Lue keskustelun säännöt.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia.
Kommentit (91)
Saamen alueella ruotsi voisi olla saame mutta mikä saame?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Sekin on aika hassua, että umpiruotsinkielinen kunta Oravainen on ruotsiksi Oravais. Tuskinpa ruotsinkieliset olisivat antaneet paikalle suomenkieliseen sanaan pohjautuvaa nimeä, ellei se suomenkielinen nimi olisi alkuperäinen nimi...
Paikkakunnalle oli tullut vaikkapa Hämeestä suomenkielisiä asukkaita, joiden mukaan paikkakunta sai nimen Oravainen. Kun alueelle tuli ruotsinkielisiä, paikan nimeksi tuli ruotsiksi Oravais.
Koska asukkaat sulautuivat yhteen suomenkielinen etymologia säilyi. Jos ruotsinkieliset olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja karkoittaneet suomenkieliset, olisivat toki antaneet paikalle ruotsinkielisen nimen.
Niin, mutta alkuperäinen nimi oli siis suomeksi. Ei Suomessa ole missään alkuperäistä ruotsinkielistä asutusta, koska kyseessä on siirtolaisten mukana tullut kieli.
Etkö ymmärrä selvää suomea vai mikä vikana?
Itsehän juuri sanoin että asun sellaisella alueella jossa alkuperäinen asutus on ruotsinkielistä ja aivan asiakirjoista todettavissa, menee keskiajalle.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut sitä logiikkaa, että kun vuonna 1809 vedettiin raja ja Ruotsin puolelle jäi jonkin verran suomenkielisiä ja Suomen puolelle vastaavasti ruotsinkielisiä, niin miksi vain Suomessa tämä "väärälle puolelle rajaa" jäänyt vähemmistö nostettiin jalustalle, mutta vastaavaa ei tapahtunut Ruotsissa.
No suoraan sanoen, eihän Suomea olisi sellaisena kuin me sen nyt tunnemme ilman suomenruotsalaisia. Aivan selvä historiallinen fakta. Ei vaan ollut suomenkielistä porukkaa johtamaan maata vielä 1809. Katkera totuus, mutta niin asiat olivat. Koska venäläiset eivät heti aloittaneet venäläistämistoimia, ruotsin kielen asema säilyi vahvana. Toki suomenruotsalaiset myös olivat fennomaaniliikkeen ydin, mikä edisti suomen kielen kehitystä siksi valtakieleksi joka se tänään on.
Ruotsin riikissä asia oli toinen. Suomenkieliset asuivat syrjäseuduilla eivätkä olleet valtion kehityksen kannalta merkittävää väestöä. Heitä syrjittiin pitkään. Mutta nythän meänkieli on tunnustettu Ruotsissa vähemmistökieleksi.
Vierailija kirjoitti:
TIEDE. Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset eivät ole tulleet mistään.
”Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin”, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.
Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.
Niin suomen kieli ja suomalaisuus ovat syntyneet kahden tai useamman erikielisen ja -kulttuurisen ryhmän sekoittuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut sitä logiikkaa, että kun vuonna 1809 vedettiin raja ja Ruotsin puolelle jäi jonkin verran suomenkielisiä ja Suomen puolelle vastaavasti ruotsinkielisiä, niin miksi vain Suomessa tämä "väärälle puolelle rajaa" jäänyt vähemmistö nostettiin jalustalle, mutta vastaavaa ei tapahtunut Ruotsissa.
No suoraan sanoen, eihän Suomea olisi sellaisena kuin me sen nyt tunnemme ilman suomenruotsalaisia. Aivan selvä historiallinen fakta. Ei vaan ollut suomenkielistä porukkaa johtamaan maata vielä 1809. Katkera totuus, mutta niin asiat olivat. Koska venäläiset eivät heti aloittaneet venäläistämistoimia, ruotsin kielen asema säilyi vahvana. Toki suomenruotsalaiset myös olivat fennomaaniliikkeen ydin, mikä edisti suomen kielen kehitystä siksi valtakieleksi joka se tänään on.
Ruotsin riikissä asia oli toinen. Suomenkieliset asuivat syrjäseuduilla eivätkä olleet valtion kehityksen kannalta merkittävää väestöä. Heitä syrjittiin pitkään. Mutta nythän meänkieli on tunnustettu Ruotsissa vähemmistökieleksi.
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut mitään kielellisiä oikeuksia, ei mahdollisuutta opiskella tai saada virkoja.
Se, että ruotsinkieliset ovat yliedustettuna tuona aikana johtuu siis suomenkielisten syrjimisestä eikä siitä, että ruotsinkieliset itsessään olisivat olleet jotenkin pätevämpiä. Oli oltava joko ruotsinkielinen tai sellaiseksi "kääntynyt", jos oli halunnut opiskella tai olla mukana politiikassa, virkamiehenä jne.
Surullista, että me kunnioitamme tällaista eteläafrikkalaistyyppistä menneisyyttä vieläkin nostamalla ruotsinkieliset jalustalle ja pakottamalla lapset opiskelemaan sortajan kieltä.
Saamelaiset olkoon saamelaisia ja puhukoot saamea, ei siinä mitään. Ihmetyttää vain saamelaisten suorastaan hyökkäävät kommentit siitä kuinka heitä on sorrettu.
Joo - tiedän saamelaisten historiasta mutta tiedän myös, että Suomen rajojen sisällä olevilla muillakin ihmisillä/ryhmillä on historiassa osunut kohdalle vaikeuksia. Osalla jäi kodit pysyvästi itäiselle naapurille. Monet aloittivat elämän nollilta evakkona ja kokivat suuria vaikeuksia sopeutuessaan muuhun yhteiskuntaan. Lappia ei muuten poltettu ainoastaan saamelaisilta. Köyhien lapset joutuivat aikanaan toisarvoiseen asemaan vanhassa koulujärjestelmässä. Mikä ero näillä ryhmillä on saamelaisiin nähden? Yhtenä erona olen itse havainnut olevan ainakin sen, että saamelaiset vetoavat näihin historiassa koettuihin vääryyksiin kun koetetaan tehdä ratkaisuja nykyisyydessä olevista asioista. Eipä ole naapurin evakko koskaan valittanut vanhaa vaan on pyrkinyt edistämään yhteistä hyvää tulevaisuutta.
Saamelaisten viestinnästä saan sen käsityksen, että ulkopuolelta tuleva on aina pahasta, paitsi tietty ne asiat, jotka hyödyttää heitä itseään. Se nyt on vain valitettava tosiasia, että kehityksen tuomista eduista ei voi nauttia ilman, että hyväksyy sivutuotteena tulevat ikävät asiat.
Saamelaiset pitävät kovaa ääntä pohjoisen luonnon herkkyydestä, mutta samaan aikaan eivät kumminkaan halua pienentää luonnolle liian suurta poromäärää. Sanat ja teot eivät kohtaa.
Mielestäni hauskin asia, johon saamelaiset vetoavat on luontaiselinkeino. Sanan alkuperä on hieno ja kuvaa sitä miten ihminen on luonnon ehdoilla saanut elantonsa luonnosta. Kun jäkälää roudataan muualta rehuksi ja koneet on otettu ihmisen avuksi, niin erot maatalouteen alkaa hämärtyy. Luontaiselinkeino-termi tuntuukin yhdistyvän nykyäön enemmän tukiaisiin kuin sanan varsinaiseen alkuperään.
Mutta kuten sanoin aluksi, saamelaiset olkoon saamelaisia ja puhukoot saamea, mutta jos haluaa nykymaailman etuja, niin pitää sopeutua mukana tuleviin ei niin miellyttäviä asioihin. Jos taas irtautuu ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen mukana tulevista eduista ja tuista, niin sitten voi irtautua yhteiskunnan vaatimista velvollisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa hienoo jos kouluissa vois edes valinnaisena valita saamen kielen.
No eihän se poronhoito ole saamelaisten juttu, eikä ole alunperinkään ollut. Monet poromiehet ovat suomalaisia, eli lappilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun korostetaan kulttuurin tärkeyttä ja samalla ajetaan saamen kulttuuria alas. Kaksinaamaista.
Ylempi väite on puppua taas. Ajattelepa nyt kuinka 1700- ja 1800 -luvuilla ruotsinkielisiä kartanoita ja armeijanosastoja oli ympäri Suomea. Kaupunkien väestössä yläluokka, papit, virkamiehet yms. olivat usein ruotsinkielisiä eli kyllä jossain Kajaanissakin. Lisäksi kun perustettiin paikkakunnille tehtaita tai tuotantolaitoksia, aina osa päällystöstä ja käsityöläisistä jotka sinne muuttivat olivat ruotsinkielisiä. Näin oli ympäri Suomea.