Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.
Eikö ruotsinkieli ole minority kieli? Lensin aikoinaan koulusta pihalle kun en suostunut opiskelemaan vähemmistön kieltä. Sen jälkeen aloin vihaamaan ruotsalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi
Smör (kaksikielisyys on rikkaus).
😁
Opiskelisin mielummin saamenkieltä kuin ruotsia. Kumpaakin tarvitsen yhtä vähän, mutta saami kiehtoisi enemmän ja on AITO vähemmistökieli. Ruotsi pois tai saamelle sama asema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Eikö ruotsinkieli ole minority kieli? Lensin aikoinaan koulusta pihalle kun en suostunut opiskelemaan vähemmistön kieltä. Sen jälkeen aloin vihaamaan ruotsalaisia.
Näkee ne jääkiekossakin, mitä kuspäitä ovat.
Eivät euroviisuissa sentään ruotsilla laula. Suomalaiset kai ovat ruotsilla laulaneet.
Saamella pärjää Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Saame on siis paljon kansainvälisempi kieli kuin ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Saamella pärjää Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Saame on siis paljon kansainvälisempi kieli kuin ruotsi.
Hah, ei tuohon usko kukaan. Joo, jokaisessa maassa voi olla saamea puhuvia tuttuja jollakin mutta yleisesti ottaen saamella ei pärjää juuri missään sitä niiden aluetta lukuunottamatta. Suomellakaan ei pärjää kuin suomessa. Ruotsilla pärjää ruotsissa ja vähän myös suomessa, ei sekään ole mikään kansainvälinen kieli.
Englanti on ainoa jolla oikeasti pärjää kansainvälisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Miksi suomea osaava ruotsinkielinen ei voi mennä Seinäjoen sairaalan päivystykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Miksi suomea osaava ruotsinkielinen ei voi mennä Seinäjoen sairaalan päivystykseen?
Miten se on muka niiltä kielletty? Mistä ne edes tietää sairaalassa, onko henkilö suomen vai ruotsinkielinen jos puhuu suomea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Että saavat käyttää äidinkieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana "oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan".
Miksi saamelaisten oikeus ei käänny suomenkielisten velvollisuudeksi opiskella pakkosaamea?
Saamelaisilla on sama oikeus myös norjassa ja ruotsissa (joissa muuten asuu paljon enemmän saamelaisia kuin suomessa) joten voisi kysyä myös, että miksi ruotsalaisten/norjalaisten ei tarvitse opiskella saamea?
Joutuvatko saamen kielen puhujat opettelemaan ruotsin? Miksei saamea?
Voin olla ketjussa vähemmistöä, mutta mielestäni saamen kieliä tuetaan aivan yhtä ylenpalttisesti kuin Ruotsiakin, ainakin väkimäärään verrattuna. Saamen kielen tutkijat, kääntäjät ja elvyttäjät ovat tunnettuja nimenomaan suojatyöpaikkojen luomisesta, koska oma kieli ja kulttuuri on niin tärkeää. Mitään ei voi tehdä ilman jotain projektirahaa tai apurahaa.
Enkä nyt ole saamelaisia vastaan yleensä, ettei kukaan väärin ymmärtäisi. Saamelaisten suuri enemmistö on tavallista, suomea äidinkielen tasoisesti puhuvia ihmisiä ja asuu Helsingissä tehden töitä ja opiskellen kuten kuka tahansa. Vaan kysymys on tästä omalla kulttuurillaan rahastamisesta koska oma kulttuuri on tärkeää. Kuitenkaan saamen kielet eivät pitkään aikaan ole olleet elinkelpoisia kuin hyvin pienellä alueella, sillä elinkelpoisuus vaatisi sitä että kieltä käytetään muulloinkin kuin silloin, kun kulttuurirahastojen avustukset tippuvat pankkitilille. Aivan kuten ruotsin kielelläkin on tämä sektorinsa niille, jotka eivät kykene oikeisiin töihin.
Ja sitä paitsi Meän ja Karjalan kieli on unohdettu tässä ketjussa kokonaan, niilläkin on Suomessa kantakielisiä puhujia.
Jagex kirjoitti:
Voin olla ketjussa vähemmistöä, mutta mielestäni saamen kieliä tuetaan aivan yhtä ylenpalttisesti kuin Ruotsiakin, ainakin väkimäärään verrattuna. Saamen kielen tutkijat, kääntäjät ja elvyttäjät ovat tunnettuja nimenomaan suojatyöpaikkojen luomisesta, koska oma kieli ja kulttuuri on niin tärkeää. Mitään ei voi tehdä ilman jotain projektirahaa tai apurahaa.
Enkä nyt ole saamelaisia vastaan yleensä, ettei kukaan väärin ymmärtäisi. Saamelaisten suuri enemmistö on tavallista, suomea äidinkielen tasoisesti puhuvia ihmisiä ja asuu Helsingissä tehden töitä ja opiskellen kuten kuka tahansa. Vaan kysymys on tästä omalla kulttuurillaan rahastamisesta koska oma kulttuuri on tärkeää. Kuitenkaan saamen kielet eivät pitkään aikaan ole olleet elinkelpoisia kuin hyvin pienellä alueella, sillä elinkelpoisuus vaatisi sitä että kieltä käytetään muulloinkin kuin silloin, kun kulttuurirahastojen avustukset tippuvat pankkitilille. Aivan kuten ruotsin kielelläkin on tämä sektorinsa niille, jotka eivät kykene oikeisiin töihin.
Ja sitä paitsi Meän ja Karjalan kieli on unohdettu tässä ketjussa kokonaan, niilläkin on Suomessa kantakielisiä puhujia.
Pointti on juurikin se, että kieltä vahvistetaan jotta se tulisi elinkelpoiseksi, pysyisi ja olisi elävänä käytössä. Äidinkieli myös on aina äidinkieli, eri asia, vaikka osaisi jotain muutakin kieltä/kieliä äidinkielen tasoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Saamella pärjää Suomen lisäksi Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Saame on siis paljon kansainvälisempi kieli kuin ruotsi.
Inarinsaamea ei puhuta maailmassa missään muualla kuin Suomen Inarissa (joojoo, joku yksittäinen poismuuttanut voi asua ties missä, mutta se ei ole pointti). Usein sitä onkin sanottu ainoaksi vain Suomessa puhuttavaksi kieleksi.
Pohjoissaamesta voisi Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa jotain iloa olla. Venäjällä lienee joitakin koltansaamen puhujia, mutta taitaa olla vain muutamia kymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Että saavat käyttää äidinkieltään.
Miksi sitä pitäisi "saada" jossain tilanteessa käyttää jos suurin osa arkielämästä tapahtuu kuitenkin suomeksi jolloin käytännössä osaa suomea ihan yhtä hyvin kuin kaikki muutkin suomalaiset?
Vierailija kirjoitti:
Jagex kirjoitti:
Voin olla ketjussa vähemmistöä, mutta mielestäni saamen kieliä tuetaan aivan yhtä ylenpalttisesti kuin Ruotsiakin, ainakin väkimäärään verrattuna. Saamen kielen tutkijat, kääntäjät ja elvyttäjät ovat tunnettuja nimenomaan suojatyöpaikkojen luomisesta, koska oma kieli ja kulttuuri on niin tärkeää. Mitään ei voi tehdä ilman jotain projektirahaa tai apurahaa.
Enkä nyt ole saamelaisia vastaan yleensä, ettei kukaan väärin ymmärtäisi. Saamelaisten suuri enemmistö on tavallista, suomea äidinkielen tasoisesti puhuvia ihmisiä ja asuu Helsingissä tehden töitä ja opiskellen kuten kuka tahansa. Vaan kysymys on tästä omalla kulttuurillaan rahastamisesta koska oma kulttuuri on tärkeää. Kuitenkaan saamen kielet eivät pitkään aikaan ole olleet elinkelpoisia kuin hyvin pienellä alueella, sillä elinkelpoisuus vaatisi sitä että kieltä käytetään muulloinkin kuin silloin, kun kulttuurirahastojen avustukset tippuvat pankkitilille. Aivan kuten ruotsin kielelläkin on tämä sektorinsa niille, jotka eivät kykene oikeisiin töihin.
Ja sitä paitsi Meän ja Karjalan kieli on unohdettu tässä ketjussa kokonaan, niilläkin on Suomessa kantakielisiä puhujia.
Pointti on juurikin se, että kieltä vahvistetaan jotta se tulisi elinkelpoiseksi, pysyisi ja olisi elävänä käytössä. Äidinkieli myös on aina äidinkieli, eri asia, vaikka osaisi jotain muutakin kieltä/kieliä äidinkielen tasoisesti.
Ja herää kysymys, että miksi ihmeessä? Kuka tämän hullutuksen maksaa jos kerran se ei muuten pysyisi käytössä se kieli, niin miksi sitä pitää keinotekoisesti tekohengittää? Sitten vielä siitä tulee paljon muita kuluja jos sen takia tulee ihmisiä jotka ei osaa muuta kieltä ja tarvitsee tulkkaus ym. palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Jagex kirjoitti:
Voin olla ketjussa vähemmistöä, mutta mielestäni saamen kieliä tuetaan aivan yhtä ylenpalttisesti kuin Ruotsiakin, ainakin väkimäärään verrattuna. Saamen kielen tutkijat, kääntäjät ja elvyttäjät ovat tunnettuja nimenomaan suojatyöpaikkojen luomisesta, koska oma kieli ja kulttuuri on niin tärkeää. Mitään ei voi tehdä ilman jotain projektirahaa tai apurahaa.
Enkä nyt ole saamelaisia vastaan yleensä, ettei kukaan väärin ymmärtäisi. Saamelaisten suuri enemmistö on tavallista, suomea äidinkielen tasoisesti puhuvia ihmisiä ja asuu Helsingissä tehden töitä ja opiskellen kuten kuka tahansa. Vaan kysymys on tästä omalla kulttuurillaan rahastamisesta koska oma kulttuuri on tärkeää. Kuitenkaan saamen kielet eivät pitkään aikaan ole olleet elinkelpoisia kuin hyvin pienellä alueella, sillä elinkelpoisuus vaatisi sitä että kieltä käytetään muulloinkin kuin silloin, kun kulttuurirahastojen avustukset tippuvat pankkitilille. Aivan kuten ruotsin kielelläkin on tämä sektorinsa niille, jotka eivät kykene oikeisiin töihin.
Ja sitä paitsi Meän ja Karjalan kieli on unohdettu tässä ketjussa kokonaan, niilläkin on Suomessa kantakielisiä puhujia.
Pointti on juurikin se, että kieltä vahvistetaan jotta se tulisi elinkelpoiseksi, pysyisi ja olisi elävänä käytössä. Äidinkieli myös on aina äidinkieli, eri asia, vaikka osaisi jotain muutakin kieltä/kieliä äidinkielen tasoisesti.
Jokainen voi tukea ja vahvistaa ja elvyttää omaa kieltään niin paljon kuin haluaa. Mutta en todellakaan tajua sitä, että miksi kermapersevähemmistömme eli ruotsinkielisten tukeminen on niin tärkeää, että jokainen suomenkielinen pitää pakottaa opiskelemaan pakkoruotsia jokaisella koulasteella? Kun ruotsi ei edes ole millään tavalla uhanalainen kieli. Tässä ei ole mitään logiikkaa, että aidosti uhanalaisten saamen kielten tukeminen on jätetty vain heidän omaksi tehtäväkseen, mutta 10 miljoonan puhumaa ruotsia pakotetaan jokainen tukemaan väkisin.
Jatkan vielä: esimerkiksi karjalan kieli on jokseenkin elinvoimainen siitä huolimatta, että ketään ei kiinnosta syytää rahaa karjalan kielen tutkimukseen. Tai ehkä juuri sen takia, alan oikea harrastaja, joita karjalan kielessä riittää jostain kumman syystä jonkin verran Suomessakin, on moninkertaisesti arvokkaampi kuin apurahatekohengitys. Mielestäni on aika selvää ettei sellaisella kieltä saa takaisin eläväksi.
Kun ei ketään ole kielletty varjelemasta omaa kieltään ja kulttuuriaan, kuten joskus 100 vuotta sitten kun oikeasti saamenkielisiä sorrettiin konkreettisilla toimenpiteillä.
Mikään lakipykälä ei ole esim. sitä vastaan, että omaksuisin Volapük-kielen, alkaisin harrastaa sitä muiden kanssa ja pitäisimme volapük-lukupiirejä.
Smör (kaksikielisyys on rikkaus).