Miehen unelmatyö, muutto ja minun ahdistukseni

Muuttaisin lennossa - ja ilman muuta yhdessä puolisoni kanssa.

Jos mahdollista, älkää myykö nykyistä asuntoa vaan laitatte vuokralle (airbnb), niin saatte tuloja siitäkin.

Koeaika? Kannattaa ainakin se aika asua vielä eri osoitteissa. Aina voi mieli muuttua sekä työnantajalla että työntekijällä.

Kemistä on lyhyt matka Ruotsin ja Norjan pieniin kivoihin kaupunkeihin. Umeå esim. hintatasoltaan kivempi mitä Helsinki. Kannattaa miettiä olisiko sinulla esim. mahdollista pienipalkkaisena mennä töihin Norjaan ja olla kemin tasolla suuripalkkainen, kuten monet tuolla tekevät. Teidän kesälomamatkat suuntautuisi jatkossa vuonoille ja ruotsiin, mikä on kivempaa, mitä Helsingistä tallinnaan ja tukholmaan. Katso karttaa hieman. Pohjoisessa on omat etunsa.

Ap. Sinähän tiedät jo vastauksen. Sinä et halua muuttaa. On iso juttu reepiä perhe juuriltaan.

Keksikää jokin toinen tapa miehelle toeuttaa unelmatyö. Myös unelmistaan luopuminen katkeroittaa, kuten sinut saattaisi katkeroittaa muutto pois nykyisestä kaupungista.

Muuttakaa Ruotsin puolelle kivaan kylään ja käy sinä töissä Norjassa ja mies viikot yksin kemissä. Sitten jos mies lähtee, niin pysyt suurituloisena kivassa korkean elintason ruotsalaiskylässä. Lapsetkin oppii norjan ja ruotsin tuossa samalla. Ja sinä saat lisäeläkkeen vanhana norjasta.

Vierailija kirjoitti:

Kemistä on lyhyt matka Ruotsin ja Norjan pieniin kivoihin kaupunkeihin. Umeå esim. hintatasoltaan kivempi mitä Helsinki. Kannattaa miettiä olisiko sinulla esim. mahdollista pienipalkkaisena mennä töihin Norjaan ja olla kemin tasolla suuripalkkainen, kuten monet tuolla tekevät. Teidän kesälomamatkat suuntautuisi jatkossa vuonoille ja ruotsiin, mikä on kivempaa, mitä Helsingistä tallinnaan ja tukholmaan. Katso karttaa hieman. Pohjoisessa on omat etunsa.

Ei Norja ole mitenkään Kemin lähellä. Siitä tulisi pitkät työmatkat ja talvella erityisen kamalat. Miehen pitäisi tehdä säännöllistä työaikaa, että saa lapset kouluun ja hoitoon sekä ajoissa haettua. Nainen voisi muuttaa Norjaan viikoiksi, mutta miten se eroaisi siitä, että vain mies muuttaa töiden perässä? Toinen vanhemmista on kuitenkin viikot erossa perheestään.

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa Ruotsin puolelle kivaan kylään ja käy sinä töissä Norjassa ja mies viikot yksin kemissä. Sitten jos mies lähtee, niin pysyt suurituloisena kivassa korkean elintason ruotsalaiskylässä. Lapsetkin oppii norjan ja ruotsin tuossa samalla. Ja sinä saat lisäeläkkeen vanhana norjasta.

Naiselle tulee pitkät työpäivät matkat huomioiden. Kuka ne lapset hoitaa? Ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti?

Vierailija kirjoitti:

Kemistä on lyhyt matka Ruotsin ja Norjan pieniin kivoihin kaupunkeihin. Umeå esim. hintatasoltaan kivempi mitä Helsinki. Kannattaa miettiä olisiko sinulla esim. mahdollista pienipalkkaisena mennä töihin Norjaan ja olla kemin tasolla suuripalkkainen, kuten monet tuolla tekevät. Teidän kesälomamatkat suuntautuisi jatkossa vuonoille ja ruotsiin, mikä on kivempaa, mitä Helsingistä tallinnaan ja tukholmaan. Katso karttaa hieman. Pohjoisessa on omat etunsa.

:D

Kemistä ajaa Norjan puolelle hyvällä kelillä 7-8 tuntia yhteen suuntaan. Tromssaan (lähin iso kaupunki, jossa siis töitä olisi) ajaa noin 10 tuntia. Siis hyvällä kelillä. Osa matkasta on vuoristoseutua, jossa talvella on välillä tiet sellaisessa kunnossa, että niitä ei välttämättä voi joka päivä edes ajaa. 

Suomi on niin pieni maa että sen sisällä muuttoa en edes harkitsisi kahta kertaa, varsinkin jos töitä löytyisi itsellekin. Olen sairaanhoitaja joten löydän itse töitä mistä vaan, ja olen asunut elämäni aikana ihan ympäri Suomea viimeisen 15 vuoden aikana, ja useita kertoja lähtenyt yksin ja myöhemmin miehen kanssa niin sanotusti tyhjän päälle uudelle paikkakunnalle. Olen opiskellut eri paikkakunnilla ja ollut töissä. Olen nyt 30 vuotias. Aina tulee uusia tuttuja, ja vanhoihin on etenkin nykyaikana helppo pitää yhteyttä.

En ymmärrä ihmisiä jotka pitävät Suomen sisällä muuttamista ihan mahdottoman isona juttuna. Eihän se nyt ole juttu eikä mikään ja aina pääsee takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa tilanteessa olleena sanon että mieti tarkkaan. Itse muutin kolmeen otteeseen perheen koska mies eteni uralla, ulkomaillakin käytiin. Miehelle työ oli todellakin kaikki kaikessa, ei perhe. Erottiin myöhemmin.

Arvokeskustelun paikka. Mies tässä melko itsekkäästi itseään toteuttamassa. Voi olla että pian et tavallisine työpaikkoinesi kelpaa urallaan etenevälle miehelle ja ero tulee. Sitten olet vieraassa kaupungissa lasten kanssa etkä pysty muuttanaan takaisin.

Entä jos mies kävisi vähän katsomassa ja asuisi vaikka vuoden yksin uudella paikkakunnalla, sitten voisi mies valita mitä haluaa. Valitettavasti se ei riitä pitämään perhettä kasassa että nainen vain haluaa.

Tuo on muuten todella tärkeä pointti, että jos tulisi ero, ap ei enää pääsisi pois paikkakunnalta lasten kanssa, jos ei mies suostuisi siihen. Tällä hetkellä taas lapset jäisivät ap:lle, jos mies päättäisi muuttaa ap:n vastustuksesta huolimatta ja lapsista tulisi erimielisyyttä. Harkitse ap todella tarkkaan, ennen kuin annat miehen tehdä näin valtavan päätöksen puolestasi.

Miksi lasten pitäisi jäädä naiselle jos ero tulee?!

En hätiköisi muuton kanssa vaan mies voisi ensi alkuun olla sen koeajan jossain väliaikaisessa kämpässä työpaikkakunnalla ja viikonloppuisin suunnata kotiin. Koskaan kun ei tiedä miten henkilökemiat sopii yhteen tai minkälainen työpaikka ylipäätään on, voi tullakin yllättävä irtisanominen koeaikana. Mitäs sitten tekisitte, varsinkin jos muutatte pienemmälle paikkakunnalle, löytyykö oman alan töitä miehelle muualta? 

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin pieni maa että sen sisällä muuttoa en edes harkitsisi kahta kertaa, varsinkin jos töitä löytyisi itsellekin. Olen sairaanhoitaja joten löydän itse töitä mistä vaan, ja olen asunut elämäni aikana ihan ympäri Suomea viimeisen 15 vuoden aikana, ja useita kertoja lähtenyt yksin ja myöhemmin miehen kanssa niin sanotusti tyhjän päälle uudelle paikkakunnalle. Olen opiskellut eri paikkakunnilla ja ollut töissä. Olen nyt 30 vuotias. Aina tulee uusia tuttuja, ja vanhoihin on etenkin nykyaikana helppo pitää yhteyttä.

En ymmärrä ihmisiä jotka pitävät Suomen sisällä muuttamista ihan mahdottoman isona juttuna. Eihän se nyt ole juttu eikä mikään ja aina pääsee takaisin.

On aivan eri asia muuttaa toiselle puolelle Suomea yksin sinkkuna tai lapsettomana pariskuntana. Kun on lapsia, niin tilanne on aivan eri. En ymmärrä miksi lapsettomat edes kommentoi tähän ketjuun, että lähteminen on ihan helppoa. Helppoahan se voi ollakin lapsettomalle.

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa Ruotsin puolelle kivaan kylään ja käy sinä töissä Norjassa ja mies viikot yksin kemissä. Sitten jos mies lähtee, niin pysyt suurituloisena kivassa korkean elintason ruotsalaiskylässä. Lapsetkin oppii norjan ja ruotsin tuossa samalla. Ja sinä saat lisäeläkkeen vanhana norjasta.

Tässäpä vasta toimiva ehdotus. Mies asuisi viikot yksin Kemissä ja ap olisi viikot kolmen lapsen yksihuoltaja Ruotsissa jossain pikkukylässä ja kävisi viiden tunnin ajomatkan päässä Norjassa joka päivä töissä. Miksei ap muuttaisi lasten kanssa suoraan sinne Norjaan niiden töiden perässä, miksi ihmeessä hän asuisi Ruotsissa? Tai toisaalta, miksi ap muuttaisi Norjaan lasten kanssa, jos mies sai työpaikan Kemistä? Helpompaa hänelle olisi jäädä sitten Tampereelle, jossa asuu nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Onnellinen ja kiireetön arki ilman ruuhkaa. Sujuva ja laadukas elämä, keskellä kaupunkia, mutta luonnon sylissä. Täällä on oikea paikka kodillesi. ---

Kultturelli asukas löytää Kemistä konsertteja, museoita, teatteria ja tapahtumia, luontoon kaipaava puolestaan lukuisia virkistys- ja urheilumahdollisuuksia. Kemi on tunnettu laadukkaista ja kattavista palveluistaan, joista erityisen tunnettuja ovat monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. ---

Kemissä on helppo elää ja asua. Erityisesti lapsiperheet arvostavat edullista asumista..."

Kovasti kaupunkia kehutaan ainakin kotisivuillaan...

Ja sitten kun etsit sellaisen kunnan kotisivun, jossa mitä tahansa suomineidon persreikää ei kehuttaisi maasta taivaaseen. 

Jos alueen parhaat puolet ovat ne, että siellä ei ole ruuhkaa ja asuminen on edullista, se kertoo siitä, ettei kukaan muu halua asua siellä. Jos haluaisi, niin silloin olisi ruuhkaa ja asumisen hinta korkeampi. 

Niin minäkin tuon tulkitsin. Mainoskehuna.

T. Lainaaja

Hämmentävä ketju. Olen itse aina ihmetellyt työn perässä muuttavia, jos tilanne on se, että ei ole työtön vaan on jo ihan hyvässä vakityöpaikassa (työttömien kohdalla ymmärrän, että elannon saadakseen voi olla pakko muuttaa). Itselleni työ on elämässä vasta sijalla viisi, sitä paljon paljon tärkeämpiä asioita on perhe ja läheiset ihmiset, lastani varten olevat hyvät mahdollisuudet lähellä (niin palvelut, koulut, kaverit, harrastukset kuin muut lapselleni tärkeät asiat), oman näköinen elämänpiiri ja oman näköinen vapaa-aika (esim. tietyt harrastusmahdollisuudet, tietty kulttuuritarjonta, tietyntyyppiset luontomahdollisuudet), viihtyisä kodin tuntuinen koti jne. Ja olen korkeasti koulutettu vaativassa työssä eli en tee työtä vain rahan takia vaan haluan, että työ on mielekästä. Mutta silti elämässä on useita työtä paljon tärkeämpiä asioita, joista en olisi koskaav valmis luopumaan oman työn enkä miehen työn takia (ellei perheen elannon vuoksi olisi äärimmäinen pakko). Mikään korkeampi palkka ei houkuttelisi minua luopumaan noista asioista vaan mieluummin laskisin elintasoa, jos täytyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa tilanteessa olleena sanon että mieti tarkkaan. Itse muutin kolmeen otteeseen perheen koska mies eteni uralla, ulkomaillakin käytiin. Miehelle työ oli todellakin kaikki kaikessa, ei perhe. Erottiin myöhemmin.

Arvokeskustelun paikka. Mies tässä melko itsekkäästi itseään toteuttamassa. Voi olla että pian et tavallisine työpaikkoinesi kelpaa urallaan etenevälle miehelle ja ero tulee. Sitten olet vieraassa kaupungissa lasten kanssa etkä pysty muuttanaan takaisin.

Entä jos mies kävisi vähän katsomassa ja asuisi vaikka vuoden yksin uudella paikkakunnalla, sitten voisi mies valita mitä haluaa. Valitettavasti se ei riitä pitämään perhettä kasassa että nainen vain haluaa.

Tuo on muuten todella tärkeä pointti, että jos tulisi ero, ap ei enää pääsisi pois paikkakunnalta lasten kanssa, jos ei mies suostuisi siihen. Tällä hetkellä taas lapset jäisivät ap:lle, jos mies päättäisi muuttaa ap:n vastustuksesta huolimatta ja lapsista tulisi erimielisyyttä. Harkitse ap todella tarkkaan, ennen kuin annat miehen tehdä näin valtavan päätöksen puolestasi.

Miksi lasten pitäisi jäädä naiselle jos ero tulee?!

Siksi, että ap nyt sattuu olemaan nainen. Sanoisin ihan samoin, jos ap olisi mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samassa tilanteessa olleena sanon että mieti tarkkaan. Itse muutin kolmeen otteeseen perheen koska mies eteni uralla, ulkomaillakin käytiin. Miehelle työ oli todellakin kaikki kaikessa, ei perhe. Erottiin myöhemmin.

Arvokeskustelun paikka. Mies tässä melko itsekkäästi itseään toteuttamassa. Voi olla että pian et tavallisine työpaikkoinesi kelpaa urallaan etenevälle miehelle ja ero tulee. Sitten olet vieraassa kaupungissa lasten kanssa etkä pysty muuttanaan takaisin.

Entä jos mies kävisi vähän katsomassa ja asuisi vaikka vuoden yksin uudella paikkakunnalla, sitten voisi mies valita mitä haluaa. Valitettavasti se ei riitä pitämään perhettä kasassa että nainen vain haluaa.

Tuo on muuten todella tärkeä pointti, että jos tulisi ero, ap ei enää pääsisi pois paikkakunnalta lasten kanssa, jos ei mies suostuisi siihen. Tällä hetkellä taas lapset jäisivät ap:lle, jos mies päättäisi muuttaa ap:n vastustuksesta huolimatta ja lapsista tulisi erimielisyyttä. Harkitse ap todella tarkkaan, ennen kuin annat miehen tehdä näin valtavan päätöksen puolestasi.

Miksi lasten pitäisi jäädä naiselle jos ero tulee?!

Siksi, että ap nyt sattuu olemaan nainen. Sanoisin ihan samoin, jos ap olisi mies.

Eikä tässä ollut edes kyse siitä, kummalle lapset jäävät, vaan siitä, että lapset tosiaan ovat sitten siellä uudella paikkakunnalla. On ihan eri asia olla etävanhempi vaikka kahden kilometrin päässä lapsistaan kuin 700 kilometrin päässä.

Myös ap:n mies ottaa aikamoisen riskin lastensa suhteen, jos muuttaa eri puolelle maata ilman heitä. Jos erossa olon aikana tuleekin avioero, lapset jäävät alkuperäiselle paikkakunnalle, jolloin tapaamiset todennäköisesti jäävät aika vähiin, jos ei enää olekaan yhteistä kotia, johon tulla.

Vierailija kirjoitti:

Äänestys:

Jos olisit kaupunkielämää rakastava ap, niin muuttaisitko miehen työn takia Turusta Kemiin työttömäksi, ja luopuisit ihanasta nykyisestä työpaikasta ja kodista Turussa ja irrottaisit lapset päiväkodista, koulusta ja nykyisistä harrastuksista ja kavereista? 

Jos muuttaisit, peukku ylös.

Jos et muuttaisi, peukku alas.

Äänestyksen tulos:

93 % ei muuttaisi.

7% muuttaisi.

Olen 22 vuotta sitten muuttanut 650 km miehen kotipaikkakunnalle. Kaikki tuttu ja turvallinen jäi taakse. Melko orpoa oli elo. Lohtua toi, että miehen koti oli lähellä. Lapset sai mummolan. Muita kyläpaikkoja ei ollut. Enkä ole niitä näiden vuosien aikana saanutkaan. Työelämä on ollut henkireikäni. Isäni kuoli 2006. Sen jälkeen en ole paljon etelässä käynyt. Vieraita meillä ei käy, mutta siihen on jo näiden vuosien aikana tottunut. Tunnen olevani juureton. Mitään ei ole enää etelä- Suomessa ja en tunnu kuuluvani nykyiseen asuinpaikkaan. Onneksi meillä on oma huvila lapissa ja siellä viihdyn erinomaisesti. Ihmettelen, kun ihmisille hoetaan miten pitäisi olla muuttamassa työn perässä. Kyllä se varmaan joillekin käy muttei kaikille. Ei se ole helppoa jättää kaikkea saavutettua taakseen ja lähtä.... Mulla oli hyvin sosiaalinen elämä ensimmäiset 27 vuotta ja siihen se loppui. Mutta on tämä mennyt jotenkin näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vähän kans kyseenalaistaisin tuota unelmatyötä. Ehkä se olisi se unelmatyö teidän paikkakunnalla, mutta uralla etenemistä ajatellen ne unelmatyöt ei kyllä ole pienillä paikkakunnilla.

Kyllä voi olla, jos kyseessä on vaikka merkittävä johtajan paikka globaalisti toimivan yrityksen tehtaassa.  mutta tokihan kunnon perheenäiti sen mahdollisuuden torpedoi, koska seuraavaksi vaarana olisi, että joutuu muuttamaan... ulkomaille!