Teini sopi kaverinsa kanssa, että kaveri pudottaa minun nähteni "vahingossa" hänen puhelimensa, jotta saisi uuden

Näyttö vaihtoon, joko vaihdatte itse tai teinin kustannuksella ammattilaisella. Jos ei onnistu, niin sitten hankitte halvimman mahdollisen älypuhelimen. (Ainakin meillä hankinta olisi ihan käytännön syistä sellainen, missä toimii wa.)

Lumia kestää! kirjoitti:

Yhteys kaverin vanhempiin ja pistetään homma heidän kotivakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen piikkiin.

Sitten tilalle käytetty Lumia suojakuoressa. Se ei hajoa koskaan.

Minä en ainakaan laittaisi tuota törppöilyä oman vakuutukseni piikkiin. Jos lapseni katsottaisiin velvolliseksi korvaamaan kaverinsa puhelin, hän tekisi sen ihan omista rahoistaan. Korvausvelvollisuus taas riippuisi siitä, kenen idea puhelimen rikkominen alunperin on ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestyisin asiaa kokonaisvaltaisemmin kuin tämän yksittäistapauksen kautta. 

Mikä kasvatuksessa on pielessä, jos lapsesta tulee moraaliton kieroilija ja valehtelija?

Anteeksi nyt, mutta tämä kommentti sai ammatikseen nuorisokasvattajana työskentelevän (jo vuodesta 2001) hörähtämään nauruun. Annas mä kerron: ei yhtään mikään ole välttämättä pielessä. On teini-ikä. On ajanjakso, jolloin aivot kehittyy, tulee valtavia muutoksia, hormonimyrskyjä, uutta, ihmeellistä. Ja se näkyy eri ihmisillä eri tavalla. Jotkut kieroilee ja valehtelee, jotkut kokee valtavaa maailmantuskaa, jotkut ahdistuu ja masentuu -ei ole yksittäistä selittäjää yhtään millekään. Jotkut taas taaplaa teinivuodet suht lungisti menemään ilman mitään isompaa.

On ihan paskoja vanhempia, mutta useimmat on ihan tavallisia ihmisiä. Ja niidenkin lapset hölmöilee. On tälläinen ammattikasvattaja, jonka oma lapsi on hölmöillyt ihan urakalla, ollaan asioita selvitelty lastensuojelunkin kanssa ja koulun kuraattorin. Ja tän kasvattajan toinen lapsi on ollut rauhallinen ja sitä hävettää sisarensa toilailut. Ja ihan varmasti kumpikin on saanut yhtä paljon rakkautta ja välittämistä ja samat rajat -tosin minä tiedostan, että rajat joustaa myös kunkin lapsen luonteen ja herkkyyden mukaan, toiselle nyt vaan ei sovi sama tyyli kuin toiselle.

Ja mitä ap:n asiaan tulee, niin kyllä mä ilmoittaisin myös tän kaverin vanhemmille, vaikka en vaatisikaan heitä osallistumaan. Saattaahan olla, että he tarjoutuvat ihan vapaaehtoisesti. Meillä kävi silmälasien kanssa niin, että oma lapsi ja kaveri pelleilivät niillä, ja rikkihän ne menivät. Kaverin äiti itse ehdotti, että maksetaan puoliksi, vaikka ihan oikeasti mä koin, että oma pentu ne hölmöilyllään hajotti. Mutta arvostin elettä ja näin tehtiin.

Näppäinpuhelin ja kaverukset yhdessä maksavat sen.

https://www.gigantti.fi/product/puhelimet-ja-gps/puhelimet/10100/cat-b3…

Tässä teininkin kestävä puhelin.

Vierailija kirjoitti:

Mietin aina välillä, miksi osa aikuisista (nuorena lapsensa saaneista?) tarkoituksella kiusaa lapsiaan. Teini haluaa uuden puhelimen, joten teinin kanssa sovitaan, miten hän sen saa ja mitä tapahtuu, jos nykyinen puhelin hajoaa, vahingossa tai tahallaan. Reilu peli molempiin suuntiin.

Onko teillä muuten koskaan käynyt mielessä, että mitä täysivaltaisempi perheenjäsen se lapsi on, niin sitä vähemmän on näitä rutinoita, että "mä haluun" ja keksitään keinoja saada haluamiaan asioita. Meillä lapsilla on tasan tarkkaan tiedossa perheen rahatilanne pääpiirteissään eikä mitään rutinaa siitä, että osta uusi puhelin, kun vanha on 3 kk ikäinen. Enemmän on jouduttu poikien kanssa keskustelemaan siitä, että olisi aika hankkia uusi laite, koska vanhassa ei toimi HSL-sovellus.

Monissa perheissä on hyvä rahatilanne, mutta ei se silti tarkoita sitä, että vanhempien pitäisi ostaa lapsille puolen vuoden välein uusin puhelinmalli.

Miksi te olette uutta puhelinta ostamassa, jos sen näytön voi korjata. Mulla uusi näyttö maksoin jotain 100 euroa muistaakseni. Paljon halvempi kuin vastaava uusi puhelin. 

Puhutte molempien teinien kanssa, myös kaverin vanhemmille kannattaa näyttää kyseinen viestiketju, jos vaikka yrittävät samaa tälle kaverille, jotta saisi uuden puhelimen.

Sitten teinille joku kunnon kapula, Nokia 3310 sopii todella hyvin. Jos haluatte hiukan luksusta, ostakaa sellainen, jossa on kamera, muttei parempaa kuin 2 megapikseliä. Se riittää, kun puhelimella voi soittaa ja laittaa tekstiviestejä, tämän ajan teineille tuo on maailmanloppu, kun ovat tottuneet älypuhelimiin ja siihen, että yhdelle kirjaimelle yksi painallus jne. Pidätte sitä puhelinta ainakin kuukauden, sitten voitte hiljalleen harkita ostavanne jonkin käytetyn älyluurin vaikka torista.

Ostakaa sille Doro. Saa soiteltua ja läheteltyä viestejä. Kamera on vähän huono, mutta ehkä se on vain hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestyisin asiaa kokonaisvaltaisemmin kuin tämän yksittäistapauksen kautta. 

Mikä kasvatuksessa on pielessä, jos lapsesta tulee moraaliton kieroilija ja valehtelija?

Anteeksi nyt, mutta tämä kommentti sai ammatikseen nuorisokasvattajana työskentelevän (jo vuodesta 2001) hörähtämään nauruun. Annas mä kerron: ei yhtään mikään ole välttämättä pielessä. On teini-ikä. On ajanjakso, jolloin aivot kehittyy, tulee valtavia muutoksia, hormonimyrskyjä, uutta, ihmeellistä. Ja se näkyy eri ihmisillä eri tavalla. Jotkut kieroilee ja valehtelee, jotkut kokee valtavaa maailmantuskaa, jotkut ahdistuu ja masentuu -ei ole yksittäistä selittäjää yhtään millekään. Jotkut taas taaplaa teinivuodet suht lungisti menemään ilman mitään isompaa.

On ihan paskoja vanhempia, mutta useimmat on ihan tavallisia ihmisiä. Ja niidenkin lapset hölmöilee. On tälläinen ammattikasvattaja, jonka oma lapsi on hölmöillyt ihan urakalla, ollaan asioita selvitelty lastensuojelunkin kanssa ja koulun kuraattorin. Ja tän kasvattajan toinen lapsi on ollut rauhallinen ja sitä hävettää sisarensa toilailut. Ja ihan varmasti kumpikin on saanut yhtä paljon rakkautta ja välittämistä ja samat rajat -tosin minä tiedostan, että rajat joustaa myös kunkin lapsen luonteen ja herkkyyden mukaan, toiselle nyt vaan ei sovi sama tyyli kuin toiselle.

Ja mitä ap:n asiaan tulee, niin kyllä mä ilmoittaisin myös tän kaverin vanhemmille, vaikka en vaatisikaan heitä osallistumaan. Saattaahan olla, että he tarjoutuvat ihan vapaaehtoisesti. Meillä kävi silmälasien kanssa niin, että oma lapsi ja kaveri pelleilivät niillä, ja rikkihän ne menivät. Kaverin äiti itse ehdotti, että maksetaan puoliksi, vaikka ihan oikeasti mä koin, että oma pentu ne hölmöilyllään hajotti. Mutta arvostin elettä ja näin tehtiin.

Minä olisin arvostanut elettä, mutta en olisi ottanut rahaa heiltä vastaan, vaan sanonut, että koska silmälaseista osan saa kotivakuutuksesta ja lapsi kyllä tietää, että ne voi hajota, jos niillä kaverin kanssa pelleilee, en maksata niitä kellekkään muulle vanhemmalle

Vierailija kirjoitti:

Ja kaverin vanhempiin yhteydessä, että tällaista keksivät. Kaverin vanhemmat saavat sitten selvittää asiaa kotona oman lapsensa kanssa. Sinänsä kiva, että lapsella on kavereita kunhan eivät täysin rikollisiksi ala...

Niin, eihän minun lapset tuollaista voisi keksiä. Ne on aina ne naapurin kakarat, jotka yllyttää oman kiltin lapset tuollaiseen, joten maksakoot naapurin kakaroiden vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaverilta tai heidän vanhemmiltaan rupeatte rahoja kinumaan, olette kuin oman lapsenne rikostovereita: tavoitteena maksattaa uuden puhelimen kulut muilla. Tottakai se oma lapsi oli koko jutun pääarkkitehti, hänhän siitä olisi hyötynyt. Pahimmillaan oma lapsi on painostanut kaveriaan tähän juuri siksi, että säilyttäisi syyttömyytensä. Lapsen kaverin vanhemmille voi kertoa asiasta, mutta jos rahaa ruvetaan kinumaan, niin se olisi todella noloa.

No, vanhemmathan tekevät samaa. Tuttuni kertoi, että antoi puhelimensa kaverin lapselle leluksi, kun oli lapsenvahtina. Lapsi tietenkin kuolasi ja hajotti sen. Sai uuden puhelimen kaverin vakuutuksesta. Lapsi oppii sen, mitä vanhemmatkin tekee. Hajotuta tavara toiselle, niin saat uuden ilmaiseksi.

No et todellakaan osta kallista puhelinta tuollaisen hölmöilyn jälkeen.

En ostais uutta. Olen sanonut että ensimmäisen puhelimen ostan , ja seuraavat maksaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Nokia 3310 pojalle kouraan. Ei ainakaan hajoa helposti.

Mainittiinko jossain teinin sukupuoli? Itse kuvittelin mielessäni heti, että kyseessä olisi tyttö. Jännä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin aina välillä, miksi osa aikuisista (nuorena lapsensa saaneista?) tarkoituksella kiusaa lapsiaan. Teini haluaa uuden puhelimen, joten teinin kanssa sovitaan, miten hän sen saa ja mitä tapahtuu, jos nykyinen puhelin hajoaa, vahingossa tai tahallaan. Reilu peli molempiin suuntiin.

Onko teillä muuten koskaan käynyt mielessä, että mitä täysivaltaisempi perheenjäsen se lapsi on, niin sitä vähemmän on näitä rutinoita, että "mä haluun" ja keksitään keinoja saada haluamiaan asioita. Meillä lapsilla on tasan tarkkaan tiedossa perheen rahatilanne pääpiirteissään eikä mitään rutinaa siitä, että osta uusi puhelin, kun vanha on 3 kk ikäinen. Enemmän on jouduttu poikien kanssa keskustelemaan siitä, että olisi aika hankkia uusi laite, koska vanhassa ei toimi HSL-sovellus.

Mä niiiiiiiiiiiin allekirjoitan tämän.

Vanhemmat oli nuoria kun päätti perustaa perheen. Meidät lapset pidettiin ”pimennossa” kaikesta, ei kerrottu mitään oleellistakaan tietoa esim. onko joku tuote kallis vai ei, paljonko on ns. normi kuukausipalkka.

Lähtökohtaisesti kaikki oli kallista. Mihinkään ei ollut rahaa.

Isällä kuitenkin harrastus, mikä selvinnyt nyt vanhemmalla iällä, että olikin aika kallis ja siihen mennyt rahaa per kk.

Lapset nähtiin tavallaan vihollisina, esim. uuden puhelimen pyytäminen oli aina kauhea loukkaus ja sitä päiviteltiin ”tiedätkö paljoko se maksaa?!?”

Ei, en tiedä. Mä näen hinnan mutta siihen se sit jääkin.

Tänne taas kokoontuu palstan akateemiset uramammat, jotka ehtivät uranousultaan perustaa perheen vasta 35+10 v.... Vai olisiko ne paltsan elämänhallintaongelmaiset 35 v asti, jolloin vasta tuli mahdollisuus?

En ymmärrä miksi halutaan aina esittää nuoret vanhemmat huonossa valossa vain koska vanhemmuus ei juuri itseltä olisi nuorena luonnistunut. Nuorissa ja iäkkäissä vanhemmissa on ihan yhtä paljon hyviä kuin taidottomiakin. Myönnän, että juuri teini-iän saavuttaneet vanhemmat sattuvat usein olemaan häirikköteinejä, eivät hekään aina.

Omassa perheessäni on kolme lasta, minä ja veljeni synnyimme vanhempieni ollessa parikymppisiä ja kasvoimme terveiksi ja ryhdikkäksi molemmat, mitä nyt palstailen joskus.. Äidin ollessa melkein 40 v (sattui vahinko?) ja syntyi siskoni, joka on muuten erittäin surullinen ja epärehellinen tapaus. Vaikka vanhemmat olivat jo oikein konkarikasvattajia niin vanhemmalla iällä se meni heiltä pieleen.

Mieheni kanssa tulimme vanhemmiksi 20 v eikä meidän teinit "pudottele" puhelimiaan ja valehtele siitä. Tiedän myös monta yli 30 v esikoisensa saanutta, jolla ei myöskään ole kyseistä ongelmaa.

Lisään vielä, että toisaalta kuuluu asiaan, että teini tekee satunnaisia tyhmyyksiä eikä se ole yksin huonon kasvattajan syy vaan kuuluu ihmisen kasvuun ja kehitykseen. Epäilys heräisi jos yhtään mitään rajojen kokeilua ei koskaan tapahtuisi. Todennäköisesti et silloin tietäisi paljoakaan siitä mitä lapsen elämässä on meneillään.

Olkaa yhteydessä kaverin vanhempaan ja keskustelkaa teinejenne kanssa. Jos ette saa näyttöä korjattua niin teinit saavat jonkun varapuhelimen tai maksaa yhdessä uuden (tai sitten oma teininne maksaa yksin, riippuu kaverin vanhemmista)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaverin vanhempiin yhteydessä, että tällaista keksivät. Kaverin vanhemmat saavat sitten selvittää asiaa kotona oman lapsensa kanssa. Sinänsä kiva, että lapsella on kavereita kunhan eivät täysin rikollisiksi ala...

Niin, eihän minun lapset tuollaista voisi keksiä. Ne on aina ne naapurin kakarat, jotka yllyttää oman kiltin lapset tuollaiseen, joten maksakoot naapurin kakaroiden vanhemmat.

_JA_ kaverin vanhempiin yhteydessä....

Koska muissa viesteissä tuli jo selvöksi, että teini ei ainakaan saa uutta luuria.

Hyvä kuitenkin kertoa tapahtuneesta myös teinin kaverin vanhemmille. He saavat käsitellä asian kotonaan parhaaksi näkemällään tavalla. Itse ainakim haluaisin kuulla tuollaisesta hölmöilystä.

+ Kiva että teinillä on kavereita vaikka joukossa älykkyys tiivistyy. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaverin vanhempiin yhteydessä, että tällaista keksivät. Kaverin vanhemmat saavat sitten selvittää asiaa kotona oman lapsensa kanssa. Sinänsä kiva, että lapsella on kavereita kunhan eivät täysin rikollisiksi ala...

Niin, eihän minun lapset tuollaista voisi keksiä. Ne on aina ne naapurin kakarat, jotka yllyttää oman kiltin lapset tuollaiseen, joten maksakoot naapurin kakaroiden vanhemmat.

_JA_ kaverin vanhempiin yhteydessä....

Koska muissa viesteissä tuli jo selvöksi, että teini ei ainakaan saa uutta luuria.

Hyvä kuitenkin kertoa tapahtuneesta myös teinin kaverin vanhemmille. He saavat käsitellä asian kotonaan parhaaksi näkemällään tavalla. Itse ainakim haluaisin kuulla tuollaisesta hölmöilystä.

+ Kiva että teinillä on kavereita vaikka joukossa älykkyys tiivistyy. Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia.

Suunnitelma on hyvä tuoda vanhempien tietoon siksikin, että kaveri saattaa yrittää samaa.

Doro teinille niin oppii olemaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö teini jo että tiedätte juonesta? Mä varmaan olisin niin ilkeä että totesin tyynesti vaan että kaveri maksaa ja kysyisin teiniltä että sopiiko itse kaverin kanssa vai soitanko minä hänen vanhemmilleen, ja katson minkä näköiseksi teini menee 😀 ja tosissaan teinille halvin puhelin tilalle mitä löytyy ja mainitsisin kyllä keverinkin vanhemmille tästä juonesta.

Ehkä olen vähän vanhanaikainen näissä asioissa, koska olen vähän iäkkäämpi vanhempi. Mutta jos oma teinini olisi tuolla tavalla oman puhelimensa hajoituttanut tarkoituksella, en todellakaan sekoittaisi hänen kaverinsa vanhempia asiaan. Heillä ei olisi osaa eikä arpaa tähän juttuun, vaan kyse olisi minun vastuusta kasvattajana, että olisin oman lapseni noin huonosti kasvattanut. En todellakaan maksattaisi oman kasvatukseni mokia lapseni kaverin vanhemmille. Hävettäisi enneminkin, että oma lapsi olisi toiminut noin. Oman lapseni typerä toiminta ei ole hänen kaverin vanhempien vastuulla.

Kaveri onkin oikein mallikkaasti kasvatettu vai? On hänessäkin syynsä ja hänen vanhempiensa on kyllä hyvä tietää asiasta.

No en todellakaan alkaisi heille lähettämään uuden puhelimen laskua ja ajattelisi, että lapseni on viaton uhri ja näin olisi ansainnut uuden puhelimen. Myönnän myös sen, että en haluaisi alkaa soittelemaan tälle kaverin lapsen vanhemmille ja vaatimaan heitä korvaamaan meille mitään. En myöskään raivoamaan tai opastamaan heitä kasvatuksessa. Kokisin sen vastuunsiirtona omasta epäonnistuneesta kasvatuksesta.

Minä tekisin niim, että oma teini ostaisi uuden puhelimen itselleen ja kaverille sanoisin, että menee kotiin ja kertoo vanhemmilleen mitä on tapahtunut. Sanoisin, että pyytää heitä soittamaan minulle kun teini on kertonut, jos soittoa ei kuulu, soitan itse