Teini sopi kaverinsa kanssa, että kaveri pudottaa minun nähteni "vahingossa" hänen puhelimensa, jotta saisi uuden
Näin en olisi voinut syyttää teiniäni sen tahallisesta rikkomisesta. "Harmi" vaan että kun isänsä näin tekniikan ihmisenä vähän puhelinta fiksaili, niin saimme näkyviin sen viestiketjun, jossa oli sopinut kaverinsa kanssa tästä. Näin siis tosiaan kävi, ja täytyy sanoa että hyvin oli roolinsa opetellut. Meni ihan täysin ensin vahingosta ja selailimme jo vaihtoehtoja, että mikä hankitaan seuraavaksi puhelimeksi. Näyttö tuosta on sen verran säpäleinä että lähes mahdoton käyttää, joten jonkinlainen puhelin on hankittava. Tuollaisen vehkeilyn jälkeen en kuitenkaan sitä uusinta ole ostamassa. Miten toimisitte, kun kyseessä 13-vuotias?
Kommentit (123)
Ostaisin parhaimman mitä rahalla saa, ei ole pikkurahasta puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Lähestyisin asiaa kokonaisvaltaisemmin kuin tämän yksittäistapauksen kautta.
Mikä kasvatuksessa on pielessä, jos lapsesta tulee moraaliton kieroilija ja valehtelija?
Nyt konkreettisen tilanteen ollessa päällä tietysti pitää löytää tässä ja nyt -ratkaisu. Kummatkin lapset ovat yhtä syyllisiä eli korvaavat puhelimen omilla rahoillaan. Kummallakin lienee viikkoraha, lahjarahoja ym.
Väliaikaisesti jokin vanha. Eikös niitä joka kodissa ole? Ainakin meillä varmaan viisi toimivaa, mallit vain vanhoja. Jos ei ole, niin ostamaan parilla kympillä.
Ei niitä ole joka kodissa. Meillä ei ole yhtään. Jos minä tai mies ostetaan uusi niin vanha myydään. Lapset saa uudet sitten, kun entinen on oikeasti rikki. Sama pätee läppäreihin ja tableteihin. Jos rikkoo tahallaan saa olla kokonaan ilman. Lapset pärjää huonommilla, kun niiden ei tarvi hoitaa työ- ja pankkiasioita.
Teinille senioripuhelin kunnes saa omilla rahoillaan ostettua uuden mieleisensä. Kiukuttelee varmasti, mutta ei ole kohtuutonta vaan enemmänkin jaloa ostaa tilalle edes jonkinmoinen puhelin. Teinin on hyvä opetella rehellisyyttä ja kunnioittamaan vanhempiaan, todella inhottava päähänpisto teineiltä.
Vierailija kirjoitti:
Näin en olisi voinut syyttää teiniäni sen tahallisesta rikkomisesta. "Harmi" vaan että kun isänsä näin tekniikan ihmisenä vähän puhelinta fiksaili, niin saimme näkyviin sen viestiketjun, jossa oli sopinut kaverinsa kanssa tästä. Näin siis tosiaan kävi, ja täytyy sanoa että hyvin oli roolinsa opetellut. Meni ihan täysin ensin vahingosta ja selailimme jo vaihtoehtoja, että mikä hankitaan seuraavaksi puhelimeksi. Näyttö tuosta on sen verran säpäleinä että lähes mahdoton käyttää, joten jonkinlainen puhelin on hankittava. Tuollaisen vehkeilyn jälkeen en kuitenkaan sitä uusinta ole ostamassa. Miten toimisitte, kun kyseessä 13-vuotias?
Itse ainakin tilaisin Kiinasta parillakympillä uuden näytön ja laittaisin hajotetun puhelimen kuntoon. Näytön vaihto on loppujen lopuksi melko helppo homma ja netti on tarkkoja merkkikohtaisia ohjeita pullollaan, joten vaihto onnistuu lähes jokaiselta. Se antaisi selvän signaalin siitä, että on turha yrittää saada kännykkää pudottamalla uutta tilalle.
Itse tein aikoinaan omalle teinilleni selväksi, että puhelin vaihdetaan korkeintaan parin vuoden välein ja jos puhelin sillä välillä hajoaa, hukkuu, tai varastetaan, niin sitten mennään vanhalla luurilla, eli edellisellä puhelimella, joka on jätetty varapuhelimeksi. Siihen aikaan ei vielä tuo näyttöjen vaihto ollut niin halpaa ja helppoa kuin nykyään.
Ja kaverin vanhempiin yhteydessä, että tällaista keksivät. Kaverin vanhemmat saavat sitten selvittää asiaa kotona oman lapsensa kanssa. Sinänsä kiva, että lapsella on kavereita kunhan eivät täysin rikollisiksi ala...
Samsungin xcover sille lapsukaiselle seuraavaksi puhelimeksi. Se ei ihan helposta hajoa eikä maksa miljoonia. Maksaa itse tietenkin ainakin puolet.
Ootte kyllä sadistisia vanhempia, haluatte että lapsi kärsii. :D Teini-iän ohittaneena, mutta nuorena silti, arvelisin että tuollanen voi johtua siitä että lasta hävettää kännykkä mikä sillä nyt on ollut. Kyllä minä muistan kun älypuhelimet alkoivat tulemaan suosioon ylä-asteella ja itsekin joutui häpeämään sitä kun oli vain nokian näppäinpuhelin, kun vanhemmilla ei ollut varaa ostaa mulle älypuhelinta. Lapset, varsinkin nuoret on ilkeitä toisilleen, saatetaan kiusata noin naurettavasta asiasta. Nuoret tekee tyhmiä juttuja, mutta jos itsellä olisi lapsia yrittäisin enemmänkin ymmärtää miksi nuori tekee jotain tuollaista. Huonot vanhemmat "rankaisee". Kuria täytyy pitää, mutta turhaan en lasta lähtisi nolaamaan. Jos ei suostu puhumaan asiasta ja selvittelemään, niin asia on ehkä toinen. Lapsihan on kuitenkin vasta 13-vuotias ja se alkaa olla siinä pahimalla murrosiän kynnyksellä.
Aivan selvä tapaushan tuo. Kaveri maksaa uuden luurin! Miten asia muka muuttuu, jos kaveri sen rikkoo????
Sopikoot ja hankkikoot siis keskenään sen. Teidän ei vanhempina tarvitse mitenkään käestää asiaan!
Vierailija kirjoitti:
Mä niiiiiiiiiiiin allekirjoitan tämän.
Vanhemmat oli nuoria kun päätti perustaa perheen. Meidät lapset pidettiin ”pimennossa” kaikesta, ei kerrottu mitään oleellistakaan tietoa esim. onko joku tuote kallis vai ei, paljonko on ns. normi kuukausipalkka.
Lähtökohtaisesti kaikki oli kallista. Mihinkään ei ollut rahaa.
Isällä kuitenkin harrastus, mikä selvinnyt nyt vanhemmalla iällä, että olikin aika kallis ja siihen mennyt rahaa per kk.
Lapset nähtiin tavallaan vihollisina, esim. uuden puhelimen pyytäminen oli aina kauhea loukkaus ja sitä päiviteltiin ”tiedätkö paljoko se maksaa?!?”
Ei, en tiedä. Mä näen hinnan mutta siihen se sit jääkin.
Niin, se isän harrastus rahoitettiin isän itse ansaitsemilla rahoilla. Oletettavasti työstä joka on vaatinut vuosien koulutusta / vähintäänkin ahkeruutta ja uralla etenemistä.
Se että jälkikasvu vinkuu muotivilllityksenä uutta puhelinta joka vuosi vaikka vanhallakin pärjää todellakin ottaa päähän.
"tekniikan ihmisenä vähän puhelinta fiksaili, niin saimme näkyviin sen viestiketjun, jossa oli sopinut kaverinsa kanssa tästä."
No kylläpäs sattui! Ihan sattumalta osuitte keskusteluun ja vielä selasitte viestejä taaksepäin! Lapset kyllä tekee tuota, että hajottavat luureja uuden saadakseen, mutta aloitus nyt on provo.
Se ostaa joka rikkoo eli olisin kysynyt kaverin vanhemmilta miten rikotun puhelimen korvaavat.
Nyt ostaisin halvimman mahdollisen älypuhelimen tai edullisen perus puhelimen. Ei tosiaankaan mitään kallista huippulaitetta.
Täällä ei kukaan ole kertonut vaihtaneensa näyttöä.
Voi olla aika vaikeeta, jos ei ole koulutusta hommaan.
Yhteys kaverin vanhempiin ja pistetään homma heidän kotivakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen piikkiin.
Sitten tilalle käytetty Lumia suojakuoressa. Se ei hajoa koskaan.
Ihan mahtava tilaisuus näyttää teinille, että törppöilyllä on seuraamuksia.
Ette vaihda puhelinta mihinkään, vaan käytte vaihtamassa uuden näytön. Otatte yhteyden mukana puhelinta rikkomassa olleen kaverin vanhempiin, kerrotte tilanteen ja ehdotatte että teidän lapsenne sekä heidän lapsensa maksaisivat itse näytönvaihtokulut puoliksi + joku kotiaresti, puhelinkaranteeni yms. rangaistukseksi. Pidätte puheen omalle teinillenne ja sanotte että jos tällaista ilmenee vielä niin saattaa olla että ei ole puhelinta ollenkaan/joku 15v vanha Nokia 3310 joka ei rikkoudu millään.
"Vähän korjaili", eli kun näyttö särkyi niin ainoastaan laittoi sen päälle, ja ensimmäisenä avasi jonkun Whatsappin, josta koko järisyttävä totuus selkeni?
Vierailija kirjoitti:
Nokia 3310 pojalle kouraan. Ei ainakaan hajoa helposti.
Missä sanottiin että lapsi on poika???? Id*ootti...
Vierailija kirjoitti:
Älä osta uutta, on ympäristölle ja lapsellesi parempi jos korjautat vanhan. Tilaat kiinasta uuden näytön ja miehesi vaihtaa ;)
Tai ap vaihtaa itse. Käteviä kyllä noi näytöt kun niitä voi muutkin vaihtaa kuin miehet. :)
Se mitään puhelinta tarvitse vaan kuukauden kotiarestin ja kaverille porttikielto.
Tienatkoon itse rahat uuteen.