Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työttömät kertovat karusta elämästään nyky-Suomessa:”keitän lapselle desin riisiä lounaaksi, itse juon vain paljon vettä”.
30.04.2019 |
Näin surkeastiko asiat on vielä nykyaikana Suomessa? 😲 Ihan itku tulee tällaisia kokemuksia lukiessa, ei ole elämän arvoista elämää tuollainen. 😢
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006087564.html
Kommentit (737)
Jutun pohjalla on SKS:n köyhyyttä käsittelevä kirjoituskilpailu ja siihen lähetetyt kirjoitelmat. Voisi olettaa, että pöytälaatikkokirjailijat ovat kaivaneet esiin kaikkein nyyhkyimmät stoorinsa. Kukaan ei takaa, että jutut perustuvat tositapahtumiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa.
Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.
Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.
En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.
Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)
Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.
Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.
Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.
En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.
Mihin ne sun rahat sitten menee? Kuitenkin vuokran ja sähkön jälkeen se n. 500€ jää käytettäväksi. Makseletko jotain velkoja?
Minulla on kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis leikattu työmarkkinatuki. Sillä pitää maksaa asuminen, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja se ruoka. Velkoja ei ollut ennen tämän kurimuksen alkamista, ja nykyisetkin ovat perintä- ja ulosottokuluja niistä yllä mainitsemistani kuluista, joita en ole pystynyt maksamaan.
Minua kyllä kiinnostaisi tietää, mikä tuollaisessa tapauksessa on syynä siihen, ettei myönnetä toimeentulotukea. Kela toimii kyllä väärin jos näin on.
Ymmärrän todella hyvin, että köyhyyden pitkittyessä tilanteesta voi tulla äkkiä kriisi. Muistan itsekin, kun itse opiskelin ja mies sairasti vuosikausia. Vaatteet hajosi päälle, todella usein oli ne peruselintarvikkeetkin lopussa, joka ikisestä asiasta piti säästää. Tuntui, että raha meni aina ihan perusjuttuihin, kuten vessapaperiin, pesuaineisiin, hygieniatarpeisiin... Tosi usein tuli syötyä kananmunaa kun oli halpaa ja täyttävää. Ihana oli joskus ostaa esim. kurpitsaa, munakoisoa tai melonia, jotka olivat vain herkuttelua varten. Veren punasolut pienenivät raudanpuutteesta. Söin halpoja vitamiineja, koska monipuolinen ruoka oli usein haave.
Ja kun tilanne pitkittyi, tuli opittua mitä kaikkea muutakin elämässä pidemmän päälle tarvitsee, kuin halpaa puuroa ja linssejä. Aina oli jotain hankintalistalla: polkupyörän kumi, siivoustarvikkeita, käsikauppalääkkeitä (joskus tarvitsee panadolia tai kortisonivoidetta), ehkäisyvalmisteet, uusi paistinpannu, ehjiä alusvaatteita, bussimatkoja... Kun vuokran, netin ja puhelinlaskun käteen jäi alle 400e per aikuinen, ei sillä pidemmän päälle syö monipuolisesti ja elä ihmisen elämää. Kaikki energia meni selviämiseen ja oli jatkuva stressitila päällä.
Työtön saa Suomessa kaiken pakollisen päälle vähintää 500€ joka kuukausi. Jos tuolla summalla joutuu pahasti pihistelemään tai on vaikeuksissa niin kyseessä on pelkästään elämän- ja taloushallinnan ongelmat. Paras keino köyhien ja työttömien tilanteen parantamiseksi olisi tukien rahallisen määrän noston sijaan pakolliset elämänhallintakurssit ja ko. henkilöille asetettava henkilökohtainen holhooja, joka seuraa elämään niin kauan kunnes se on saatu kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa jo elämänhallinnan ongelmilta. Perusraaka-aineita ruokaan saa halvallakin ja ilmaiseksi ruokajonoista, mutta tupakasta, alkoholista ja eineksistä kannattaa luopua kokonaan (jos haluaa säästää). Pitää vain hieman suunnitella rahankäyttöä etukäteen.
Sinä idioottihan sen tiedät.
Tollanen vihaisuus kuuluu myös siihen elämänhallintaan !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa.
Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.
Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.
En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.
Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)
Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.
Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.
Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.
En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.
Mutta paljonko sinulla on siis tulot ja mihin ne kaikki rahat menee? Jos saa kysyä.
Itselläni oli konkurssiin menneenä yrittäjänä sellainen tilanne, ettei ollut tuloja ollenkaan, joten ei ole siitä kyse, ettenkö uskoisi mahdolliseksi. Mutta jotenkin pidin aina häpeissäni sitä omaa tilannetta sellaisena "mitäs läksit, niih" -juttuna. Itsepähän olin liiketoimintani mokannut.
Saa kysyä. Tulot ovat kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis se leikattu työmarkkinatuki. Olin toistakymmentä vuotta yrittäjä, ammatinharjoittaja, jonka ala katosi muutamassa vuodessa isojen firmojen hallintaan. Olen edelleen erittäin hyvä työssäni, mutta monesta syystä minua ei palkata mihinkään työhön. Firmastani ei jäänyt senttiäkään velkaa, mutta se ei paljon lohduta, kun elämisen kulutkin keräävät korkoa perinnässä ja ulosotossa. Vuosi sitten olin täysi velaton, nyt olen jo siinä tilassa, että en enää koskaan selviä tästä.
Sinulla on eväät ymmärtää tämä tilanne, koska olet entinen yrittäjä ja kokenut täydellisen tulottomuuden. Minulla tulottomuus kesti kolme vuotta, minkä aikana käytin säästöni ja myin sen omaisuuteni, mistä sain kohtuullisen hinnan. Sinnittelin ja toivoin, että löytäisin töitä ja pääsisin jaloilleni. En löytänyt. Yhä oksettaa muisto siitä, miten ahneita ihmisistä tulee, kun he haistavat epätoivoisen köyhän, jonka on raavittava rahaa laskuihin. Nyt harmittaa se, että edes yritin - jos olisin nostanut kädet heti pystyyn ja jättänyt kaiken hoitamatta, olisin silti tässä epätoivoisessa tilanteessa, mutta minulla olisi omaisuuteni jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa.
Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.
Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.
En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.
Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)
Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.
Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.
Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.
En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.
Halpoja rusinoita ja iso pussi maapähkinöitä, näitä kannattaa olla. Hammastahnaa sain tarjouksesta monta tuubia.
Myös naudanlihasäilyke aina kaapissa hernekeittoon.
Koita pärjätä, toivottavasti ahdinkosi lievittyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)
Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia.
Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.
Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)
Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.
Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.
Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.
Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.
Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.
Varmaankin näin, mutta kun ei ne lapset olleet nälkään kuolemassa, vaan se elatusvelvollinen. Mut hei, sehän on ok että mies näkee nälkää. Kun tulot on muutama satanen kuussa, 300 euroakin voi olla iso raha.
Aikuinen mies pitää huolen itsestään ja seisoo sotten vaikka leipäjonossa. Ne lapset ei siihen pysty.
Tässä tapauksessa mies ei pysty seisomaan leipäjonossa. Pitkä juttu, eikä edes relevantti. Eikä lapsilla siis nälkä ollut, koska äidillä on kuitenkin pienet tulot. Köyhyyttäkin on vaan niin monenlaista kuten on elämäntilanteitakin. Itselleni tulee näitä juttuja lukiessa mieleen, että perustulo olisi todella kätevä. Sen saisivat kaikki, eikä ihmisten tarvitsisi kerjätä sukulaisilta ja kavereiltaan apua tapauksissa, joissa kelalta ei nykyisin apua saa. Ei tarvitsisi selitellä, tuen saisi käteen sillä perusteella, että ei ole muita verotettavia tuloja.
Perustulo ei kuittaa elatusvelvollisuutta. Vanhempi on aina ensisijassa vastuussa lapsensa huollosta ja elatuksesta. Ei niitä yhteiskunnan piikkiin pysty koskaan laittamaan kokonaan. Jopa huostassaolevista peritään vanhemmilta elatusta.
Ikävä kyllä todellisuus ei vastaa Kelan ohjeita eikä suosituksia. Perustuloon ei siirrytä sen takia, että Suomessa on suuri määrä erilaisiin tukiin oikeutettuja, jotka eivät eri syistä hae näitä tukia. Moni ei tiedä mihin tukiin he olisivat oikeutettuja ja toisilla taas ei ole varaa ottaa tukia vastaan, koska se johtaisi esimerkiksi luottotietojen menetykseen, ulosottoon tai muihin komplikaatioihin. Keskimääräinen tt-tuki on 450 euroa kuussa, ja siitä pitää siis vielä maksaa asumismenojakin. Kyllähän sillä todellakin syö hyvin ja elää rikasta elämää, ja elättää pari lastakin. Kannattaa kadehtia.
Mulla ei ole velkoja. En käytä alkoholia, päihteitä enkä polta tupakkaa. En syä lihaa enkä kanaakaan. En käy ulkona. Eläkesäästöjen takia en saa tt-tukea.
Rahat menevät vuokraan, sähköön, puhelin- ja nettimaksuun, opintoihin, matkakuluihin, teveydenhoitokuluihin ja ruokaan. Eikä se kuukauden työmarkkinatuki+ asumistuki riitä noihinkaan. Vaikka on edullinen vuokra, halvin netti, vanha Nokian puhelin, jne...
Joka vuosi saan vähemmän rahaa, mutta joka vuosi kulut nousevat. Joka kuukausi rahaa riittää vähemmän kuin edellisenä kuukautena. Saamani tuet ovat noin 500 euroa vähemmän kuin mitä yksinelävä tarvitsee täällä tutkimusten mukaan.
Miten joku voi kysyä "miten rahat eivät riitä?" -- onko huono matikkapää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikattu työmarkkinatuki tarkoittaa sitä, että on aktiivisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa itseensä. Käytännössä siis kieltäytynyt työkkärin ja sosiaalitoimen toimista, joilla työllistymistä olisi pyritty edistämään. Jos se oma työllistyminen ei edisty eikä kelpuuta jeesiä tässä, niin miksi ihmeessä tällaiselle ihmiselle pitäisi maksaa työttömyystuet täysinä? Henkilöhän on irtisanoutunut työttömän ainoasta velvollisuudesta eli olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Jokainen toimeentuleva ihminen voisi vaikka 6 kuukauden ajan kirjata ylös, mihin kaikkeen muuhun itsellä menee rahaa kuin ruokaan.
Sitten voisi kuvitella, että olisit niiden kaikkien tarpeellisten tai kivojen juttujen sijasta joutunut miettimään, käyttääkö senkin rahan (halpaan ja täyttävään) ruokaan. Olisitko tinkinyt ruoasta ostaaksesi esim. rintaliivit, synttärikukan ja bussilipun mummon 80-synttäreille, uuden kahvinkeittimen rikkinäisen tilalle, aurinkorasvan kesäksi... Mutta köyhänhän pitää syrjäytyä ystävistä ja suvusta, kulkea ilman alusvaatteita, lopettaa ylellinen kahvin juominen tai palaa auringossa. Tai sitten oikeasti köyhä ostaa sen 10 euron aurinkorasvan ja jättää sitten pari jauhelihapakettia ja perunapussin ostamatta.
Pitkäaikaistyöttömän tai köyhän elämä on jatkuvasti tällaista kuluttavaa pohtimista. Jokainen taatusti osaa ostaa kaalia, linssejä ja kaurahiutaleita, mutta vaikkapa parissa vuodessa alkaa tulla muitakin pakollisia menoja, joihin ei tukia saa. On yllättävän paljon jo lääkkeitä, joihin ei apua saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työtön saa Suomessa kaiken pakollisen päälle vähintää 500€ joka kuukausi. Jos tuolla summalla joutuu pahasti pihistelemään tai on vaikeuksissa niin kyseessä on pelkästään elämän- ja taloushallinnan ongelmat. Paras keino köyhien ja työttömien tilanteen parantamiseksi olisi tukien rahallisen määrän noston sijaan pakolliset elämänhallintakurssit ja ko. henkilöille asetettava henkilökohtainen holhooja, joka seuraa elämään niin kauan kunnes se on saatu kuntoon.
Ei saa. Minä saan alle 500 euroa kuukaudessa kokonaisuudessaan. Yhtään tämän enempää en kerro tilanteestani, koska se aiheuttaa palstan typeryksille ja sadisteille pelkkää mielihyvää. Saisitte hävetä tietämättömyyttänne, mutta ette tietenkään osaa.
Riita seis! Nyt on vappuaatto ja ulkona upee ilta! Marsmars kaikki terdelle juomaan viinaa! 😋🍺🍷🍹Vaikka pikavipillä tämän yhden kerran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattiliiton ansiosidonnaista päivärahaa nauttivat ovat usein hyvätuloisia! He saavat ammattiliitostaan ilmaista rahaa kotiin tekemättä mitään. Hyvätuloiset työttömät ansaitsevat enemmän kuin pienituloiset työtä tekevät saavat palkkaa! Työttömillä ei ole työmatkakuluja, lapset voi hoitaa kotona ja päivähoitomaksut säästyvät. On 24/7 aikaa hoitaa lapsia ja kotia, valmistaa itse ruokaa ja leipoa, hyödyntää kirpputoreja ja verkkokirpputoreja, hakea päiväysalennuksia ja ilta-alennuksia kaupoista, tehdä kotitöitä ja vaikka remontoida kotia. Osa työttömistä tekee myös pimeätä työtä.
Kelan peruspäivärahaa saavilla työttömillä on pienet tulot. Moni työtön saa peruspäivärahan lisäksi myös asumistukea ja toimeentulotukea ja osalle myönnetään myös seurakunnan diakonia-avustuksia.
Suomessa ahtaimmalla ovat pienituloiset palkansaajat, jotka eivät asumistukea, toimeentulotukea ja avustuksia. Moni pienituloinen lyhentää pankkiin asuntolainaa pienestä palkasta ja elää todella nuukasti. Monessa työssä on kova työtahti ja jopa työuupumus uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa.
Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.
Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.
En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.
Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)
Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.
Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.
Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.
En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.
Mutta paljonko sinulla on siis tulot ja mihin ne kaikki rahat menee? Jos saa kysyä.
Itselläni oli konkurssiin menneenä yrittäjänä sellainen tilanne, ettei ollut tuloja ollenkaan, joten ei ole siitä kyse, ettenkö uskoisi mahdolliseksi. Mutta jotenkin pidin aina häpeissäni sitä omaa tilannetta sellaisena "mitäs läksit, niih" -juttuna. Itsepähän olin liiketoimintani mokannut.
Saa kysyä. Tulot ovat kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis se leikattu työmarkkinatuki. Olin toistakymmentä vuotta yrittäjä, ammatinharjoittaja, jonka ala katosi muutamassa vuodessa isojen firmojen hallintaan. Olen edelleen erittäin hyvä työssäni, mutta monesta syystä minua ei palkata mihinkään työhön. Firmastani ei jäänyt senttiäkään velkaa, mutta se ei paljon lohduta, kun elämisen kulutkin keräävät korkoa perinnässä ja ulosotossa. Vuosi sitten olin täysi velaton, nyt olen jo siinä tilassa, että en enää koskaan selviä tästä.
Sinulla on eväät ymmärtää tämä tilanne, koska olet entinen yrittäjä ja kokenut täydellisen tulottomuuden. Minulla tulottomuus kesti kolme vuotta, minkä aikana käytin säästöni ja myin sen omaisuuteni, mistä sain kohtuullisen hinnan. Sinnittelin ja toivoin, että löytäisin töitä ja pääsisin jaloilleni. En löytänyt. Yhä oksettaa muisto siitä, miten ahneita ihmisistä tulee, kun he haistavat epätoivoisen köyhän, jonka on raavittava rahaa laskuihin. Nyt harmittaa se, että edes yritin - jos olisin nostanut kädet heti pystyyn ja jättänyt kaiken hoitamatta, olisin silti tässä epätoivoisessa tilanteessa, mutta minulla olisi omaisuuteni jäljellä.
Miksi et saa asumistukea asumismenoihin?
Vierailija kirjoitti:
Leikattu työmarkkinatuki tarkoittaa sitä, että on aktiivisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa itseensä. Käytännössä siis kieltäytynyt työkkärin ja sosiaalitoimen toimista, joilla työllistymistä olisi pyritty edistämään. Jos se oma työllistyminen ei edisty eikä kelpuuta jeesiä tässä, niin miksi ihmeessä tällaiselle ihmiselle pitäisi maksaa työttömyystuet täysinä? Henkilöhän on irtisanoutunut työttömän ainoasta velvollisuudesta eli olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Höpsis. Lue ne säännöt ja lakipykälät. Ne on tehty niin että moni ei pysty noudattamaan niitä.
Jos asut alueella jossa ei ole edes osa-aikatyöpaikkoja, esimerkiksi. Tietyn ikäinen tai tietyn korkean koulutuksen omaavan on vaikea saada ns. hanttihommia. Tai olet korkeakoulutettu, jonka alalle ei edes järjestetä työvoimapoliittista koulutusta, eikä muiden järjestämää alan koulutusta hyväksytä. Tai opintojasi ei hyväksytä aktiivisuudeksi. Jne jne jne
Kovin on mielivaltaista.
Pienituloinen työtätekevä kirjoitti:
Ammattiliiton ansiosidonnaista päivärahaa nauttivat ovat usein hyvätuloisia! He saavat ammattiliitostaan ilmaista rahaa kotiin tekemättä mitään. Hyvätuloiset työttömät ansaitsevat enemmän kuin pienituloiset työtä tekevät saavat palkkaa! Työttömillä ei ole työmatkakuluja, lapset voi hoitaa kotona ja päivähoitomaksut säästyvät. On 24/7 aikaa hoitaa lapsia ja kotia, valmistaa itse ruokaa ja leipoa, hyödyntää kirpputoreja ja verkkokirpputoreja, hakea päiväysalennuksia ja ilta-alennuksia kaupoista, tehdä kotitöitä ja vaikka remontoida kotia. Osa työttömistä tekee myös pimeätä työtä.
Kelan peruspäivärahaa saavilla työttömillä on pienet tulot. Moni työtön saa peruspäivärahan lisäksi myös asumistukea ja toimeentulotukea ja osalle myönnetään myös seurakunnan diakonia-avustuksia.
Suomessa ahtaimmalla ovat pienituloiset palkansaajat, jotka eivät asumistukea, toimeentulotukea ja avustuksia. Moni pienituloinen lyhentää pankkiin asuntolainaa pienestä palkasta ja elää todella nuukasti. Monessa työssä on kova työtahti ja jopa työuupumus uhkaa.
Uhosi perustuu virheellisiin tietoihin. Suomessa pienituloiset palkansaajat nauttivat myös tt-tukea ja asumistukea sekä mahdollisesti muita avustuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikattu työmarkkinatuki tarkoittaa sitä, että on aktiivisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa itseensä. Käytännössä siis kieltäytynyt työkkärin ja sosiaalitoimen toimista, joilla työllistymistä olisi pyritty edistämään. Jos se oma työllistyminen ei edisty eikä kelpuuta jeesiä tässä, niin miksi ihmeessä tällaiselle ihmiselle pitäisi maksaa työttömyystuet täysinä? Henkilöhän on irtisanoutunut työttömän ainoasta velvollisuudesta eli olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Höpsis. Lue ne säännöt ja lakipykälät. Ne on tehty niin että moni ei pysty noudattamaan niitä.
Jos asut alueella jossa ei ole edes osa-aikatyöpaikkoja, esimerkiksi. Tietyn ikäinen tai tietyn korkean koulutuksen omaavan on vaikea saada ns. hanttihommia. Tai olet korkeakoulutettu, jonka alalle ei edes järjestetä työvoimapoliittista koulutusta, eikä muiden järjestämää alan koulutusta hyväksytä. Tai opintojasi ei hyväksytä aktiivisuudeksi. Jne jne jne
Kovin on mielivaltaista.
Älä tule selittämään sossulle. Tukea ei leikata, jos oikeasti yrittää itseään elättää, mutta jos siitä kategorisesti kieltäytyy, niin miksi pitäisi leikkiä, että on muka työmarkkinoiden käytössä?
Vierailija kirjoitti:
Leikattu työmarkkinatuki tarkoittaa sitä, että on aktiivisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa itseensä. Käytännössä siis kieltäytynyt työkkärin ja sosiaalitoimen toimista, joilla työllistymistä olisi pyritty edistämään. Jos se oma työllistyminen ei edisty eikä kelpuuta jeesiä tässä, niin miksi ihmeessä tällaiselle ihmiselle pitäisi maksaa työttömyystuet täysinä? Henkilöhän on irtisanoutunut työttömän ainoasta velvollisuudesta eli olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Minun työllistymistäni ei ole kukaan pyrkinyt edistämään. Olen tehnyt satoja työpaikkahakemuksia joka puolelle maata. Ainoat rekrytointikoulutukset, jotka minulle sopisivat, ovat sellaisia, joissa itse olen ollut kouluttamassa. Haluaisin pyrkiä joillekin autonkuljettajakursseille, mutta minulla ei ole rahaa maksaa niihin kuuluvia 350-1000 euron kuluja. Työmarkkinatukeani siis leikataan.
TE-virkailija on soittanut minulle kahdesti tarkistussoiton, jossa on vain päivitelty sitä, että työhön epätoivoisesti haluava ei saa mistään töitä. Olen itse soittanut TE-toimistoon muutaman kerran ja pyytänyt apua. Yksi virkailija oikein suuttui siitä, etten ollut löytänyt töitä, ja kaivoi esille kaikki Uudenmaan opettajanpaikat. Yritin selittää hänelle, että ei aineenopettajaa palkata erityisopettajan tai ihan toisen aineen vakanssiin, mutta hän oli sitä mieltä, että ei niillä niin eroa ole.
Mitä minä sinun mielestäsi olen aktiivisesti laiminlyönyt? Annapa nyt neuvoja, kun en itse tiedä eikä TE-toimisto kerro.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis leikattu työmarkkinatuki. Sillä pitää maksaa asuminen, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja se ruoka. Velkoja ei ollut ennen tämän kurimuksen alkamista, ja nykyisetkin ovat perintä- ja ulosottokuluja niistä yllä mainitsemistani kuluista, joita en ole pystynyt maksamaan.