Lue keskustelun säännöt.
Mensan testi ja perhekriisi
Turhautunut
28.04.2019 |
Menimme puolisoni kanssa sitten tekemään jokin aika sitten Mensan testin. Minulla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin puolisollani. Hän otti siitä nokkiinsa ja on enemmän tai vähemmän mököttänyt minulle testin jälkeen.
Yritin selittää hänelle, ettei yksi testi ole koko maailma ja ihmisellä on muitakin ominaisuuksia kuin älykkyysosamäärä. Osasimmehan me elää yhdessä ennen testiäkin kaikessa sovussa!
Avaudu asiasta siksi, ettei kukaan muu mene tekemään samaa virhettä. Jos oma älykkyysosamäärä kiinnostaa niin käykää testissä salaa älkääkä mainitko siitä kenellekään.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttuni mainitsi ääneen kuuluvansa älykkäimpiin ja ensimmäinen ajatukseni oli "miksi tuo nyt piti ilmoittaa?!". Hän sitten sanoi perään sen suuntaista, että ei tällä huippuälykkyydellä tee mitään, elämä voisi olla paljon keveämpää ilman.
Peitellyn itsekehun makea löyhkä vahvasti tässä ketjussa läsnä on.
Ja sieltä se taas tuli.
Tuon tuttusi kommentin olisin itse lähtökohtaisesti tulkinnut neutraalisti, mutta valtaosa olisi varmaan nähnyt siinä(kin) heti jonkinlaista itsekehua. Niin ne ajatusmaailmat ovat erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huippuälykkäänä olen ymmärtänyt, että jos haluaa jonkun kanssa elää, on pakko kelpuuttaa itseä tyhmempi kumppani, ja rakastaa häntä sellaisena kuin hän on. eikä rakkaussuhteessa briljeerata omalla älykkyydellä, parempi pitää se piilossa.
Ihanaa olla sinkku. Ei tarvitse esittää olevansa jotain muuta kuin on ja miettiä että enpä nyt tähänkään asiaan kommentoi mitään ettei tuo vaan luule että tässä briljeerataan. Sitä tyhmempää pitää rakastaa sellaisena kuin hän on, mutta itse pitää esittää tyhmää toisen mieliksi?
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän houkuttelevammaksi tulee parisuhde. Häviän siinä varmasti jotain, mutta ei, ei tällaista esittämistä ja teeskentelyä, ei.
Mielestäni ei vaadi suurta älykkyyttä osata lukea, milloin toinen briljeeraa ja milloin ei. Kyllä tyhmempikin voi oppia tulkitsemaan rakastamaansa ihmistä niin, että tietää ettei hän ilkeyttään loista älyllään.
Toisaalta, vaatii hyvää itsetuntoa hyväksyä toisen olevan etevämpi. Itsetunto ei kuitenkaan ole sidoksissa älykkyyteen.
Ninpä niin. Ei sen toisen tarvitse olla tyhmä, toinen on vain jossain älykkäämpi. Tuo kommentoimani älykäs käytti sanavalintaa "pitää oma älykkyytensä piilossa". Kai se älykkyys jota muuten on lukuisia lajeja tai mikä tahansa luonteenominaisuus tulee ihmisessä esille ihan jokapäiväisessä elämässä.
Piilottelu kuulostaa hirvittävän raskaalta ja vaikealta. Joillekin kun on briljeeraamista joku viaton yleisesti käytetty sivistyssana jota ei esitä briljeeratakseen vaan ihan siitä syystä että se sattuu kuulumaan sanavarastoon - vaikka kompensoida tai diagnoosi. Uutisia ei saa kommentoida, mitään ajatusrönsyjä ei saa esittää kun mitä sä taas oikein höpötät, otetaan rennosti. Joillekin on uhka, jos tietää käsiteltävästä asiasta jotain ja osallistuu keskusteluun. Kauheaa, jos asia on sukupuolittunut eli minun ei kuuluisi tietää siitä. Erikseen ovat ne, jotka tietävät muka aina kaikesta kaiken ja yllättävän paljon näistä on elämänkoululaisia (tai miehiä, anteeksi rakkaat miehet:))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi kyllä dealbreaker jos nainen olisi minua älykkäämpi :D
Ei pahalla, eikä minulla mitään älykkäitä naisia vastaan ole, mutta kyllä suhteessa sentään miehen on oltava älykkäämpi.
Tiedän, näin on usean miehen kohdalla. Huomasin tämän jo nuorena.
Olenkin oppinut olemaan liikaa näyttämättä älykkyyttäni. Mieheni uskoo oikeasti että tuurilla olen pärjännyt niin urallani tiede- ja työmaailmassa kuin myös harrastusteni parissa. Ja siis, äo:ni on huomattavan korkea.
Toisaalta esittämällä vähän tyhmempää kuin onkaan pärjää yleensäkin useimpien ihmisten kanssa tässä maailmassa. Täytyy antaa muidenkin ihmisten tuntea olevansa fiksuja.
Sama homma. Helpompaa olla hieman hölmö ja tyhmän oloinen kuin liian fiksu miesten kanssa. Naisten kanssa voi sitten rauhassa keskustella viisaita.
Voi hyvänen aika mitä taantumuksellista sk....daa.
Elämässä on muutenkin tekemistä ilman että pitäisi esimerkiksi työelämässä panostaa itse työn lisäksi siihen, ettei vaan loukkaa jotakuta keskinkertaisuutta omalla älykkyydellään. Suoraan sanottuna ei kiinnosta pätkääkään, ei mitään velvoitetta esittää tyhmää. Tuollainen tyhmän esittäminen aiheuttaa vain sen, että ei jäät jumittamaan töissä juoksutytön tehtäviin ja teet huonommalla palkalla sinut rekrytoinnissa ohittaneiden miestenkin töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta voidaan tehdä päätelmä, että huippuälykkäät ovat yliedustettuina av:lla.
Jospa testin ainoa kysymys on "tunnetko olevasi älykäs"!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huippuälykkäänä olen ymmärtänyt, että jos haluaa jonkun kanssa elää, on pakko kelpuuttaa itseä tyhmempi kumppani, ja rakastaa häntä sellaisena kuin hän on. eikä rakkaussuhteessa briljeerata omalla älykkyydellä, parempi pitää se piilossa.
Onko oman älykkyyden esille tuominen automaattisesti briljeeraamista? Minusta ei. Jos mies kertoisi minulle olevansa äo-testin mukaan huippuälykäs (ja siis itseäni älykkäämpi, kun en mensan rajaa ylitä), en kokisi sitä millään tavalla negatiivisena asiana. Näen älykkyysosamäärän lähinnä yhtenä ominaisuutena muiden ominaisuuksien joukossa.
No, tässä nyt palataan oikeastaan tuohon aloituksen aiheeseen. Sinä naisena saattaisit sen kestää; sen sijaan miehistä vain harva voi sietää sitä, että tietää naisensa itseään älykkäämmäksi. Miehet nyt on vain rakennettu sellaisen tunnemaailman ja oman biologiansa uhriksi. Tästä huolimatta monessa parisuhteessa nainen sattuu olemaan älykkäämpi - ja parisuhde kestää, jos nainen on ns. salaa älykäs. Niitä parisuhteita, joissa mies on älykkäämpi, on varmasti yhtä paljon tai jopa enemmän (moni älykäs nainen kun jää pariutumatta), mutta niissä tämä ei nouse ongelmaksi.
Tietenkään en pysty naisena täysin ymmärtämään, miten valtaosa miehistä asian näkee. Mutta itselleni ajatusmaailma, jonka mukaan pelkästään toisen älykkyys vosi olla este parisuhteelle tai aiheuttaa aloituksessa kuvatun reaktion, on täysin vieras - riippumatta siitä, onko älykkäämpi osapuoli mies vai nainen. Eikä sellainen parisuhde voi olla kovin kestävällä pohjalla, jossa jommalla kummalla on tarve salailla omaa älykkyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen älykkyys korreloi kåänteisesti perheeseen syntyvien lasten lukumäärän kanssa. Lapsia haluavan miehen kannattaa jättää älykkäät naiset rauhaan. Parempi, että älykkäät naiset keskittyvät uraan ja tekevät tuleville sukupolville historian, jossa naiset ja miehet ovat tasavertaisia.
Vierailija kirjoitti:
Naisen älykkyys korreloi kåänteisesti perheeseen syntyvien lasten lukumäärän kanssa. Lapsia haluavan miehen kannattaa jättää älykkäät naiset rauhaan. Parempi, että älykkäät naiset keskittyvät uraan ja tekevät tuleville sukupolville historian, jossa naiset ja miehet ovat tasavertaisia.
Sellaista eugeniikaa. Kuinkahan kestävä ratkaisu olisi tulevia sukupolvia ajatellen, jos älykkäät jättäisivät lisääntymättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä voit ainakin yrittää lohduttaa, että Mensan testi (tai muidenkaan testaama älykkyys) merkkaa eniten aina testattavalle itselleen ja tämä merkitys on lähinnä siinä, kuinka testattava tyyppi käsittelee omien korviensa välissä testiä ilmiönä suhteessa muihin kanssaeläjiin. Voit sanoa, että testit ja numerot ovat hyödyllisiä niille joille testit ja numerot ovat hyödyllisiä.
Elämää on myös monilta osin vaikea mitata ja testata. Esimerkiksi onnellisuus on yksi monen elämässä tärkeäksi nimeämä asia. Sitä on vaikea mitata. Monia asioita vain tunnetaan. Se kyky tuntea tekee meistä aika upeita otuksia.
Vierailija kirjoitti:
Sillä voit ainakin yrittää lohduttaa, että Mensan testi (tai muidenkaan testaama älykkyys) merkkaa eniten aina testattavalle itselleen ja tämä merkitys on lähinnä siinä, kuinka testattava tyyppi käsittelee omien korviensa välissä testiä ilmiönä suhteessa muihin kanssaeläjiin. Voit sanoa, että testit ja numerot ovat hyödyllisiä niille joille testit ja numerot ovat hyödyllisiä.
Elämää on myös monilta osin vaikea mitata ja testata. Esimerkiksi onnellisuus on yksi monen elämässä tärkeäksi nimeämä asia. Sitä on vaikea mitata. Monia asioita vain tunnetaan. Se kyky tuntea tekee meistä aika upeita otuksia.
Niinpä, itse pärjään näissä testeissä keskivertoa paremmin, mutta elämänhallinnassa olisi parannettavaa. Vähemmän älykkäät vaikuttavat myös vähempään tyytyväisiltä. Autuaita ovat jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erikoinen ongelma tämä, että suhteessa pitäisi jotenkin peitellä älykkyyttään.
Itse en ole missään testissä käynyt, eikä tietääkseni puolisonikaan, mutta olen opintojemme perusteella varma, että hän on minua selvästi parempi matemaattisessa/loogisessa ajattelussa. Voin helposti myöntää, että en syvällisesti ymmärrä esim. hänen töitään, koska niissä tarvittava fysiikan ja matematiikan osaaminen menee tasolle, jonne en koskaan omissa opinnoissani yltänyt.
Ei tämä silti tarkoita, etteivätkö keskustelumme olisi kiinnostavia. Tietyllä tasolla voimme puhua jopa hänen töistään, ja toisaalta samoin minun töissäni on alueita, joista keskustelu ei ole niin helppoa. Jos taas keskustelemme yhteiskuntaan tai kulttuuriin liittyvistä aiheista, tilanne on jo tasavertainen. Väittelyissä näistä aiheista saatamme jopa päätyä siihen, että puolisoni myöntää minun argumenttini olleen loogisesti pätevämpi. Samoin pystymme pelaamaan erilaisia pelejä tasavertaisina. Aluksi hävisin shakissa aina, mutta nykyään olemme siinäkin melko tasaisia (ts. molempien mielestä toinen voittaa vähän liian usein:D).
Sosiaalisissa kuvioissa olen välillä se, joka selittää, miksi tavalla X ei kannata toimia. Tosin sanoisin, että tässä kyse ei ole niinkään älykkyyden kuin jaksamisen/kiinnostuksen puutteesta, sillä hänellä ei ole mitään vaikeutta ymmärtää ns. sosiaalista epäloogisuuttaan, jos sen joku osoittaa.
Eli oma kokemukseni on, että ainakin ei-heterosuhde voi toimia hyvin, vaikka toinen olisi selkeästi älykkäämpi. Toki persoonallisuudella on varmasti paljon merkitystä. Minusta on hienoa, että puolisoni ymmärtää maailman toiminnasta sellaistakin, mitä itse en kunnolla ymmärrä. Ei se ole minulta pois, päinvastoin. Monesti hänen selityksensä jostain fysiikan jutuista ovat kiinnostavaa kuunneltavaa, vaikka samalla tiedostan, että en ihan täysin ymmärrä. Olen myös oppinut häneltä todella paljon (esim. siitä shakista:D).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huippuälykkäänä olen ymmärtänyt, että jos haluaa jonkun kanssa elää, on pakko kelpuuttaa itseä tyhmempi kumppani, ja rakastaa häntä sellaisena kuin hän on. eikä rakkaussuhteessa briljeerata omalla älykkyydellä, parempi pitää se piilossa.
Onko oman älykkyyden esille tuominen automaattisesti briljeeraamista? Minusta ei. Jos mies kertoisi minulle olevansa äo-testin mukaan huippuälykäs (ja siis itseäni älykkäämpi, kun en mensan rajaa ylitä), en kokisi sitä millään tavalla negatiivisena asiana. Näen älykkyysosamäärän lähinnä yhtenä ominaisuutena muiden ominaisuuksien joukossa.
No, tässä nyt palataan oikeastaan tuohon aloituksen aiheeseen. Sinä naisena saattaisit sen kestää; sen sijaan miehistä vain harva voi sietää sitä, että tietää naisensa itseään älykkäämmäksi. Miehet nyt on vain rakennettu sellaisen tunnemaailman ja oman biologiansa uhriksi. Tästä huolimatta monessa parisuhteessa nainen sattuu olemaan älykkäämpi - ja parisuhde kestää, jos nainen on ns. salaa älykäs. Niitä parisuhteita, joissa mies on älykkäämpi, on varmasti yhtä paljon tai jopa enemmän (moni älykäs nainen kun jää pariutumatta), mutta niissä tämä ei nouse ongelmaksi.
No jaa. Olen mies, ja epäilenpä että tuo mahdollinen miesten penseä suhtautuminen fiksuihin naisiin kuvastaa miesvetoisten tapojen ja kulttuurien pitkäaikaista vaikutusta eikä niinkään biologiaa. Kun kaikille miehille on aseteltu pienistä yhteisöistä, perheistä lähtien johtajan viittaa ylle ja likimain kaikkia on voinut käskyttää nyrkin tuoman uhan avuin, on barbaarinen kuvio ollut fiksuille naisille aika kammottava. Tosin sitä se on ollut myös fiksuille, nyrkkien käyttöä kaihtaneille miehille.
Nyt kun maailma on muuttunut, turvallisuus ja tasa-arvo lisääntynyt, naisten vapaus ja fiksuuden esille tuominen on uhka enää niille barbaarisen maailman vanhanajan miehille. Meille muille asia on etu, jos vaikkapa perheessä on yhden fiksun toimivan käsiparin sijaan kaksi elämänlaatua roimasti parantavaa käsiparia.
Osa miehistä ja naisistakin tulee tässä asiassa ikävä kyllä vähän jälkijunassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain 130 testistä kun tein krapulassa. Pari viimeistä kysymystä joutui arvaamaan kun aika loppui.
Vierailija kirjoitti:
Ketjusta voidaan tehdä päätelmä, että huippuälykkäät ovat yliedustettuina av:lla.
Myös huippukoulutetut ja huippurikkaat (sijoittamisen asiantuntijat!) jaksvat päivystää täällä av:lla :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä vaan mietin kuinka tyhmä pitää olla jos pitää aivojen kokoa älykkyyden mittarina. Tai edes suhteellista kokoa. Edes aivojen malli tai monimutkaisuus ei kerro paljoakaan. Esimerkkinä varislinnut ja jotkin papukaijat, joilla on täysin erilainen aivorakenne , yksinkertainen ja poimuttamaton, ja jotka silti pärjäävät älykkyystesteissä ihmislapsen tavoin.
Älykkyyttäkin on monenlaista, ja matemaattis-loogisen päättelynyvyn lisäksi tärkeää on myös sosiaalinen älykkyys ja taiteellinen älykkyys.
Itse en mensan testeissä pärjää erityisen hyvin, mutta kirjaviisas olen, koska tykkään lukea ja opiskella. Siksi pesen kaikki trivial pursuitissa 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä (mies?) on surkea itsetunto. Pääsittekä kumpikaan yli karsintarajan? Mulla on 146 enkä osaa hävetä sitä yhtään.
146 pistettä viittaisi siihen, että olet tehnyt testin aikana, jolloin Mensalla oli käytössä 24:n keskihajonnan testit, joten et ihan läpäissyt karsintarajaa, joka oli tuolloin 148.
Oma testitulokseni on v.2010 ">135", eli olen saanut maksimipistemäärän kyseisellä testillä. Mensan raja oli tuolla testillä 135.
Mensan raja jäsenyydelle uudella testillä on 131. Eli paksua tuubaa sullakin se jäsenyys.
Piti ihan mielenkiinnosta käydä tekemässä toi testi kun en ole ennen sitä koskaan tehnyt. Mensan nettitesti antoi tuloksen 132.
Olen kyllä vuosien varrella oppinut että miehet eivät halua että nainen osoittaa missä menee looginen ajattelu metsään. Eihän nyt herrajumala nainen voi olla miestä fiksumpi 😂 Onneksi olen jo 36v, lapset on tehty ja nautin sinkkuna olosta. Ei tarvitse olla hienotunteinen miehen kanssa vaan saa nauttia arjesta yhdessä lasten ja ystävien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko kovin monen naisen olevan miehiä älykkäämpiä. Naisilla on pienemmät aivotkin.
Olisipa mukavaa jos tästä voitaisiin tehdä oikea tieteellinen tutkimus. Se on toki nykyaikana mahdottomuus, samoin kuin eri kansojen älykkyyden vertailu. Jälkimmäisestä meillä sentään on joitakin tutkimuksia säilynyt - ja kansojen älykkyyksiä voidaan havainnoida myös näiden kulttuuristen ja tieteellisten saavutusten valossa, joten tilanne on siinä mielessä helpompi kuin sukupuolten älykkyyserojen kohdalla.
Boldaamani on fysiologinen fakta. Olisikin mielenkiintoista - ihan ilman kiihkoilua - tietää, että mihin se miesten suurempi aivomassa kuluu jos kerran miehet eivät ole älykkäämpiä kuin naiset. Aivoissa on samat "osat" sukupuolesta riippumatta. Miehellä ne vain ovat isommat.
Jännä juttu että joillekuille vaikuttaa olevan niin hirveän tärkeää että se kaikkein terävin huippu olisi _pelkästään_ miehiä.
Ei siitä ole tavallisille tampiomiehille elämässään mitään jeesiä.
Ei miehet ja naiset ole mitään urheilujoukkueita, ei ole mitään tuomaria joka julistaisi lopulta että akat hävis kaiken muun paitsi synnytykset ja imetykset.
Minä en ole Mensa-älykäs, mutta ihan kyllin fiksuna olen itse huomannut että vaikka olen terävä joissain alueissa, tulen aina olemaan säälittävä tampio monissa muissa. Mutta mitä väliä?
Ihmisen arvo ei ole älyssä tai suorituskyvyssä.
Jos olisi niin valtaosa meistä kuuluisi suoraan uuniin.
Tästä olen kertonut toisessakin ketjussa, aikoinaan mäkihyppykisoissa oli myös nuorten sekamäki, ja tytön kiskaistua pisimmälle parkui toiseksi tulleen pojan isä kuinka vaarallista mäkihyppy on naisille, sillä synnytyselimet saattavat vaurioitua X-D Nauroin tälle pitkään, vaikka oikeasti se vähän itkettää. Ja vielä ihmetellään tätä "tasa-arvo-vouhotusta"...
Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, ja täälläkin naiset joutuvat jatkuvasti puolustamaan itseään ihan arkipäivän asioissa.
En pidä itseäni keskivertoa älykkäämpäänä, mutta jostain syystä mun molemmat eksät on ollut jotenkin yksinkertaisia. Pakko kertoa yksi esimerkki:
Oltiin ruokakaupassa, meidän edessä oli joku laitapuolenkulkija ja huomasin että hänen täytenä pullottavasta laukusta pilkotti lihapaketti. Huikkasin myyjälle tätä laukkua osoittaen, myyjä otti sitten kiinni. Tästä tuli sitten kotonq aivan järkyttävä perheriita - eksäni mielestä tein täysin väärin, kyllähän tämän n*stin täytyy ruokaa saada jos ei ole rahaa, eikä iso kauppa yhteen varkauteen kaadu. Yritin selittää, että ymmärrätkö kun näistä “yksistä varkauksista“ tulee lopulta järkyttävä kasa ja valtava summa tappiota kaupalle, millä kuvittelet että kauppa kattaa ylimääräiset kulut. Hintojen nostamisella tietenkin ja lopulta n*stin sisäfilee maksetaan meidän rehellisten asiakkaiden lompakosta. Eksä ei millään suostunut tajuamaan, hoki vaan että "kyllä noin isolla kaupalla rahaa riittää"....
Peitellyn itsekehun makea löyhkä vahvasti tässä ketjussa läsnä on.