No voi jestas sentään, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi!

Lapselle ei käyny antaa sitä lainaa koska hänellä ei ole näitä rahoja, mutta lapsella oli kuitenkin kortilla se raha... Ei ihan mene niiden omien oppiensa mukaan tuo touhu.

En lukenut koko juttua, mutta jos on sovittu pallolle maksimihinta 3,90€, niin hieman eri asia laittaa siihen 15€. Kyseessä oli kuitenkin hetken ilo vappupallo, ei esim. vaate. Ja joo, en ole Terhi.

Vierailija kirjoitti:

On viisasta opettaa lapsille asioita pienestä pitäen.

Rahankäyttö on yksi perusjuttu. Oikeassa elämässä monella tuntuu olevan hakusessa.

Ja kun tiedetään jo nyt, että meidän lapsemme ja lapsenlapsemme eivät voi enää haaveilla työeläkkeillä juhlimisesta, on hyvä, että varautuvat oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja taloutensa varmistamiseen koko elämänsä.

Mitä ihmeen rahankäytön opettamista se on, että annetaan lapsen ymmärtää, että typerät heräteostokset voi aina käydä palauttamassa?

Pikemminkin pitäisi mennä viikkorahapohjalta ja antaa sen lapsen itse päättää, miten rahansa sijoittaa. Eli jos lapsi menee tuhlaamaan parinviikon viikkorahansa ylikalliiseen vappupalloon, niin sitten hänellä on parin viikon ostokset tehty, eikä ylimääräistä rahaa heru. Eihän mitään määrättyjä vappupallon budjetteja tarvi ylhäältäpäin sanella, kun lapsella on viikkoraha ja hänen pitää itse opetellla päättämään, miten paljon siihen vappupalloon kannattaa tuhlata, että rahaa jää myös säästöön ja muihin hankintoihin.

Terhillä varallisusvalmentajana ei ole sitten käynyt mielessä, että lapsi hahmottaa käteisen rahan paremmin. Vappupalloikäiselle lapselle ei pitäisi hankkia pankkikorttia, koska raha on siinä abstraktissa muodossa, ja lapsen ajattelu ei ole vielä kehittynyt niin että hän osaisi ajatella sillä tavalla että paljonko rahaa on ja paljonko sitä jää.

Monella aikuisellakin kortilla maksaminen aiheuttaa sen, että rahaa kuluu enemmän. Sellaisille joilla raha hupenee nopeasti, varallisuusvalmentajat (en tiedä sitten Terhistä?) usein suosittelevat kirjekuorimenetelmää, jossa raha jaetaan käteisenä kirjekuoriin ja esim. ruokaan saa kulua se mitä kyseisen viikon kirjekuoressa on käteistä. Tämä auttaa hahmottamaan rahan kulumista.

Aivan älytön asia, että lapsi harjoittelee rahankäyttöä, mutta ei saa käyttää omia rahojaan. Miksi hänelle sitten annettiin kauppaan mukaan se pankkikortti, eikä 5€ seteliä? Olen lisäksi sitä mieltä parempi olisi joskus käyttää sitä rahaa vaikka vähän liikaa (tässä oli kuitenkin kyse pienestä summasta) ja oppia että tuo raha on jostakin muusta pois.

Ei lapsi tai kukaan opi rahankäyttöä muuten kuin harjoittelemalla. Tässä tuli kyllä oppitunti, mutta jostan muusta kuin rahankäytöstä. Oppitunti siitä että äiti päättää myös lapsen rahojen käyttämisestä. Mahdollisesti syyllisyys myös aikuisena siitä, että voiko itse ostaa omilla rahoillaan välillä jotain kivaakin? Minä yritän parhaillani pyristellä siitä pois, etten voisi ostaa mitään "turhaa".

Taas menee pointti ohi, kyseessä ei ole kysymys siitä onko palloon varaa (kaikilla on), vaan siitä pitääkö sovittu. Ja ellei pidä, aiheutuuko tästä seurauksia.

Parempi oppia tuo nyt, eikä vasta sitten kun on ottanut kymppitonnien pikavipit, ja sitten alkaa pohtia, että he,  pitääkö ne maksaa sovitusti pois, aina ennen on vaan voinut tehdä mitä haluaa, eikä siitä  mitään ole seurannut.

Fiksu äiti.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko juttua, mutta jos on sovittu pallolle maksimihinta 3,90€, niin hieman eri asia laittaa siihen 15€. Kyseessä oli kuitenkin hetken ilo vappupallo, ei esim. vaate. Ja joo, en ole Terhi.

Ongelma tässä on se että miten tämä "virhe" hoidettiin. Eikä lapsi ollut sopinut mitään. Tämä "sopimus" oli aikuisen tekemä johon lapsi ei voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Terhillä varallisusvalmentajana ei ole sitten käynyt mielessä, että lapsi hahmottaa käteisen rahan paremmin. Vappupalloikäiselle lapselle ei pitäisi hankkia pankkikorttia, koska raha on siinä abstraktissa muodossa, ja lapsen ajattelu ei ole vielä kehittynyt niin että hän osaisi ajatella sillä tavalla että paljonko rahaa on ja paljonko sitä jää.

Monella aikuisellakin kortilla maksaminen aiheuttaa sen, että rahaa kuluu enemmän. Sellaisille joilla raha hupenee nopeasti, varallisuusvalmentajat (en tiedä sitten Terhistä?) usein suosittelevat kirjekuorimenetelmää, jossa raha jaetaan käteisenä kirjekuoriin ja esim. ruokaan saa kulua se mitä kyseisen viikon kirjekuoressa on käteistä. Tämä auttaa hahmottamaan rahan kulumista.

Aivan älytön asia, että lapsi harjoittelee rahankäyttöä, mutta ei saa käyttää omia rahojaan. Miksi hänelle sitten annettiin kauppaan mukaan se pankkikortti, eikä 5€ seteliä? Olen lisäksi sitä mieltä parempi olisi joskus käyttää sitä rahaa vaikka vähän liikaa (tässä oli kuitenkin kyse pienestä summasta) ja oppia että tuo raha on jostakin muusta pois.

Ei lapsi tai kukaan opi rahankäyttöä muuten kuin harjoittelemalla. Tässä tuli kyllä oppitunti, mutta jostan muusta kuin rahankäytöstä. Oppitunti siitä että äiti päättää myös lapsen rahojen käyttämisestä. Mahdollisesti syyllisyys myös aikuisena siitä, että voiko itse ostaa omilla rahoillaan välillä jotain kivaakin? Minä yritän parhaillani pyristellä siitä pois, etten voisi ostaa mitään "turhaa".

Mitä vastuuta on antaa vain se femma? Mitä lapsi siitä oppii, muuta kun että kaikki mitä saa, on ok tuhlata. Huono oppi.

Kun nykymaailmassa on juuri noin, että erilaista luottoa ja korttia tyrkytetään. Ja pitää ihan itse hillitä itsensä. Moni ei osaa aikuisenakaan, mutta eikö ole parempi harjoitella ajoissa, ei vasta sitten kun on tyrinyt jo. Minä olisin ottanut tuon opin mielelläni, mutta ei, kantapään kautta piti oppia, voiko rahaa käyttää miten sattuu. Summahan on pienelle lapselle ihan merkittävä, vaikka aikuiselle mitätön.

Mistä saa tuon lapsen yhteystiedot mä voinkäydä ostamassa hänelle kaksi sellaista ilmapalloa kuin olisi halunnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko juttua, mutta jos on sovittu pallolle maksimihinta 3,90€, niin hieman eri asia laittaa siihen 15€. Kyseessä oli kuitenkin hetken ilo vappupallo, ei esim. vaate. Ja joo, en ole Terhi.

Ongelma tässä on se että miten tämä "virhe" hoidettiin. Eikä lapsi ollut sopinut mitään. Tämä "sopimus" oli aikuisen tekemä johon lapsi ei voi vaikuttaa.

Ja sinä ajattelet, että on hyvä oppia, että kaikkiin sopimuksiin voi muka vaikuttaa?

Saako aikuinen sitä palkkaa mitä haluaa, ihan vaan siksi että haluaa? Onko tasaveroinen neuvottelija, kun neuvotellaan asuntolainasta?

Jos pysytään lapsuudessa, voiko ihan itse päättää, koska menee kouluun, vai meneekö lainkaan? Peseekö hampaat? Lyökö kaveria? Ei lapsen edes pidäkään olla tasaveroinen neuvottelija.

Niitä elämässä pettyviä oman elämän Kiinan keisareita kasvatetaan niin, että on ihan ok toimia myös rahan kanssa ihan miten itsestä tuntuu. Ei ihme, että maksuhäiriöitä on niin monella.

Summat tietysti suurenevat, mutta toimintatapa on ihan sama: ostanpa kun kerran huvittaa, ihan sama mitä oli budjetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko juttua, mutta jos on sovittu pallolle maksimihinta 3,90€, niin hieman eri asia laittaa siihen 15€. Kyseessä oli kuitenkin hetken ilo vappupallo, ei esim. vaate. Ja joo, en ole Terhi.

Ongelma tässä on se että miten tämä "virhe" hoidettiin. Eikä lapsi ollut sopinut mitään. Tämä "sopimus" oli aikuisen tekemä johon lapsi ei voi vaikuttaa.

Siis miten niin lapsi ei ollut sopinut? Sinä tiedät totuuden, että äiti saneli hinnan, koska olit paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko juttua, mutta jos on sovittu pallolle maksimihinta 3,90€, niin hieman eri asia laittaa siihen 15€. Kyseessä oli kuitenkin hetken ilo vappupallo, ei esim. vaate. Ja joo, en ole Terhi.

Ongelma tässä on se että miten tämä "virhe" hoidettiin. Eikä lapsi ollut sopinut mitään. Tämä "sopimus" oli aikuisen tekemä johon lapsi ei voi vaikuttaa.

Ja sinä ajattelet, että on hyvä oppia, että kaikkiin sopimuksiin voi muka vaikuttaa?

Saako aikuinen sitä palkkaa mitä haluaa, ihan vaan siksi että haluaa? Onko tasaveroinen neuvottelija, kun neuvotellaan asuntolainasta?

Jos pysytään lapsuudessa, voiko ihan itse päättää, koska menee kouluun, vai meneekö lainkaan? Peseekö hampaat? Lyökö kaveria? Ei lapsen edes pidäkään olla tasaveroinen neuvottelija.

Niitä elämässä pettyviä oman elämän Kiinan keisareita kasvatetaan niin, että on ihan ok toimia myös rahan kanssa ihan miten itsestä tuntuu. Ei ihme, että maksuhäiriöitä on niin monella.

Summat tietysti suurenevat, mutta toimintatapa on ihan sama: ostanpa kun kerran huvittaa, ihan sama mitä oli budjetti.

Monelle aikuisellekin olisi hyvä oppia, että se ei ole mikään maailmanloppu, jos joskus tekee jonkun virheen. Kaikkihan niitä tekevät ja niistä otetaan opiksi mitä voidaan ja jatketaan elämää. Minä sain tuollaisen auktoritäärisen kasvatuksen enkä siksi oikein uskalla koskaan yrittää mitään, koska pelkään että jokin voi mennä pieleen.

PS. Mielenterveysongelmia on lapsuuden jäljiltä aika paljon. Nyt olen jo toista kertaa Kelan korvaamassa terapiassa niitä paikkailemassa.

En elä sijoittaakseni rahaa enkä säästääkseni varojani "jonnekin tulevaisuuteen".. Elämä on tässä ja nyt, tuskin niitä sijoituksiaan mukaansa täältä saa, eikä muutenkaan voi etukäteen tietää, miten sitä sitten myöhemmin pääsee säästöistään nauttimaan.  Ajattelin elää tämän yhden ainokaiseni elämän niin, etten toki elä yli varojeni (ja jumaloidulle säästötilillekin jää!) - mutten myöskään halua miettiä kokoajan sijoittamista, osakkeita enkä rahaa ylipäätään. Kaikki asiat voi mennä elämässä yli; myös rahan palvonta. 

Ei kai joka hetken tarvitse olla mikään oppimiskokemus. Minä ainakin olisin oppinut tuosta päälimmäisenä sen, että äiti on neuroottinen ja ahdistava.

Ja aikuisena ostan itselleni tai lapselleni just sen kivoimman vappupallon.

Ihan varmasti lapsi oppi, jää mieleen tuollainen palauttaminen.

Ja mielenterveydestä, velkaneuvonnassa on näitä, jotka ovat vapaasti saaneet tehdä virheitä ilman että asiasta on mitään seurannut.

Ja vankiloissa.

Ja masennusta pohtimassa, kun maailmassa virheistä joutuukin vastaamaan.

Kaikki tekevät virheitä, opetus on se että virheistä tulee seuraamuksia.

Surullista, kun elämä pyörii vain rahan ympärillä ja samaa haluaa lapselleenkin.

Ei pieniä iloja ja elämästä nauttimista, vaan fanaattista ja neuroottista säästämistä ja sijoittamista.

Kuulostaa narsistilta tämä naikkonen. Haluaa kontrolloida kaikkia ja kaikkea. Varmaan nalkuttaa miehensäkin rahan käytöstä :D

Toivottavasti mies on ollut fiksu ja tehnyt avioehdon omaisuudestaan kaiken varalta.

Jos hän haluaa tienata antamalla varallisuusneuvoja, kannattaisi toimia tavalla, joka ei karkota potentiaalisia asiakkaita. Tai no, ehkä se potentiaalinen asiakaskunta on vain ne, jotka haluavat elää vaurastuakseen. Suuremman asiakaskunnan saisi, jos haluaisi opettaa fiksua ja vastuullista taloudenhallintaa.

Nämä on näitä rahanpalvojia. Ei saisi käyttää rahaa yhtään mihinkään, jos heiltä kysytään. Lähipiirissäni on yks tuollainen, narsisti ukko, tätini mies. Tätini ei saa käyttää rahaa mihinkään. Hyvä, kun ruokaa saa ostaa. Kamala ihminen kaikin puolin.

Joillekin lapsetkin ovat jotain alaisia.

Antaisi lapsen olla lapsi. Raha-asioita ehtii oppimaan myöhemminkin.

En ainakaan hänen asiakkaakseen mene ikinä. "Varallisuusneuvoja" joka itse istuu ukkonsa lompsan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuohon olisi toiminut, että lapsi olisi sitten jatkossa säästänyt virheensä jättämättä ostamatta jatkossa jotain muuta?. Palauttamisen vaatiminen vaikuttaa jo nöyryyttämiseltä. Sitä paitsi juttu haiskahtaa, mikä kauppa ottaa ostetun pallon takaisin? Mikään pakko ei olisi, sillä ostaja on nähnyt mitä on ostanut eikä kyse ole edes mistään kaupan virheestä.

Samaa mieltä, paitsi seuraavasta:

Jättämättä ostamatta = ostamalla vs -> jättämällä ostamatta = olemalla ostamatta