveripiiristäni eka sai lapsen 28-vuotiaana ja sitä pidettiin tosi nuorena. Useimmat alkavat nyt vasta vähitellen miettiä perheellistymistä siinä 33-36-vuotiaana.
Kulttuurin muutos minä keskeisempään ajatteluun. On vaikea kuvitella elämään ketään muuta, kenen tarpeet pitäisi ottaa huomioon, kun on pienestä asti oppinut ajattelemaan vain mitä MINÄ haluan.
Ei alistuta kirjoitti:
Mulla oli sama. En suostunut synnyttämään. Vaadin suunitellun sektion HUS:sta uhkaamalla abortilla. Sain sektion ja teinkin kolme lasta suunnitellulla sektiolla. Kroppa on entisensä ja alapää myös!
Hieno homma, onnittelen sinua. Terv nainen, jonka alapää on sökönä ja pysyy. Vaatikaa naiset loppua synnytys väkivallalle.
On vaikeata perustaa perhettä ja rakentaa tulevaisuutta lapsia hankkien kun työpaikat ja työelämä ovat niin epävarmoja. Jos voisi luottaa työpaikan pysyvyyteen ja varmaan toimeentuloon, lapsiakin olisi enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarmuus tulevaisuudesta, työttömyys, köyhyys, paskayhteiskunta
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurin muutos minä keskeisempään ajatteluun. On vaikea kuvitella elämään ketään muuta, kenen tarpeet pitäisi ottaa huomioon, kun on pienestä asti oppinut ajattelemaan vain mitä MINÄ haluan.
Täähän koskee miehiäkin. Halutaan somekelpoinen perhe antamatta jotain takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset joutuu ikävä kyllä tekemään suurimman osan lasten hoivaamisesta ja kasvattamisesta, miehille ja maskuliinisille henkilöille suodaan kulttuurissamme enemmän tilaa keskittyä itseensä, työhönsä ja olemaan vaikka se etäinen/vähän osallistuva isähahmo, naiselle tällaista äitiroolia ei sallita missään tapauksessa. Lasten hankinta tarkoittaa naiselle usein omien tavoitteiden sivuun asettamista, lykkäämistä tai uhraamista.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus lapseen on jotain niin suurta ja ainutlaatuista, että sen toivoisi kaikkien kokevan. Ei mikään materia tai oma ura voi korvata sitä tunnetta minkä rakkaus omaan lapseen elämään tuo. Sitä, miksi naisten biologinen kello on hiljentynyt, en osaa arvioida. Ehkä se hiljennetään ulkopuolelta tulevien vaatimusten alle.
Naisten tulisi ottaa oppia Itä-Euroopan naisista. Mies kustantaa kotona olemisen,salongin ja kirurgiset toimenpiteet. Itara mies jätetään syystä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silleensiis kirjoitti:
Itsekkyys on lisääntynyt. Minä ja minä ja minä ja mitä minä haluan jne.
Miehillä on tänä päivänä vapaus ryhtyä yksinhuoltajaksi. Siitä vaan hakemaan pankista 100 000-200 000 euron lainaa Suomessa tapahtuvaa synnytystä varten. Niin, ja sama sanoma muillekin miesyhteisössä liikkuville. Tietenkin tääkin rajaa tyhjätaskut pois (kuten pitääkin)
https://menhavingbabies.org/assistance/application1/
Entäs tämä: 18v. ja toivotusti raskaana. Kyseenalaistetaan sitä jaksako varmasti ja ennakoiva lasu tulee jos on yhtään "huolta". Kaikki pitäisi tehdä siinä järjestyksessä kun isoveli sanoo vaikka biologia kertoo muuta.
Jos joku innokas nuori tähän maahan haluaa lapsia tehdä niin eikö ne pitäisi ottaa ilolla vastaan. Terveydenhuollossa asenne on se että kovin tulee olemaan vaikeaa :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmille asetetaan aivan ylimaallisia tavoitteita. Ihmiset ajattelevat, etteivät selviä niistä.
Maailma jossa on kiusaajia ja kiusattuja. En haluaisi lapsestani kumpaakaan. Jaottelu alkaa nykyään jo tarhassa ja jatkuu läpi elämän vielä hoitokotiinkin. Huhhhuh, ihmiset on tyhmiä, ei kannata tehtailla meitä enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset joutuu ikävä kyllä tekemään suurimman osan lasten hoivaamisesta ja kasvattamisesta, miehille ja maskuliinisille henkilöille suodaan kulttuurissamme enemmän tilaa keskittyä itseensä, työhönsä ja olemaan vaikka se etäinen/vähän osallistuva isähahmo, naiselle tällaista äitiroolia ei sallita missään tapauksessa. Lasten hankinta tarkoittaa naiselle usein omien tavoitteiden sivuun asettamista, lykkäämistä tai uhraamista.
Missä kultturissa varsinkin pohjoismaiden ulkopuolella naiset eivät joudu tekemään suurimman osan lasten hoivaamisesta ja kasvattamisesta?
Missä toisessa kulttuurissa miehille ja maskuliinisille henkilöille ei suoda enemmän tilaa keskittyä itseensä, työhönsä ja olemaan vaikka se etäinen/vähän osallistuva isähahmo?
Taitaa olla niin että pohjoismaiden kulttuurissa on naisilla maailman parhaat oltavat olla äiti.
Vierailija kirjoitti:
He haluavat olla ja mennä ihan oman mielen mukaan minkään rajoittamatta mieltymyksiä.
Lapsi asettaa toimillesi rajotteita ja siitä tulee todella iso lisämenoerä, joka on poissa kaikesta hauskanpidosta ja joillakin menevästä elämäntavasta.
Tästä sinänsä kokemusta , että lähisuvussa on 3 18-22 sukulaistyttöä joiden touhuja on pystynyt hiukan seuraamaan ja heillä on tuo huvitukset ja viihde alkoholi ottanut vallan ja jatkuvasti pitää mennä johonkin bilettämään.
Itse aikoinaan toivoin, että sais edes yhden, jonka lapsi sitten tässä vahempana olisi siinä tullut isovanhemmille, mutta ei minulle sitä suotu. Lapsettomana yksin on kohtaloni lopulta poistua täältä.
Parikymppisenä pitääkin bilettää, jos siitä tykkää. Se on suunnilleen ainoa vaihe elämässä, jossa saa elää täysin itselleen. Siinä vaiheessa, kun asuu vanhempien kanssa kotona tai opinnot on alkuvaiheessa, lapsia ei kannata tehdä. Lapsi kainalossa on vaikea muuttaa ulkomaille tai edes kotimaassa opintojen ja töiden perässä.
Itse olen 18v ja haluaisin tällä hetkellä n 6 lasta. Haluaisin lapsen ehkä parin vuoden päästä, mutta sopivaa kumppania ei ole löytynyt, joten en tiedä milloin lapset ovat realistisia. Huomaan että olen vähemmistössä haaveideni kanssa, joka itsessään myös vaikeuttaa lapsihaaveita lähellä omaa ikää olevan muutenkin sopivan kumppanin kanssa.
Syitä miksi monet nuoret ei minun havainnoista halua niin paljon lapsia:
Opiskelut, joiden seurauksena lapset menee myöhemmälle.
Ei ole löytynyt sopivaa kumppania.
Halutaan vakaa rahatilanne ennen lapsia.
Halutaan matkustella, harrastaa yms. elää kauemmin omaa elämää.
Ilmasto/maailmantilanne.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 18v ja haluaisin tällä hetkellä n 6 lasta. Haluaisin lapsen ehkä parin vuoden päästä, mutta sopivaa kumppania ei ole löytynyt, joten en tiedä milloin lapset ovat realistisia. Huomaan että olen vähemmistössä haaveideni kanssa, joka itsessään myös vaikeuttaa lapsihaaveita lähellä omaa ikää olevan muutenkin sopivan kumppanin kanssa.
Syitä miksi monet nuoret ei minun havainnoista halua niin paljon lapsia:
Opiskelut, joiden seurauksena lapset menee myöhemmälle.
Ei ole löytynyt sopivaa kumppania.
Halutaan vakaa rahatilanne ennen lapsia.
Halutaan matkustella, harrastaa yms. elää kauemmin omaa elämää.
Ilmasto/maailmantilanne.
+ unohdin lisätä että ei haluta sitoutua kumppaniin tai ottaa vastuuta lapseen yhtä vahvasti kuin ennen t. sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat olla ja mennä ihan oman mielen mukaan minkään rajoittamatta mieltymyksiä.
Lapsi asettaa toimillesi rajotteita ja siitä tulee todella iso lisämenoerä, joka on poissa kaikesta hauskanpidosta ja joillakin menevästä elämäntavasta.
Tästä sinänsä kokemusta , että lähisuvussa on 3 18-22 sukulaistyttöä joiden touhuja on pystynyt hiukan seuraamaan ja heillä on tuo huvitukset ja viihde alkoholi ottanut vallan ja jatkuvasti pitää mennä johonkin bilettämään.
Itse aikoinaan toivoin, että sais edes yhden, jonka lapsi sitten tässä vahempana olisi siinä tullut isovanhemmille, mutta ei minulle sitä suotu. Lapsettomana yksin on kohtaloni lopulta poistua täältä.
Parikymppisenä pitääkin bilettää, jos siitä tykkää. Se on suunnilleen ainoa vaihe elämässä, jossa saa elää täysin itselleen. Siinä vaiheessa, kun asuu vanhempien kanssa kotona tai opinnot on alkuvaiheessa, lapsia ei kannata tehdä. Lapsi kainalossa on vaikea muuttaa ulkomaille tai edes kotimaassa opintojen ja töiden perässä.
Ulkomaille muutto ei ole kaikkien haaveena ja kotimaassa on kyllä helppo muuttaa. Suomessa ollaan jossain syystä kovin paikkauskollisia verrattuna moneen muuhun maahan.
Hyvä! Ja mikäs se sinun osuus sitten on siinä lapsen hankkimisessa, niin se on se yksi luikaus. Et kanna lasta vatsassasi puolta siitä yhdeksästä kuukaudesta, et työnnä vesimelonin kokoista möykkyä kursikkatomaatin kokoisesta reijästä, tissisi eivät veny kärpäslätkiksi imettämisestä. Eli alahan tehdä puolet hommasta, se on meinaan tasa-arvo oltava. Tiedätkö tomppeli, milloin naiselle kannattaa ostaa vaikkapa pieni timantti, no silloin kun hän on puskenut alapäästään sille perillisen. Muulloin ei tartte ostella.