Millaisia epävakaat ihmiset ovat ystävinä?
Kysymys otsikossa. Kaipaan konkreettisia esimerkkejä. Miten epävakaa käyttäytyi eri tilanteissa verrattuna ei-epävakaaseen ihmiseen? Ymmärtääkö epävakaa olevansa itse epävakaa (vai syyttääkö muita epävakaiksi)? Päättyikö ystävyys lopulta jotenkin?
Ja onko epävakauden merkki, jos ihmisen haaveet vaihtelevat paljon? Tyyliin ihminen on puhunut maaliskuussa, että haluaisi muuttaa asumaan Heinolaan (vaikkei siellä ole mitään sukulaisia/töitä tms) ja kun toukokuussa näette, niin haaveilee asumisesta Vantaalla. Tai puhuu, että haluaisi opiskella asiaa x ja seuraavan kerran asiasta kysyessäsi haave onkin joku ihan muu.
Kommentit (26)
Ainakin tuntemiani yhdisti se että kukaan ei mielestään täyttänyt kriteerejä, mutta käytöksensä oli aivan tyypillistä.
Olet välillä maailman ihanin ystävä. Muita ystäviä sinulla ei mielellään saisi olla. Seuraavassa hetkessä et ole enää mitään, ärsyttää lähinnä.
Rasittava ja kuluttava suhde
Saa olla aidosti huolissaan kun mania vaihe iskee
Mennään aina hänen ehdoilla
Vastavuoroisuus minimissään
En lähtisi vapaaehtoisesti ystävystymään ellei ole lapsuuden ystävä tai hyvä ystävä, jolta puhkesi sairaus ystävyyden vakiinnuttua.
Ei pysty hallitsemaan tunteitaan eikä hillitsemään itseään eikä pysymään suunnitelmissaan. Epäkypsä käytös, jopa lapsenomainen. Tiedän että monilla alkoholisteilla on epävakaan paperit. Riippuvaisuuskin liittyy ilmiöön.
Vierailija kirjoitti:
Olet välillä maailman ihanin ystävä. Muita ystäviä sinulla ei mielellään saisi olla. Seuraavassa hetkessä et ole enää mitään, ärsyttää lähinnä.
Miten se näkyy, että et ole toisen mielestä enää mitään tai lähinnä ärsytät? Onko toinen ilkeä? Lopettaako ystävyyden?
Vierailija kirjoitti:
Olet välillä maailman ihanin ystävä. Muita ystäviä sinulla ei mielellään saisi olla. Seuraavassa hetkessä et ole enää mitään, ärsyttää lähinnä.
Tämä. Kovia ihastumaan sinuun ja yhtä kovasti inhoavat sinua, jos et tee juuri heidän mielesi mukaan.
Jos alat diagnosoimaan ja gaslightaamaan mahdollista uutta kaveria niin i have bad news for you, sinä olet se ongelma. Ei kavereita sinulle.
Päätin yhden kaveruuden epävakaan käytöksen takia. Hänellä oli impulsiivisuutta, suuttumista pienistä asioista, teki omia tulkintoja mun käytöksestä vaikka en häntä arvostellut missään tilanteessa vaan osoitin empatiaa mitä olisi ilmeisesti koko ajan pitänyt olla tarjolla. Lyhyet miessuhteet vaihtuivat tiuhaan, muutti toiselle paikkakunnalle ja piti radiohiljaisuutta, yritti ottaa kontaktia uudestaan mutta annoin yhteyden kylmetä. Kylmät ja vähän epävakaat silmät, kuten Britney Spearsilla. Iloton, välillä energiapuuskia, useimmiten arvaamaton ja sai kävellä munankuorilla. Jokaisen tilanteen jälkeen olin helpottunut että pääsi pois hänen seurassaan. Arvosteli paljon tuttaviaan, kertoi nyyhkytarinoita lapsuudestaan. Hänellä on eräs toinenkin vakava sairaus, jota ei hoitanut kunnolla ja oli jättänyt myös terapian kesken. Nykyään kertoo uhriutumistarinoitaan somessa, jota en seuraa kun huomasin että kaikki on vain sairautta ja uhriutumista eri muodoissaan. Osasi käyttää ulkonäköään hyväksi ja manipuloi miehiä. Oli oikea päätös lähteä eri teille.
Oli usein muilta hyötyä ja tukea vailla, mutta ei ollut valmis tekemään vastavuoroisesti toisille samoin
Haluan kuitenkin lisätä että ei hän paha ihminen ollut. Liian sairas vain eikä hoitotasapainossa vaikka käyttikin lääkkeitä. Hän oli myös nokkela ja hyvä suustaan. Ensivaikutelmaltaan kenties jopa inhimillinen ja hurmaava.
Noh...epävakaasti...
ensin kaikki on hyvin ja sitten kaikki on huonosti ja sitä huonoa oloa pitää vatvoa kunnes kaikki on hyvin ja sitten taas joku on huonosti ja kun sitä vatvotaan, niin vatvotaan kaikki entisetkin asiat uudelleen ja uudelleen. tätä samaa levyä toistetaan loppumattomiin erilaisilla tavoilla ja eri tilanteissa. Välillä itketään, kun tulee tunne, että hän on niin viallinen ja pilaa kaiken ja välillä ollaan taivaissa, että nyt mennään huipulle eikä mikään estä. Yhtä vuoristorataa.
Ihmisen epävakaa käytös ei ole aina ihmisestä itsestään johtuvaa, vaan se voi olla reaktio myrkylliseen ympäristöön tai läheisen narsismiin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat muuttuneet täysin vakaiksi päästyään eroon huonoista ihmissuhteista ympärillään.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen epävakaa käytös ei ole aina ihmisestä itsestään johtuvaa, vaan se voi olla reaktio myrkylliseen ympäristöön tai läheisen narsismiin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat muuttuneet täysin vakaiksi päästyään eroon huonoista ihmissuhteista ympärillään.
Tämä myös. Yksin elellessäni olen äärimmäisen vakaa, pelkkää tasaista kasvua kuin joku puu. Mutta aina kun elämään tulee yksikin mies niin alkaa mieletön kaaos. En usko sekuntiakaan, että ongelma olisi minussa. Nykyään en enää päästä elämääni miehiä, joten 0 problems.
Ihan tunteva ja hyvä ystävä.
Voi pahoin.
- ei aina pystynyt pitämään sovittuja juttuja.
Ystävä, kyllä.
Hyvä tyyppi, kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Jos alat diagnosoimaan ja gaslightaamaan mahdollista uutta kaveria niin i have bad news for you, sinä olet se ongelma. Ei kavereita sinulle.
En minä diagnosoi jotain uutta kaveria. Mietin ystävästä (olemme tunteneet pari vuotta), että voisiko hänen käytöksessään olla tällaisesta kyse. Käytös on ollut sen verran poikkeavaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet välillä maailman ihanin ystävä. Muita ystäviä sinulla ei mielellään saisi olla. Seuraavassa hetkessä et ole enää mitään, ärsyttää lähinnä.
Juuri tämä. Edellisenä iltana saattaa hehkuttaa, että lähdetään aamupäivällä lounaalle, ja kaikki on niin ihanasti kanssani, ja sitten kun seuraavana aamuna tiedustelee asiasta, niin käyttäytyy suurin piirtein, että ”mitäs tänne soittelet” ja ”ei nyt huvita”. Joskus ei edes vastaa puhelimeen.
Kun ny kysyt, totean aikamme suosivan hektistä hermeettisuutta ja dynaamista kvarttaalimenttaliteettia joka ikisessä projektissa. Ystäväsi on aikansa tuotos ja siten normit täyttävä. Sinuna hioisin hiukan ns. Ystävätutkaa. Sinä olet siellä häntä lähellä ja hoksaa mikroilmeet ja puheen äänipainot. Eipä silti, kukaan ei ole sama tänään kuin eilen. Se on haasta ja elämän suola, ei pulma. Ystävällistä jatkoa sinulle ja "ihmeelliselle" ystävällesi. Loppukevennys: BÖÖ! hei, ei ole mitään pelättävää🐰
Minulla oli yksi, tosin ääriesimerkki epävakaasta.
Esim. Sovimme että näemme hänen asuinkaupungissaan 100km päässä omastani ja että tulen sinne bussilla ja hän tulee minua vastaan ja jään yöksi. Ei ollutkaan vastassa ja yritin puoli tuntia saada häntä kiinni. Sitten lopulta vastasi ja sanoi, että oli tullut miesystävän kanssa riitaa joten aikookin viettää illan/yön hänen kanssaan. Pahoitteli kovasti ja lopetti puhelun. Yritin ottaa myöhemmin esiin tätä asiaa että ymmärrätkö ettei tuntunut kivalta. Ei suostunut puhumaan aiheesta ja lopulta haukkui minut pystyyn ja pisti eston heti perään. Sitten noin viikko myöhemmin poisti eston ja laittoi viestiä kuin mitään ei olisikaan tapahtunut, tyylillä ”moikka, voidaanko nähdä huomenna? Mitä kuuluu, minulle kuuluu sitä ja tätä”.
Hänen kanssaan ajan viettäminen oli kuin kävelisi munan kuorilla (näin tämän vertauksen jossain epävakaata käsittelevässä artikkelissa joskus ja se on hyvin osuva). Yksikin väärä sana ja siitä tulee kriisi. Tunneälykkäänä voi pärjätä aika hyvin jos osaa varoa sanojaan. Itse olin ihan hyvä siinä, mutta joskus mokasin.. kerran olin liian tyly hänen mielestään miesporukalle baarissa. Omasta mielestäni asiallinen kun en heistä ollut kiinnostunut.
Mielipiteitään hän ei uskaltanut usein sanoa kenenkään seurassa vaan vaihtoi mielipiteitä kulloisenkin seuran mukaan.
Jos mietitte miksi jaksoin niin kauan olla hänen ystävänsä, niin halusin pitää kiinni nuoruuden ystävästä, en arvostanut itseäni riittävästi ja olin yksinäinen ja ajoittain masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen epävakaa käytös ei ole aina ihmisestä itsestään johtuvaa, vaan se voi olla reaktio myrkylliseen ympäristöön tai läheisen narsismiin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat muuttuneet täysin vakaiksi päästyään eroon huonoista ihmissuhteista ympärillään.
Tämä myös. Yksin elellessäni olen äärimmäisen vakaa, pelkkää tasaista kasvua kuin joku puu. Mutta aina kun elämään tulee yksikin mies niin alkaa mieletön kaaos. En usko sekuntiakaan, että ongelma olisi minussa. Nykyään en enää päästä elämääni miehiä, joten 0 problems.
Sama täällä. Miehet eivät ymmärrä naisia, kuten on huomattu tälläkin palstalla. Heidän seurassaan oleminen tekee pahaa ja nostaa oireet pintaan. Sen sijaan vakaassa hyvässä naisseurassa oireet pysyvät poissa. Samoin yksin ollessa.
Oli melkoinen urakka, kun karsin miespuoliset ja naispuoliset narsistit pois ympäriltä. Se oli jatkuvaa soittelua heiltä, että tee sitä ja tee tätä, mene sinne ja tule tänne. Siinä paloin ihan täysin puhki. En ehtinyt siivota, en ehtinyt laittaa terveellistä ruokaa, en ehtinyt ladata omaa akkuani. Tervehtyminen alkoi, kun irtisanoin narsistisuhteet ja rupesin elämään omaa elämääni.
Ihan normaaleja. Joillekkin sattuu kaikkea vaan paljon.