Lue keskustelun säännöt.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Ideologinen kuperkeikka, kun kaksikielisyyden nimeen vannova RKP puolustaa kiivaasti Ahvenanmaan ehdotonta yksikielisyyttä...
Mitäpä pienistä, kunhan puhuvat ruotsia. Tuonki saaren voi lahjottaa vaikka Ve......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö iso osa nykyisistä saamelaisista ole niitä 1800-luvulla Norjasta tulleita pohjoissaamelaisia jotka työnsivät suomen alkuperäiset inarinsaamelaiset kotisijoiltaan ja vaativat nyt yksinoikeuksia saamelaisuudessa itselleen?
Eikhän net saamelaiset.ole asuttanut koko Suomea. Sit tuli niitä hiton mettäläisiä. Muutes poron hoito ei ole alunperin ollut saamelaisten hommoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Sekin on aika hassua, että umpiruotsinkielinen kunta Oravainen on ruotsiksi Oravais. Tuskinpa ruotsinkieliset olisivat antaneet paikalle suomenkieliseen sanaan pohjautuvaa nimeä, ellei se suomenkielinen nimi olisi alkuperäinen nimi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Että saavat käyttää äidinkieltään.
Miksi sitä pitäisi "saada" jossain tilanteessa käyttää jos suurin osa arkielämästä tapahtuu kuitenkin suomeksi jolloin käytännössä osaa suomea ihan yhtä hyvin kuin kaikki muutkin suomalaiset?
No mietipä minkä takia Suomessa 1800-luvulla taisteltiin suomen kielen puolesta, että sitä saisi käyttää oikeudessa ja muissa viranomaisasioissa, opiskella suomeksi, jne..?
Eiköhän nykyään palvelujen saaminen äidinkielellä ole ihan ihmisoikeus.
Käytännössä moni ei ymmärrä sitä, että elämässä tulee tilanteita, joissa haluaa käyttää äidinkieltään. Kun on lapsena oppinut äidinkielensä, vaikka olisi puhunut koko aikuisikänsä suomea edes välttävästi, niin voi palvelutalossa tulla iän myötä tilanne, ettei enää muista kuin sen äidinkielensä.
Lisäksi minkälaista olisi joutua oikeusistuimeen jossa ei voi toimia äidinkielellään? Tai miten pystyisi terapiassa käymään läpi lapsuuttaan vieraalla kielellä?
No ei ole? Meillä on esim. töissä venäläinen äidinkieleltään oleva henkilö ja ihan suomeksi hoitaa asiat suomessa, en usko että on venäjänkielisiä palveluita missään täällä päin tarjolla kun ei olla edes mitenkään lähellä venäjää.
Miten ihmeessä monet m.aah.anmu.utta.jat oppivat kohtuullisen suomen kielen jopa vuodessa, mutta suomenruotsalaisille tämä tuntuu olevan aina mahdoton tehtävä, vaikka ovat omien teorioidensa mukaan sitä kaikkein parasta rotuakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Ja taas jatkat puppuasi.
Asun itse alueella, jossa alkuperäiset asukkaat ovat olleet ruotsinkielisiä. Ja asiakirjat sekä kylien ja talojen nimet todistavat tästä, näkyy siis edelleen paikannimissä. Suomenkielistä asustusta ei ole rannikoilla ollut paljonkaan esim. Uudellamaalla. Länsirannikolla jossa oli näitä lax- ja muita suomalaispäätteisiä paikannimiä, niin siellähän nimi säilyi juuri siksi että väestö sulautui yhteen (siis ruotsin- ja suomenkieliset). Mitään suomenkielistä väestöä ei ole siten "työnnetty" mistään yhtään minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana "oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan".
Siinäpähän kehittävät,kuka kieltää? Montako aloitusta aiheesta pitää tehdä ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Ja taas jatkat puppuasi.
Asun itse alueella, jossa alkuperäiset asukkaat ovat olleet ruotsinkielisiä. Ja asiakirjat sekä kylien ja talojen nimet todistavat tästä, näkyy siis edelleen paikannimissä. Suomenkielistä asustusta ei ole rannikoilla ollut paljonkaan esim. Uudellamaalla. Länsirannikolla jossa oli näitä lax- ja muita suomalaispäätteisiä paikannimiä, niin siellähän nimi säilyi juuri siksi että väestö sulautui yhteen (siis ruotsin- ja suomenkieliset). Mitään suomenkielistä väestöä ei ole siten "työnnetty" mistään yhtään minnekään.
Aika jännää sulautumista, että nimenomaan tunkeutujien kieli jää voimaan ja alkuperäiskieli katoaa. Kuulostaa vähän sellaiselta siirtomaahenkiseltä touhulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö iso osa nykyisistä saamelaisista ole niitä 1800-luvulla Norjasta tulleita pohjoissaamelaisia jotka työnsivät suomen alkuperäiset inarinsaamelaiset kotisijoiltaan ja vaativat nyt yksinoikeuksia saamelaisuudessa itselleen?
Eikhän net saamelaiset.ole asuttanut koko Suomea. Sit tuli niitä hiton mettäläisiä. Muutes poron hoito ei ole alunperin ollut saamelaisten hommoo.
No kyllä paikannimistön perusteella Etelä-Suomessakin puhumattakaan muualla on saamelaistaustaisia paikkannimiä, joka viittaa siihen että saamelaisasutus olisi ollut laajaa.
Esim. on tutkittu että Kuhmon, Pielisjärven ja Lieksan seuduilla olisi vielä 1500-luvulla asunut saamelaisia. Näkyy vaikkapa paikannimessä Juuka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsia ei koskaan ole puhuttu sisämaassa yksittäisiä tehtaan patruunoita ja virkamiehiä lukuun ottamatta.
Ruotsissa suomea on puhuttu paljon laajemmalla alueella ja sen historia on siellä paljon pidempi kuin ruotsilla Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Sekin on aika hassua, että umpiruotsinkielinen kunta Oravainen on ruotsiksi Oravais. Tuskinpa ruotsinkieliset olisivat antaneet paikalle suomenkieliseen sanaan pohjautuvaa nimeä, ellei se suomenkielinen nimi olisi alkuperäinen nimi...
Paikkakunnalle oli tullut vaikkapa Hämeestä suomenkielisiä asukkaita, joiden mukaan paikkakunta sai nimen Oravainen. Kun alueelle tuli ruotsinkielisiä, paikan nimeksi tuli ruotsiksi Oravais.
Koska asukkaat sulautuivat yhteen suomenkielinen etymologia säilyi. Jos ruotsinkieliset olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja karkoittaneet suomenkieliset, olisivat toki antaneet paikalle ruotsinkielisen nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Sekin on aika hassua, että umpiruotsinkielinen kunta Oravainen on ruotsiksi Oravais. Tuskinpa ruotsinkieliset olisivat antaneet paikalle suomenkieliseen sanaan pohjautuvaa nimeä, ellei se suomenkielinen nimi olisi alkuperäinen nimi...
Paikkakunnalle oli tullut vaikkapa Hämeestä suomenkielisiä asukkaita, joiden mukaan paikkakunta sai nimen Oravainen. Kun alueelle tuli ruotsinkielisiä, paikan nimeksi tuli ruotsiksi Oravais.
Koska asukkaat sulautuivat yhteen suomenkielinen etymologia säilyi. Jos ruotsinkieliset olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja karkoittaneet suomenkieliset, olisivat toki antaneet paikalle ruotsinkielisen nimen.
Niin, mutta alkuperäinen nimi oli siis suomeksi. Ei Suomessa ole missään alkuperäistä ruotsinkielistä asutusta, koska kyseessä on siirtolaisten mukana tullut kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsilla ei ole mitään tekemistä saamen uhanalaisuuden kanssa.
Saamelaisia nyt vain on niin vähän.
Mikäpä heitä estää lisääntymästä ja levittäytymästä etelään.
Turha odottaa että kellään olisi motivaatiota opiskella minoritykieltä, jolla ei ole mitään käyttöä.Ne saamelaiset, joilla on äidinkieli saame, voivat tarvita sairaaloissa, kelassa yms. Saamea. Saamelaiset rikastuttavat kulttuuria😁.
Mihin ne tarvitsee sairaaloissa ja kelassa saamea, kun kuitenkin suomessa asuvat ja varmaan jotta täällä voi elää normaalia elämään niin pitää pystyä kommunikoimaan muidenkin kuin kotikylän ihmisten kanssa joten eiköhän ne saamelaisetkin osaa saamen lisäksi myös suomea, jota voi käyttää myös siellä sairaalassa.
Että saavat käyttää äidinkieltään.
Miksi sitä pitäisi "saada" jossain tilanteessa käyttää jos suurin osa arkielämästä tapahtuu kuitenkin suomeksi jolloin käytännössä osaa suomea ihan yhtä hyvin kuin kaikki muutkin suomalaiset?
No mietipä minkä takia Suomessa 1800-luvulla taisteltiin suomen kielen puolesta, että sitä saisi käyttää oikeudessa ja muissa viranomaisasioissa, opiskella suomeksi, jne..?
Eiköhän nykyään palvelujen saaminen äidinkielellä ole ihan ihmisoikeus.
Käytännössä moni ei ymmärrä sitä, että elämässä tulee tilanteita, joissa haluaa käyttää äidinkieltään. Kun on lapsena oppinut äidinkielensä, vaikka olisi puhunut koko aikuisikänsä suomea edes välttävästi, niin voi palvelutalossa tulla iän myötä tilanne, ettei enää muista kuin sen äidinkielensä.
Lisäksi minkälaista olisi joutua oikeusistuimeen jossa ei voi toimia äidinkielellään? Tai miten pystyisi terapiassa käymään läpi lapsuuttaan vieraalla kielellä?
No ei ole? Meillä on esim. töissä venäläinen äidinkieleltään oleva henkilö ja ihan suomeksi hoitaa asiat suomessa, en usko että on venäjänkielisiä palveluita missään täällä päin tarjolla kun ei olla edes mitenkään lähellä venäjää.
Kyllä Suomessa maahan muuttajilla on oikeus saada omakielinen tulkki asioimiseen. Näin on ollut ainakin 20 vuotta. Lisäksi suomen hallinto tuottaa painettua tai digitaalista aineistoa todella monella kielellä.
Esim. Kelan sivut ovat kokoaan kolmikieliset (suomi ruotsi englanti), mutta valikoidut sivustot löytyvät myös näillä kielillä: suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli, pohjoissaame, inarinsaame, kolttasaame, venäjä, viro, kurdi (sorani), arabia, farsi, somalia.
TE-toimisto on julkaissut materiaalia vaikka millä kielillä, Suomeen työhön -opasta löytyy esim. espanjaksi, puolaksi, jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tajunnut sitä logiikkaa, että kun vuonna 1809 vedettiin raja ja Ruotsin puolelle jäi jonkin verran suomenkielisiä ja Suomen puolelle vastaavasti ruotsinkielisiä, niin miksi vain Suomessa tämä "väärälle puolelle rajaa" jäänyt vähemmistö nostettiin jalustalle, mutta vastaavaa ei tapahtunut Ruotsissa.
Miten venäjä Suomessa? Eikö Suomi ole ollut Venäjän ja Ruotsin vuorotellen?
TIEDE. Totuus on kuitenkin se, että suomalaiset eivät ole tulleet mistään.
”Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin”, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.
Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jagex kirjoitti:
Voin olla ketjussa vähemmistöä, mutta mielestäni saamen kieliä tuetaan aivan yhtä ylenpalttisesti kuin Ruotsiakin, ainakin väkimäärään verrattuna. Saamen kielen tutkijat, kääntäjät ja elvyttäjät ovat tunnettuja nimenomaan suojatyöpaikkojen luomisesta, koska oma kieli ja kulttuuri on niin tärkeää. Mitään ei voi tehdä ilman jotain projektirahaa tai apurahaa.
Enkä nyt ole saamelaisia vastaan yleensä, ettei kukaan väärin ymmärtäisi. Saamelaisten suuri enemmistö on tavallista, suomea äidinkielen tasoisesti puhuvia ihmisiä ja asuu Helsingissä tehden töitä ja opiskellen kuten kuka tahansa. Vaan kysymys on tästä omalla kulttuurillaan rahastamisesta koska oma kulttuuri on tärkeää. Kuitenkaan saamen kielet eivät pitkään aikaan ole olleet elinkelpoisia kuin hyvin pienellä alueella, sillä elinkelpoisuus vaatisi sitä että kieltä käytetään muulloinkin kuin silloin, kun kulttuurirahastojen avustukset tippuvat pankkitilille. Aivan kuten ruotsin kielelläkin on tämä sektorinsa niille, jotka eivät kykene oikeisiin töihin.
Ja sitä paitsi Meän ja Karjalan kieli on unohdettu tässä ketjussa kokonaan, niilläkin on Suomessa kantakielisiä puhujia.
Pointti on juurikin se, että kieltä vahvistetaan jotta se tulisi elinkelpoiseksi, pysyisi ja olisi elävänä käytössä. Äidinkieli myös on aina äidinkieli, eri asia, vaikka osaisi jotain muutakin kieltä/kieliä äidinkielen tasoisesti.
Ja herää kysymys, että miksi ihmeessä? Kuka tämän hullutuksen maksaa jos kerran se ei muuten pysyisi käytössä se kieli, niin miksi sitä pitää keinotekoisesti tekohengittää? Sitten vielä siitä tulee paljon muita kuluja jos sen takia tulee ihmisiä jotka ei osaa muuta kieltä ja tarvitsee tulkkaus ym. palveluita.
No ihan samasta syystä kuin suomen kieltäkin tuetaan ja sama taho maksaa, joka maksaa myös suomenkieliset oppikirjat, opetuksen, kirjastot, uutiset jne. Onko sekin hullutusta ja tekohengitystä? Lisäksi muistathan, että myös saamelaiset maksavat veroja.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä monet m.aah.anmu.utta.jat oppivat kohtuullisen suomen kielen jopa vuodessa, mutta suomenruotsalaisille tämä tuntuu olevan aina mahdoton tehtävä, vaikka ovat omien teorioidensa mukaan sitä kaikkein parasta rotuakin?
Mun isänisä ei oppinut koskaan suomea. Hänen sukunsa tulit Suomeen joskus 1800-luvun lopulla. Tulivat ensin Ruotsiin, joten olivat oppineet siellä ruotsin ja asettuivat sitten Suomessa luonnollisesti ruotsinkielisille alueille.
Isänisä ei ollut koskaan kuullutkaan suomea ennen kuin muutti nuorena aikuisena Helsinkiin. Helsingissä toki pärjäsi ruotsinkielellä siihen aikaan hyvinkin, joten ei se raksahommissa ehtinyt kieliä opiskella. Eikä siihen aikaan mitään suomenkielen kursseja ollutkaan. Farfar oppi ymmärtämään vähän ja osasi muutaman sanan sanoa. Suvun alkuperäinen kieli oli tietääkseni ranska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia. Tämä selviää kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä suomalaisen muinais-dna:n tutkimuksista.
Ja ruotsin kieli on nykyisen Suomen alueella täysin vieras siirtolaisten mukana tullut kieli, jolla ei ole minkäänlaista kehityshistoriaa täällä.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikki Suomen alueelle tulleet kielet ovat syntyneet siitä kun alueelle on tullut ihmisiä muualta. Suomen alueella on myös aina puhuttu useita kieliä samaan aikaan.
Suomenruotsi eroaa riikinruotsista, joten kyllä sillä on ruotsin murteena omintakeinen kehityshistoria Suomessa. Germaanisilla kielillä on myös pitkä historia Suomen lähialueilla, koska jo neoliittisella kaudella asui Pohjois-Euroopassa germaanikansoja.
Niin, mutta ruotsi on tullut historiallisella aikajanalla tarkasteltuna todella myöhään, vasta muutama sata vuotta sitten siirtolaisten mukana rannikolle. Ruotsi ei missään vaiheessa ehtinyt levittäytä sisämaahan, sen verran nuori tulokas se on. Suomenruotsin outo ääntämys johtuu vain siitä, että suuri osa ns. ruotsinkielisistä on alunperin suomenkielisistä suvuista, eivätkä he koskaan oppineet ääntämään ruotsia oikein. Eli siirtolaisten lisäksi kyseessä on ihan opportunistiset kielen vaihtajat, koska Ruotsin vallan aikana suomenkielisillä ei ollut juuri mitään kielellisiä oikeuksia eikä mahdollisuuksia esim. hyviin virkoihin ja työpaikkoihin tai opintoihin.
Mutta kun tämääkään uskomuksesi ei pidä paikkaansa.
Muinaisruotsi levisi Suomen rannikoille alkaen 1100-luvulta.
Eli se sun "muutama sata vuotta" onkin yli 900 vuotta vähintään. Ei ole todellakaan nuori tulokas. Ei suomikaan niin vanha tällä alueella ole kielenä. Täällä on ollut useita muita kieliä ennen kuin edes uralilaiset kielet tänne ehtivät.
Kaikki muukin sun jutuissa on silkkaa puppua.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.
Ja taas jatkat puppuasi.
Asun itse alueella, jossa alkuperäiset asukkaat ovat olleet ruotsinkielisiä. Ja asiakirjat sekä kylien ja talojen nimet todistavat tästä, näkyy siis edelleen paikannimissä. Suomenkielistä asustusta ei ole rannikoilla ollut paljonkaan esim. Uudellamaalla. Länsirannikolla jossa oli näitä lax- ja muita suomalaispäätteisiä paikannimiä, niin siellähän nimi säilyi juuri siksi että väestö sulautui yhteen (siis ruotsin- ja suomenkieliset). Mitään suomenkielistä väestöä ei ole siten "työnnetty" mistään yhtään minnekään.
Aika jännää sulautumista, että nimenomaan tunkeutujien kieli jää voimaan ja alkuperäiskieli katoaa. Kuulostaa vähän sellaiselta siirtomaahenkiseltä touhulta.
No samalla tavallahan suomen kielikin on tullut Suomeen. Täällä puhuttiin indo-eurooppalaisia kieliä, mutta niin vaan idästä tullut pieni porukka tuli myöhemmin tänne ja kieli vaihtui uralilaiseen eli suomalais-ugrailaiseen.
Rannikoilla oleva suomenkielinen asutus saattoi olla todella harvaa ja uutta, pitää muistaa että aivan rannikkoalueet olivat pitkään veden allakin. Jos taas ruotsinkielistä porukkaa tuli isompi porukka kerralla, suomenkielinen asutus sulautui heihin hiljalleen ja kieli vaihtui ruotsiin.
Samoin kävi monella alueella muuallakin Suomessa, eli saamelainen asutus sulautui suomenkieliseen ja paikannimi vain kertoo nyt että alkuperäiset asukkaat olivat saamenkielisiä.
Yksittäisiä puhujia on tietysti ollut varhemminkin, mutta suuremmassa määrin vasta paljon myöhemmin.
Paikannimetkin paljastavat, että ruotsalaiset nimenomaan tunkeutuivat alueille, joissa jo oli suomenkielinen asutus. Rannikolla on paljon "ruotsinkielisiä" lax-päätteisiä nimiä. Nämä kaikki olivat alunperin suomenkielisiä nimiä, sillä lax on pakkoruotsinnos suomen kielen vanhasta lahtea tarkoittavasti sanasta laksi.