Työttömät kertovat karusta elämästään nyky-Suomessa:”keitän lapselle desin riisiä lounaaksi, itse juon vain paljon vettä”.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole antaa lapselle ruoaksi muuta kuin desi riisiä, pitäisi kyllä ajatella sen lapsen etua ja antaa se huostaan tai adoptioon. Millainen itsekäs hirviö pitää omaa lastaan nälässä kun lapsi voisi saada ihan kunnollisen rakastavan kodin?

Niin että köyhien lapset eroon vanhemmistaan vaan? Nyt oikeesti jotain rajaa siihen trollailuunkin. Koska mä näen, että sä et ole enää ihminen. Mieti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)

Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia. 

Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.

Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)

Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.

Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman  elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.

Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.

Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.

Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.

Varmaankin näin, mutta kun ei ne lapset olleet nälkään kuolemassa, vaan se elatusvelvollinen. Mut hei, sehän on ok että mies näkee nälkää. Kun tulot on muutama satanen kuussa, 300 euroakin voi olla iso raha.

Aikuinen mies pitää huolen itsestään ja seisoo sotten vaikka leipäjonossa. Ne lapset ei siihen pysty.

Tässä tapauksessa mies ei pysty seisomaan leipäjonossa. Pitkä juttu, eikä edes relevantti. Eikä lapsilla siis nälkä ollut, koska äidillä on kuitenkin pienet tulot. Köyhyyttäkin on vaan niin monenlaista kuten on elämäntilanteitakin. Itselleni tulee näitä juttuja lukiessa mieleen, että perustulo olisi todella kätevä. Sen saisivat kaikki, eikä ihmisten tarvitsisi kerjätä sukulaisilta ja kavereiltaan apua tapauksissa, joissa kelalta ei nykyisin apua saa.  Ei tarvitsisi selitellä, tuen saisi käteen sillä perusteella, että ei ole muita verotettavia tuloja.

Vierailija kirjoitti:

”Keitän lapselle desin riisiä lounaaksi” kirjoitti:

"Yritän naamioida itseni huolettomaksi kymmenen euron legopaketti kädessäni ja samalla mietin, mistä seuraavaksi nipistän itse. Vaihdan kahvin halvempaan ja kerman maitoon. Seuraavana päivänä parsin sukkani toistamiseen ja jätän uudet ostamatta. Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. Entä jos minulle määrätään lääkettä? Paikat on jumissa, eikä pää enää käänny. Selviän kahdella piikillä ja halvimmalla kipulääkkeellä. Lasken, että se kannattaa ostaa, kun koko ihmisyys on jumissa ja lukossa. Paljon myöhemmin opettelen erilaisia venytyksiä pyyhkeiden avulla ja meditoin. En käy enää terveyskeskuksessa."

Kyllähän tuosta tekstistä mielestäni ilmee aika selkeästi, miksi rahaa ei ole !? Eli lääkärin vastaanottoihin ja lääkkeisiin.

Jokin tuossa ei nyt oikein täsmää. Terveydenhuollon kulut ja reseptilääkkeet lasketaan toimeentulotukeen mukaan, ja niissä on molemmissa myös maksukatto.

Toki yksityisen puolen kuluja ei kukaan korvaa, jos yksityiselle on jostain syystä pakko päästä.

Meidän kaupungissamme tk-maksuja menee vain kolmelta käynniltä vuodessa, loput käynnit ovat ilmaiset. En tiedä, onko tämä yleinen käytäntö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

No kyllä minäkin pystyn laskemaan noin. Mutta silti minäkin joskus "tuhlaan" ruokaan silloin kun sitä enemmän on, vaikka tiedän, että se pitää nipistää sitten myöhemmin. Onhan se nyt hitto vieköön inhimillistä, että edes joskus haluaa syödä vähän paremmin tai jotain sellaista, mitä oikeasti mieli tekee.

Ja sama koskee muutakin rahankäyttöä. Ei sellaisia masokistiaskeetikkoja, jotka suorastaan nauttivat niukkuudesta ja jatkuvasta kituuttamista varmaan kovin paljon ole. Itse en ole koskaan tuntenut yhtään. Säästäväiset ja kurinalaiset ihmisetkin sentaan yleensä haluavat joitain nautintoja elämäänsä.

Opiskeluaika nuorena on muuten ihan eri kuin köyhyys vanhempana tai köyhyys, jolle ei näy loppua. Vaikka eihän opiskelukaan nykyään enää mitään takaa, mutta on siinä varmaan kuitenkin edelleen se ajatus, että kun opinnot loppuu, niin tilanne voi parantua niin, että ei tarvitse niin pihistellä enää. Entä jos ei mitään toivoa paremmasta enää ole?

...siis "tuhlaan" joskus ruokaan silloin kun sitä rahaa on enemmän...

Vierailija kirjoitti:

Muistan aikanaan kun tätini erosi miehestään joka oli kustantanut heidän koko elämänsä. Täti muutti lapsikatraan kanssa ylihintaiseen taloon vuokralle ja osti osamaksulla hienot huonekalut taloon. Hän ei yhtään osannut ajatella ettei niillä työttömän yksinhuoltajan tuilla, lapsilisällä ja elatusmaksuilla pysty ottamaan lainoja ja maksamaan jättisuuria vuokria. Hän maksoi alussa joka kuukausi kerralla laskut pois ja jäljelle jäi 20 euroa jolla osti kassillisen ruokaa. Loput kerjäsi sitten mistä mitäkin sai mutta ei sossukaan jatkuvasti anna niitä maksusitoumuksia ruokaan. Niinpä sitten tuli se kuukausi kun ei enää pystynyt maksamaan laskujaan ja siitä se sitten lähti alamäki. Jos olisi ymmärtänyt tilanteensa ja vuokrannut kohtuullisen asunnon, pärjännyt vanhoilla sinällään hyvillä kalusteillaan ja elänyt sen mukaan mitä saa niin asia olisi toiminut ja kuinka ihana tilanne olis ollut siinä vaiheessa kun oli käynyt kursseja ja työllistyi niiden jälkeen, pieni palkka mutta kuitenkin satasen isompi kuin ne tuet ja se satanen merkitsee TODELLA PALJON. Mutta joutui sitten makselemaan ulosottovelkoja. Sellaisia nämä tyypit ovat joilla ei ole rahaa ruokaan. Ylpeys käy lankeamuksen edellä.

Ja taas laajoja ja yleisiä päätelmiä yhden tapauksen vuoksi. Luuletko olevasi fiksukin?

Koittakaa nyt tajuta, että aina on väliinputoajia, jotka eivät välttämättä saa tukia ja joutuvat elämään hyvin pienillä tuloilla jonkin aikaa ennen kuin saavat esim. opinnot päätökseen ja työtä.

Näin oli minulla, konkurssin läpikäynyt yrittäjän puoliso, joka menetti kaiken, ei saanut opintolainaa, kesätyötä eikä kelan toimeentulotukia eikä asumistukea. Kesällä ei voinut alaani opiskella.

Opiskelin silti itseni ulos ahdingosta. Onneksi lapsia ei ollut. Seurakunnan ruokapussin sain vain kaksi kertaa. Muustan vieläkin sen nälän kun raha riitti vain muutamaan halpaan raaka-aineeseen, joista tein ruokaa vedellä jatkamalla. Toisella kerralla esim. Seurakynnan ruokapussissa oli vain makaroonia, riisiä ja näkkileipää. Tuon kokemuksen jälkeen en ikinä arvostele vähäosaisia, aina on väliinputoajia, tukien ulkopuolelle jääviä.

Olisin opiskelusta luopumalla saanut kelan tuet, en luopunut vaan kärsin, jotta pääsen elämässäni eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin jää vain 2800€ tuista vuokran jälkeen, eikä lapset pääse edes ulkomaille

No eipä tuo pitkälle riitä kun on noin iso lauma kersoja. 8 henkinen perhe... huh huh, ei sellaista lössiä kukaan ulkomaille pystyisi viemäänkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)

Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia. 

Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.

Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)

Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.

Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman  elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.

Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.

Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.

Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.

Varmaankin näin, mutta kun ei ne lapset olleet nälkään kuolemassa, vaan se elatusvelvollinen. Mut hei, sehän on ok että mies näkee nälkää. Kun tulot on muutama satanen kuussa, 300 euroakin voi olla iso raha.

Aikuinen mies pitää huolen itsestään ja seisoo sotten vaikka leipäjonossa. Ne lapset ei siihen pysty.

Tässä tapauksessa mies ei pysty seisomaan leipäjonossa. Pitkä juttu, eikä edes relevantti. Eikä lapsilla siis nälkä ollut, koska äidillä on kuitenkin pienet tulot. Köyhyyttäkin on vaan niin monenlaista kuten on elämäntilanteitakin. Itselleni tulee näitä juttuja lukiessa mieleen, että perustulo olisi todella kätevä. Sen saisivat kaikki, eikä ihmisten tarvitsisi kerjätä sukulaisilta ja kavereiltaan apua tapauksissa, joissa kelalta ei nykyisin apua saa.  Ei tarvitsisi selitellä, tuen saisi käteen sillä perusteella, että ei ole muita verotettavia tuloja.

Perustulo ei kuittaa elatusvelvollisuutta. Vanhempi on aina ensisijassa vastuussa lapsensa huollosta ja elatuksesta. Ei niitä yhteiskunnan piikkiin pysty koskaan laittamaan kokonaan. Jopa huostassaolevista peritään vanhemmilta elatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Tulot ja menot?

Mikset harrasta maksuttomia asioita? Hae vaikka kirjastosta luettavaa, katsottavaa tai pelattavaa. Srk järjestää monenlaisia maksuttomia kursseja aikuisillekin, meilläkin on kitaransoitto, kokkikurssi ja kivikoruntekokurssi.

Vaatteita ja kenkiä nyt ei muutenkaan pidä ostaa kuin tarpeeseen. Hiuksia ei tarvitse pestä kuin joka kolmas päivä. Iholle riittää vesipesu, jos ei ole saippuaa. 

Nälkä on ollut perinteisesti  paras aktiivimalli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan aikanaan kun tätini erosi miehestään joka oli kustantanut heidän koko elämänsä. Täti muutti lapsikatraan kanssa ylihintaiseen taloon vuokralle ja osti osamaksulla hienot huonekalut taloon. Hän ei yhtään osannut ajatella ettei niillä työttömän yksinhuoltajan tuilla, lapsilisällä ja elatusmaksuilla pysty ottamaan lainoja ja maksamaan jättisuuria vuokria. Hän maksoi alussa joka kuukausi kerralla laskut pois ja jäljelle jäi 20 euroa jolla osti kassillisen ruokaa. Loput kerjäsi sitten mistä mitäkin sai mutta ei sossukaan jatkuvasti anna niitä maksusitoumuksia ruokaan. Niinpä sitten tuli se kuukausi kun ei

enää pystynyt maksamaan laskujaan ja siitä se sitten lähti alamäki. Jos olisi ymmärtänyt tilanteensa ja vuokrannut kohtuullisen asunnon, pärjännyt vanhoilla sinällään hyvillä kalusteillaan ja elänyt sen mukaan mitä saa niin asia olisi toiminut ja kuinka ihana tilanne olis ollut siinä vaiheessa kun oli käynyt kursseja ja työllistyi niiden jälkeen, pieni palkka mutta kuitenkin satasen isompi kuin ne tuet ja se satanen merkitsee TODELLA PALJON. Mutta joutui sitten makselemaan ulosottovelkoja. Sellaisia nämä tyypit ovat joilla ei ole rahaa ruokaan. Ylpeys käy lankeamuksen edellä.

Siis nämä osamaksuvippaajat ovat kyllä uskomattomia.Kun rahaa ei ole kuvitellaan että osamaksulla voi sitten ostaa mitä tahansa.

Tuossa mennään helposti metsään. Jos on useampi osamaksu samaan aikaan tulee nopeasti maksuvaikeuksia. Vielä jos tulee osamaksujen päälle yllätyksiä, esim auto hajoaa ja se pitää korjata osamaksulla tilanne huononee entisestään. Nykyisin voi vielä ostaa puhelinlaskulle tietokoneita yms.

Toisaalta jos ei olisi osamaksua kenelläkään köyhällä ei olisi varaa ostaa mitään. Köyhä ei voi ostaa tonnin tietokonetta, mutta 30 euroa kuussa 3 vuotta voi vielä jotenkin maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole antaa lapselle ruoaksi muuta kuin desi riisiä, pitäisi kyllä ajatella sen lapsen etua ja antaa se huostaan tai adoptioon. Millainen itsekäs hirviö pitää omaa lastaan nälässä kun lapsi voisi saada ihan kunnollisen rakastavan kodin?

Niin että köyhien lapset eroon vanhemmistaan vaan? Nyt oikeesti jotain rajaa siihen trollailuunkin. Koska mä näen, että sä et ole enää ihminen. Mieti.

En ole tuo kenelle vastaat, mutta ei kai kukaan ole sanonut, että köyhien lapset eroon vanhemmistaan. Mutta jos lapsella ei ole useinkaan muuta syötävää kuin riisiä, onko se elämäntilanne mielestäsi lapsen kannalta oikein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Mihin ne sun rahat sitten menee? Kuitenkin vuokran ja sähkön jälkeen se n. 500€ jää käytettäväksi. Makseletko jotain velkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Mutta paljonko sinulla on siis tulot ja mihin ne kaikki rahat menee? Jos saa kysyä.

Itselläni oli konkurssiin menneenä yrittäjänä sellainen tilanne, ettei ollut tuloja ollenkaan, joten ei ole siitä kyse, ettenkö uskoisi mahdolliseksi. Mutta jotenkin pidin aina häpeissäni sitä omaa tilannetta sellaisena "mitäs läksit, niih" -juttuna. Itsepähän olin liiketoimintani mokannut.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä10803 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne kirjoittelevat varmaan sellaiset työttömät/köyhät, jotka ovat pysyneet terveinä. Silloin tietysti pärjää paremmin ja on enemmän voimavaroja ja resursseja, myös niiden hyvien ja järkevien valintojen tekemiseen.

Ihmettelen silti, miksi ei ymmärretä sitä, että ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Ja empatian puute aivan järkyttävä. Jopa köyhät keskenään nokkivat toisiaan. Tällä yhteiskunnalla ei taida olla paljon toivoa enää.

Minä olen kärsinyt mielenterveysongelmista 10 vuotta ja olen sairaspäiväraha-kuntoutustuki-työmarkkin

atukikierteessä. Että kyllä, ihminen voi olla työtön, sairas ja silti syödä ihan hyvää ruokaa. Ja asua vielä omistusasunnossa, mietipä sitä.

Kyse on siitä, että toiset meistä on tehneet fiksuja valintoja ennen kuin se tunkio osui tuulimyllyyn ja jatkaneet sitä fiksujen valintojen tekoa senkin jälkeen. 

Jos taas ei ole koskaan elämässään tehnyt yhtään hyvää valintaa, voi varmaan päätyäkin tuollaiseen pelkkää riisiä -tilanteeseen. Mutta siihen päätyy vain jos ei ole koskaan ollut töissä, ei ole koulutusta, ei mitään. Tietysti jos ei ole kotona saanut minkäänlaista elämänoppia, on vaikea kouluttautua, saada se ensimmäinen työpaikka jne. Mutta silloinkin voi aina sentään mennä armeijaan ja yrittää luoda uraa puolustusvoimissa. Siellä saa sentään vähintään puoli vuotta täyden ylöspidon, päivärahaa ja miettimisaikaa. Eli on ainakin yksi päätös, jonka jokainen nuori voi tehdä hyvin, oli miten huonoista oloista hyvänsä, ja kääntää siten elämänsä suunnan.

No kerro ihmeessä mitkä ovat nämä täydelliset "fiksut valinnat" joita kristallipallosta voi etukäteen katsoa?

Ei kai siinä nyt esim. sen kummempia tarvita, kuin se että ei laita rahoja haisemaan silloin kun niitä on. Jos on töissä, säästää, sijoittaa. Ei asu vuokralla, vaan hankkii oman asunnon. Ne nyt ihan ekana tulee mieleen.

Mutta palkkapäivämiljonäärejähän nämä neuvot kauhistuttavat.

Minäkin asun omassa asunnossa, mutta minulla on vielä velkaa. Minä sanoisin ettei ikinä pidä lähteä tähän, ei tule sitä automaattiviissatasta tilille kuten vuokralla asuville. Ei saa toimeentulotukea eikä asumistukea.

Asumistukea saa myös omaan taloon.Minä saan osa-aikatyöllä ja asumistuella saman minkä saisin työttömänä mutta ei ole velkaa eikä työkkäri kimpussa.Käytän niitä halpoja kaurahiutaleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Tulot ja menot?

Mikset harrasta maksuttomia asioita? Hae vaikka kirjastosta luettavaa, katsottavaa tai pelattavaa. Srk järjestää monenlaisia maksuttomia kursseja aikuisillekin, meilläkin on kitaransoitto, kokkikurssi ja kivikoruntekokurssi.

Vaatteita ja kenkiä nyt ei muutenkaan pidä ostaa kuin tarpeeseen. Hiuksia ei tarvitse pestä kuin joka kolmas päivä. Iholle riittää vesipesu, jos ei ole saippuaa. 

Nyt herää kysymys siitä, miten täysin lukutaidoton ihminen on oppinut kirjoittamaan. Vai v****iletko sinä ihan lämpimiksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Miksi et hae ruokaa jostakin ruokajakelusta? Niitä on nykyään syrjäisimmissäkin paikoissa, ja jos asut jossakin keskellä korpea, pyydä sosiaalityöntekijää tai diakoniatyöntekijää tuomaan.

Tuo on sinun oma valintasi, jos elät niin köyhästi. Olisi kyllä syytä poistua kotoa ainakin ruokajonoon ja sellaisiin seurakunnan ym. tilaisuuksiin, joissa saa ilmaista tai ainakin hyvin edullista ruokaa.

Hammaslääkäriin kyllä pääsee, vaikka ei ole rahaa kun lasku tulee jälkikäteen. Siihen voi hakea toimeentulotukea ja jos jää maksamatta, ei ulosotto voi olemattomista tuloista periä mitään.

Toki kaurapuuro on verrattomasti ravitsevampaa kuin pelkkä keitetty riisi. Se on ihan positiivista, että uutisen yksinhuoltajan lapsi saa varmasti 5 kertaa viikossa ruokaa päivähoidossa tai koulussa. Päivähoitopaikan saa sosiaalisilla perusteilla, jos siinä muuten olisi olevinaan rajoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Keitän lapselle desin riisiä lounaaksi” kirjoitti:

"Yritän naamioida itseni huolettomaksi kymmenen euron legopaketti kädessäni ja samalla mietin, mistä seuraavaksi nipistän itse. Vaihdan kahvin halvempaan ja kerman maitoon. Seuraavana päivänä parsin sukkani toistamiseen ja jätän uudet ostamatta. Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. Entä jos minulle määrätään lääkettä? Paikat on jumissa, eikä pää enää käänny. Selviän kahdella piikillä ja halvimmalla kipulääkkeellä. Lasken, että se kannattaa ostaa, kun koko ihmisyys on jumissa ja lukossa. Paljon myöhemmin opettelen erilaisia venytyksiä pyyhkeiden avulla ja meditoin. En käy enää terveyskeskuksessa."

Kyllähän tuosta tekstistä mielestäni ilmee aika selkeästi, miksi rahaa ei ole !? Eli lääkärin vastaanottoihin ja lääkkeisiin.

Jokin tuossa ei nyt oikein täsmää. Terveydenhuollon kulut ja reseptilääkkeet lasketaan toimeentulotukeen mukaan, ja niissä on molemmissa myös maksukatto.

Toki yksityisen puolen kuluja ei kukaan korvaa, jos yksityiselle on jostain syystä pakko päästä.

Pitääkö nyt jälleen tulla sanomaan, että kaikki työttömät/köyhät eivät saa toimeentulotukea.

Hyvä on. Maksukatto kuitenkin on jokaisella.

Maksukatto koskee vain Kela-korvattavia reseptilääkkeitä. 

Hmm. Aika harvassa ovat ne tärkeät lääkkeet, jotka eivät ole Kela-korvattavia. Lääkekannabistakin ollaan ajamassa Kela-korvauksen piiriin (ja hyvä niin, sillä joillekin se on ainoa lääke, joka pitää kroonisten kipujen keskellä elämässä kiinni).

No mulla on kaksi ihovoidetta joista kumpikaan ei ole kela-korvattava. Tätä on kyllä farmaseutitkin päivitelleet koska yksi pieni tuubi maksaa 40€. Ja molemmat määrätty ihosairauteen, ilman voidetta iho menee sen näköiseksi että liikun vain pimeän tullen.

Ymmärrän. Tuo on kyllä todella ikävä tilanne :( Meneekö sitä voidetta monta tuubia kuukaudessa? Aikamoista ryöstöä.

Vierailija kirjoitti:

Työttömänä en käsitä miten ei ole varaa ostaa ruokaa, mihin ihmeeseen ne rahat menee???

 Juu ihmettelen mäkin miksei tuloilla jotka ovat 61% siitä mitä minimissään tutkimusten mukaan tarvitaan, tule toimeen. Kumma. Just joo.