Lue keskustelun säännöt.
Helsingin nousevat asuinalueet?
Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?
Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.
Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?
Kommentit (1932)
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mitä sanotte, mutta usean vuoden tulevaisuuskaarella yksi nousevista alueista on Kontula. Tulee olemaan urbaanien kaupunkilaisten jatkumoa Punavuorelle ja Kalliolle vähän samalla tavalla kuin Roihuvuoresta tuli uusi Puu-Käpylä. Lapsiperheiden Roihuvuorihypekin saattaa siirtyä Kontulaan.
Millainen rakennuskanta on Kontulassa? Mielestäni vaikka Kallion nousua on osittain selittänyt kohtuullisen laadukas rakennuskanta 1910, -20 ja -30 luvuilta. Onko Kontulassa muuta hyvää kuin pelkkä keskeinen sijainti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Mä en kyllä kutsuisi Puotilaa slummiksi. Se on vanha puistomainen väljästi rakennettu lähiö, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien päässä. lapsiperheiden ja vanhusten suosiossa. Varsinkaan kun luin juuri artikkelin, missä sanottiin, että jos haluaa nyt ostaa asunnon, minkä arvo nousee, se kannattaa ostaa mm. Puotilasta. Siellä kerrostaloasuntojen hinnat ovat nyt vielä juuri ja juuri kohtuulliset, mutta ei enää kauaa, sillä ne nousevat kohisten koko ajan. En jaksa etsiä linkkiä, mutta sellainen juttu oli juuri, oli haastateltu kiinteistövälittäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mistä niitä asukkaita tulee, katto heidänkin on saatava päänsä päälle. Jos tänne lappaa asukkaita niin kysyntä kasvaa, ja tarjonta on rajallista -> asuntojen hinnat kasvaa.
No kunhan tulisi sellaisia asukkaita, jotka elättävät itse itsensä. Tukien varassa elävillä ei tee mitään.
Mikä onkaan ihanampaa kuin savolaisen kommentti, Helsinki ei ole suurkaupunki.
Kerran on tämä savolainen käynyt kaksi päivää Lontoossa, mutta kateus ei jäänyt sinne
Vierailija kirjoitti:
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Ne ei ole entisiä keskiluokkaisia alueita vaan tulevia keskiluokkaisia alueita. Siellä alkaa hinnat ja vuokrat nousemaan, niin että sinne jää vain varakkaampi keskiluokka. Ihan sama on tapahtunut monessa kaupunginosassa. Minun kaupunginosaa kutsuttiin slummiksi 80-luvulla ja nyt neliöhinnat on top-10 koko Suomen postinumeroalueista. Ihan sama käy nykyisille "slummeille".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Mä en kyllä kutsuisi Puotilaa slummiksi. Se on vanha puistomainen väljästi rakennettu lähiö, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien päässä. lapsiperheiden ja vanhusten suosiossa. Varsinkaan kun luin juuri artikkelin, missä sanottiin, että jos haluaa nyt ostaa asunnon, minkä arvo nousee, se kannattaa ostaa mm. Puotilasta. Siellä kerrostaloasuntojen hinnat ovat nyt vielä juuri ja juuri kohtuulliset, mutta ei enää kauaa, sillä ne nousevat kohisten koko ajan. En jaksa etsiä linkkiä, mutta sellainen juttu oli juuri, oli haastateltu kiinteistövälittäjiä.
Epävarmat snobit eivät ikinä pysty tekemään hyviä kauppoja ostamalla tulevalta suosikkialueelta. Heidän egonsa vaatii että status täytyy olla jo valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Ne ei ole entisiä keskiluokkaisia alueita vaan tulevia keskiluokkaisia alueita. Siellä alkaa hinnat ja vuokrat nousemaan, niin että sinne jää vain varakkaampi keskiluokka. Ihan sama on tapahtunut monessa kaupunginosassa. Minun kaupunginosaa kutsuttiin slummiksi 80-luvulla ja nyt neliöhinnat on top-10 koko Suomen postinumeroalueista. Ihan sama käy nykyisille "slummeille".
Nyt on vähän eri tilanne kuin 80-luvulla. Näitä kontuloita ja muita "tulevia suosikkialueita" asuttaa jo nyt pahimmillaan 50% vieraskieliset ja luku kasvaa vuosi vuodelta. Joo, voi ne olla suosikkialueita 20 vuoden päästä, mutta kenen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Kyllä se vaan hiljalleen väki valuu eteläiseen Suomeen niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja niin sanottu pk-seutu sekä hiljalleen laajenee, että tiivistyy. Itse näen, että kehä3 sisäpuolinen pk-seutu alkaa joskus 2060-luvulla olla melko yhtenäistä ja tiiviisti asutettua kaupunkialuetta kokonaisuudessaan, toki väleihin jää myös pientalo alueita ja virallisia puisto/virkistysalueita.
Maailma myös muuttuu. Kun energia, sähkö ja liikkuminen todennäköisesti vain kallistuu, alkaa keskiluokkaa taas hiljalleen valua takaisin pk-seudulle. Se vaan on edullisempaa asua lähellä työpaikkaa julkisten liikenneyhteyksien varassa ja kerrostalossa, kuin 250m2 omakotitalossa, omistaa 2-3 autoa ja kulkea töihin suuntaansa se 50km. Jos tietullit aikanaan tulevat voimaan, se on viimeinen niitti ns Nurmijärvi-ilmiölle.
Itse olen asunut koko ikäni eri puolilla pk-seutua, lähinnä reuna-alueilla ja muutos 20-30-vuodessa on ollut valtava. Paljon on kadonnut metsäalueita ja peltoja, on tullut lisää palveluita ja ihmisiä on aivan eri mittaluokassa katukuvassa kaikkialla. Omin silmin näkee, että alue todella isossa kuvassa kehittyy ja uudistuu.
Esimerkiksi läntisin Espoo oli vielä 80-luvulla melko hiljaista seutua ja eri alueita/lähiöitä erotti isohkot metsäalueet, mutta nyt kun kävin siellä, niin sehän oli jo osin muuttunut kiinteksi kaupunki-taajama matoksi, ainakin tulevan metrolinjan varsilta. Huima muutos kaupunkimaisemaan suuntaan.
Ihan samaan tapaan on tosin kehittynyt monet muutkin alueet ympäri pk-seutua.
Ei ole mitään syytä sille että ne työpaikat pitää just sinne Helsinkiin keskittää. Ihan samalla tavalla ihminen kävelee Joensuussa yliopistolle sata metriä asunnoltaan kuin Helsingissä. Ihan saman maksaa lähettää halkoja junalla Kuopiosta Berliiniin kuin Helsingistä. Koko pääkaupunkiseudun pakkaaminen on tahallista ja ihan turhaa. Ja typerää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä onkaan ihanampaa kuin savolaisen kommentti, Helsinki ei ole suurkaupunki.
Kerran on tämä savolainen käynyt kaksi päivää Lontoossa, mutta kateus ei jäänyt sinne
Olen eri mutta eihän se olekaan suurkaupunki, paitsi hinnat ovat suurkaupungin hinnat, ja se on Suuri Kusetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä aiotaan rakentaa erittäin epähoukutteleville alueille massiivisesti - kaukana rannasta oleville tasangoille - Malmin kenttä, Pohjois-Pasila - tulosta ei ole vaikea arvailla myöskään asukasrakenteen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Asun itse Jätkäsaaressa ja kun koronamökki tuli ostettua, niin olen huomannut että luonnon lähellä on hyvä olla. Ei se Jätkäsaari tunnu enää niin kivalta paikalta, kun on huomannut, että metsä tekee ihmiselle hyvää. En ole varma haluaisinko silti toista kiinteistöä hoidettavaksi tämän mökin lisäksi. Kerrostalo keskellä metsää olisi aivan unelma, mutta eihän sellaisia ole missään, ainakaan Helsingissä. Kerrostalo metsän vieressä tulee hyvänä kakkosena ja Postipuistostohan on aivan keskuspuiston vieressä.
Et ole käynyt koskaan Helsingissä. Helsingissä on monta lähiötä keskellä metsää. Asuin lapsuuden Jakomäessä joka oli 100% metsän keskellä. Vaikka ympärille on nyt rakennettu näkyy metsä edelleen about jokaisesta ikkunasta. Itä-helsingistä suurin osa on metsän vieressä tai keskellä. Keskuspuiston vierestä löytyy satoja kerrostaloja.
Jos tulet joskus käymään täällä Stadissa, niin suosittelen kulkemaan vantaanjokea pitkin. Löytyy paljon idylisiä pienkerrostaloja ja rivareita metsän ja joen vierestä.
Helsinki loppuu Vallilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä onkaan ihanampaa kuin savolaisen kommentti, Helsinki ei ole suurkaupunki.
Kerran on tämä savolainen käynyt kaksi päivää Lontoossa, mutta kateus ei jäänyt sinne
Olen eri mutta eihän se olekaan suurkaupunki, paitsi hinnat ovat suurkaupungin hinnat, ja se on Suuri Kusetus.
Helsingissä on kyllä huokeat hinnat verrattuna erittäin moneen miljoonakaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60-70 lukujen asuntokanta on ihanaa, järkevästi ihmisen mittoihin suunniteltua ja käytännöllistä. Etenkin jos on ymmärretty säilyttää alkuperäisiä yksityiskohtia. Pihat on avaria jne. Tontit omia (olipa asumismuoto mikä tahansa), etenkin Puotila, Roihuvuori, Marjaniemi, Tammisalo pitää sisällään näitä upeuksia, ja osa vielä kohtuuhintaan. Ja näissä kaikissa (paitsi Roihis) myös meri on osana ympäristöä. Kerrassaan upeaa. Välillä kun näitä 60-70 luvun tuotoksia moititaan, niin tekisi kyllä mieli sanoa, että enemmän rakennusvirheitä ja ongelmia tuntuu olevan näissä ihan uusissa rakennuksilla, näissä mainituissa on viihdytty ja hyvin jo vuosikymmeniä.
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Mä en kyllä kutsuisi Puotilaa slummiksi. Se on vanha puistomainen väljästi rakennettu lähiö, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien päässä. lapsiperheiden ja vanhusten suosiossa. Varsinkaan kun luin juuri artikkelin, missä sanottiin, että jos haluaa nyt ostaa asunnon, minkä arvo nousee, se kannattaa ostaa mm. Puotilasta. Siellä kerrostaloasuntojen hinnat ovat nyt vielä juuri ja juuri kohtuulliset, mutta ei enää kauaa, sillä ne nousevat kohisten koko ajan. En jaksa etsiä linkkiä, mutta sellainen juttu oli juuri, oli haastateltu kiinteistövälittäjiä.
Epävarmat snobit eivät ikinä pysty tekemään hyviä kauppoja ostamalla tulevalta suosikkialueelta. Heidän egonsa vaatii että status täytyy olla jo valmiina.
Hassua kuitenkin haukkua ihan tuikitavallisia rauhallisia lähiöalueita slummeiksi. Näitä haukkumisia tehtailevat ne, jotka eivät ole koskaan niissä lähiöissä käyneetkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hki taantuu ylipäätänsä ... eli töitä painava keskiluokka haluaa nyt tilaa, rauhaa ja luontoa.
Siksi slummit, lähiöt ja kerrostalot on out.
Nyt halutaan siis mieluummin iso asunto ja se on käytännössä oma okt pienemmässä kunnassa.
Eli siten kansa on viisastunut, haluaa asua leveästi ja mukavasti omassa talossa, ei as oy kommuunissa tai fattakasarmissa levottomuuksien keskellä.
Siksi ja siten hki vajoaa. Terve ja hyvä ilmiö tämä.
Vanha Kannelmäki. Hyvin samankaltainen alue kuin Käpylä, vanha Herttoniemi, Roihuvuori tai Etelä-Haaga. Merta ei ole, mutta kaunis lähiluonto, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet löytyvät. Myyntihinnat ja hoitovastikkeet kilpailukykyisiä esim. vanhaan Herttoniemeen verrattuna.
Vanha Kannelmäki on ihanan luonnonläheistä ja väljästi rakennettua, rauhallista aluetta. Talot ovat enimmäkseen matalahkoja 4-kerroksisia kerrostaloja 50- ja 60-luvuilta. Myös viehättäviä pientaloja löytyy läheltä. Uudisrakentamisella tullaan korvaamaan lähivuosina pari rumaa 70-luvun toimistotaloa kauppakeskus Kaaren läheltä, jolloin reitti Vanhan Kannelmäen suuntaan saa kasvojenkohotuksen. 50-60-lukujen kerrostaloasuntojen myyntihinnat ovat Helsingin mittapuulla toistaiseksi vielä tosi kohtuullisia.
Helsingin kaupungin tontinvuokrat ovat erittäin pienet - hoitovastikkeet monissa vuokratontilla seisovassa yhtiöissä ihan samaa luokkaa kuin samankokoisissa omatonttisissa - jopa pienempiä. Esim. Oulunkylässä on usein ollut kalliimpia hoitovastikkeita omalla tontilla olevissa yhtiöissä kuin Vanhan Kannelmäen vuokratontilla olevissa taloissa (!). Vanhan Kannelmäen kolmioiden vastikkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin vaikkapa vanhassa Herttoniemessä (molemmissa vuokratontteja).
Kannelmäkeen tulee ratikkalinja, joka tulevaisuudessa nostaa alueen arvostusta. Junalla ja busseilla pääsee jo nyt kätevästi liikkumaan. Lenkille voi mennä Keskuspuistoon tai Mätäjoen varteen. Asunto on mahdollista ostaa kauempaa isommista teistä, eli autojen melu ja saasteet ovat riittävän etäällä. Kauppakeskus Kaaressa on monipuoliset palvelut. Naapurustossa asuu rauhallista ja fiksua porukkaa. Ostajakunnassa paljon nuoria pariskuntia, joista hinta-laatusuhde on vanhassa Kannelmäessä kohdillaan verrattuna esim. tyyriimpään vanhaan Herttoniemeen tai Etelä-Haagaan.
Vanhan Kannelmäen hoidetuissa taloyhtiöissä olevat kivat perheasunnot myydään tosi nopeasti. Lämmin suositus täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko metro ainoa syy Lauttasaaren nopeaan asuntojen hinnannousuun?
Olisiko myös sijainti suht lähellä Helsingin keskustaa, toisaalta Espoon läheisyys ja lisäksi meren läheisyys sellaisia syitä.
Kyse on enimmäkseen mielikuvasta ja miten alue mielletään.
Lauttasaari on kyllä metrimääräisesti lähellä keskustaa, mutta ei luontevasti kiinni siinä. Välissä silta ja eka kosketus mantereeseen on teollisuusalue, joten siinä ei ole mitään eheää kaupunkikuvallista yhteyttä keskustaan. Etäisyys ydinkeskustaan sama kuin Taka-töölöstä, mutta tunnelma ihan eri, kun ei matkata yhtenäisen umpikorttelimaiseman läpi, vaan se leikkautuu erikseen hyvin selkeästi.
Siksi jos keskustaan tullaan Lauttasaaresta ei se yhdestä, tai kahdesta pysäkinvälistä tuleva pari minuuttia ole niin merkittävä ero, että ne lähimmät Espoon alueet olisi tuntuvasti kauempana.
Veikkaan siis, että Lauttasaari vaan mielletään mukavaksi alueeksi ja siihen liitty nämä lempinimet "onneliisten saari" yms.
Vierailija kirjoitti:
Asuntoneliöt kallistuvat Kontulassa lähes 15 % vuodessa. Puotila tulee hyvin perässä. Varma sijoitus on myös Vuosaari jonne ryhdytään pian kaavailemaan itämetroa.
Jollas ja Tammisalo laskevat kokoajan. Tammisalo on täynnä mysö täynnä remonttia kaipaavia 1960-luvun rivitaloja. Oikeita remonttipommeja.
Puotilaa itsekin veikkasin uudeksi nousijaksi ja niinhän siinä kävi, että sitä on alettu nostamaan esille. Virheellisesti sitä ollaan kuitenkin mainostettu "uudeksi Myllypuroksi", vaikka Puotilassa neliöhinnat oli jo valmiiksi korkeammat, kuin Myllypurossa, jossa todella noustiin pohjalta ylemmäs näiden myrkkykaatopaikkaan yms liittyvien kohujen jälkeen.
Puotilassa rakennuskanta on enimmäkseen 60-luvulta, mutta 50-luvun arkkitehtuurin tyyliin, alueella myös meri lähellä ja Puotilan kartanon alue kappeleineen myös nättiä.
Kun jenkeissä jaettiin Mäkelänkadun kuvia sai Puotilan oma lehmuskuja, eli kartanolle johtava Rantakartanontie paikallista huomiota, sillä moni helsinkiläinen ei tiennyt sellaisen (tai edes kartanon) sijaitsevan Puotilassa. Alueella on myös verrattaen paljon puita ja aikoinaan istutettu myös harvinaisempia lajeja, kuten verivaahteraa, hopeapajuja ja "trooppisen" näköisiä jalopähkinäpuita.
Metrolla pääsee noin vartissa keskustaan ja metron vieressä 24h Prisma, myös vähän matkan päässä Eastonissa 24h Citymarket.
Itis on lähellä, mutta ei liian lähellä; välissä on kehä ykkönen, joka aika tehokkaasti leikkaa nämä alueet toisistaan, eli ne asemanseudun hyypiöt ei kyllä Puotilan suuntaan eksy. Myös raidejokerin tuleva päättäri on Itiksessä. Aluetta myös kehitetään hurjasti ja yksi niistä oikeasti onnistuinesta kaupunkibulevardeista tulee Itäkeskuksen ja Mellunmäen väliin, eli se menee Puotilan halki.
Ja taas Itiksen alueen, eli tulevaisuudessa kuulemma "Itä-Helsingin keskustan" suunnitelmista kaksi voitti kilpailun, joista toinen oli suorastaan futuristinen pilvenpiirtäjineen kaikkineen, eli saas nähdä miten se kehittyy. Myös ränsistynyt Puhoksen alue uudistetaan ja Stoaa laajennetaan. Nämä ei siis Puotilassa, mutta lähistöllä, joten vaikuttanevat alueeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vanha Kannelmäki. Hyvin samankaltainen alue kuin Käpylä, vanha Herttoniemi, Roihuvuori tai Etelä-Haaga. Merta ei ole, mutta kaunis lähiluonto, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet löytyvät. Myyntihinnat ja hoitovastikkeet kilpailukykyisiä esim. vanhaan Herttoniemeen verrattuna.
Vanha Kannelmäki on ihanan luonnonläheistä ja väljästi rakennettua, rauhallista aluetta. Talot ovat enimmäkseen matalahkoja 4-kerroksisia kerrostaloja 50- ja 60-luvuilta. Myös viehättäviä pientaloja löytyy läheltä. Uudisrakentamisella tullaan korvaamaan lähivuosina pari rumaa 70-luvun toimistotaloa kauppakeskus Kaaren läheltä, jolloin reitti Vanhan Kannelmäen suuntaan saa kasvojenkohotuksen. 50-60-lukujen kerrostaloasuntojen myyntihinnat ovat Helsingin mittapuulla toistaiseksi vielä tosi kohtuullisia.
Helsingin kaupungin tontinvuokrat ovat erittäin pienet - hoitovastikkeet monissa vuokratontilla seisovassa yhtiöissä ihan samaa luokkaa kuin samankokoisissa omatonttisissa - jopa pienempiä. Esim. Oulunkylässä on usein ollut kalliimpia hoitovastikkeita omalla tontilla olevissa yhtiöissä kuin Vanhan Kannelmäen vuokratontilla olevissa taloissa (!). Vanhan Kannelmäen kolmioiden vastikkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin vaikkapa vanhassa Herttoniemessä (molemmissa vuokratontteja).
Kannelmäkeen tulee ratikkalinja, joka tulevaisuudessa nostaa alueen arvostusta. Junalla ja busseilla pääsee jo nyt kätevästi liikkumaan. Lenkille voi mennä Keskuspuistoon tai Mätäjoen varteen. Asunto on mahdollista ostaa kauempaa isommista teistä, eli autojen melu ja saasteet ovat riittävän etäällä. Kauppakeskus Kaaressa on monipuoliset palvelut. Naapurustossa asuu rauhallista ja fiksua porukkaa. Ostajakunnassa paljon nuoria pariskuntia, joista hinta-laatusuhde on vanhassa Kannelmäessä kohdillaan verrattuna esim. tyyriimpään vanhaan Herttoniemeen tai Etelä-Haagaan.
Vanhan Kannelmäen hoidetuissa taloyhtiöissä olevat kivat perheasunnot myydään tosi nopeasti. Lämmin suositus täältä.
Vanha Kannelmäki on tosiaan edullinen helmi. Hesarin kermap***toimittajat ovat omalta osaltaan pitäneet hinnat kohtuullisina. Luonto lähellä, 13 minuuttia junalla keskustaan, loistavat palvelut.
Chinaski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha Kannelmäki. Hyvin samankaltainen alue kuin Käpylä, vanha Herttoniemi, Roihuvuori tai Etelä-Haaga. Merta ei ole, mutta kaunis lähiluonto, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet löytyvät. Myyntihinnat ja hoitovastikkeet kilpailukykyisiä esim. vanhaan Herttoniemeen verrattuna.
Vanha Kannelmäki on ihanan luonnonläheistä ja väljästi rakennettua, rauhallista aluetta. Talot ovat enimmäkseen matalahkoja 4-kerroksisia kerrostaloja 50- ja 60-luvuilta. Myös viehättäviä pientaloja löytyy läheltä. Uudisrakentamisella tullaan korvaamaan lähivuosina pari rumaa 70-luvun toimistotaloa kauppakeskus Kaaren läheltä, jolloin reitti Vanhan Kannelmäen suuntaan saa kasvojenkohotuksen. 50-60-lukujen kerrostaloasuntojen myyntihinnat ovat Helsingin mittapuulla toistaiseksi vielä tosi kohtuullisia.
Helsingin kaupungin tontinvuokrat ovat erittäin pienet - hoitovastikkeet monissa vuokratontilla seisovassa yhtiöissä ihan samaa luokkaa kuin samankokoisissa omatonttisissa - jopa pienempiä. Esim. Oulunkylässä on usein ollut kalliimpia hoitovastikkeita omalla tontilla olevissa yhtiöissä kuin Vanhan Kannelmäen vuokratontilla olevissa taloissa (!). Vanhan Kannelmäen kolmioiden vastikkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin vaikkapa vanhassa Herttoniemessä (molemmissa vuokratontteja).
Kannelmäkeen tulee ratikkalinja, joka tulevaisuudessa nostaa alueen arvostusta. Junalla ja busseilla pääsee jo nyt kätevästi liikkumaan. Lenkille voi mennä Keskuspuistoon tai Mätäjoen varteen. Asunto on mahdollista ostaa kauempaa isommista teistä, eli autojen melu ja saasteet ovat riittävän etäällä. Kauppakeskus Kaaressa on monipuoliset palvelut. Naapurustossa asuu rauhallista ja fiksua porukkaa. Ostajakunnassa paljon nuoria pariskuntia, joista hinta-laatusuhde on vanhassa Kannelmäessä kohdillaan verrattuna esim. tyyriimpään vanhaan Herttoniemeen tai Etelä-Haagaan.
Vanhan Kannelmäen hoidetuissa taloyhtiöissä olevat kivat perheasunnot myydään tosi nopeasti. Lämmin suositus täältä.
Vanha Kannelmäki on tosiaan edullinen helmi. Hesarin kermap***toimittajat ovat omalta osaltaan pitäneet hinnat kohtuullisina. Luonto lähellä, 13 minuuttia junalla keskustaan, loistavat palvelut.
Kantsun hinnat ovat vielä ihmeen kohtuullisia. Kunnes hipsterimassa tajuaa ratikan ja uusien talojen kalliiden neliöhintojen myötä, että sieltä löytyy mm. 50-60-luvun remontoituja helmiä.
Kyllä se vaan hiljalleen väki valuu eteläiseen Suomeen niin kotimaasta kuin ulkomailtakin ja niin sanottu pk-seutu sekä hiljalleen laajenee, että tiivistyy. Itse näen, että kehä3 sisäpuolinen pk-seutu alkaa joskus 2060-luvulla olla melko yhtenäistä ja tiiviisti asutettua kaupunkialuetta kokonaisuudessaan, toki väleihin jää myös pientalo alueita ja virallisia puisto/virkistysalueita.
Maailma myös muuttuu. Kun energia, sähkö ja liikkuminen todennäköisesti vain kallistuu, alkaa keskiluokkaa taas hiljalleen valua takaisin pk-seudulle. Se vaan on edullisempaa asua lähellä työpaikkaa julkisten liikenneyhteyksien varassa ja kerrostalossa, kuin 250m2 omakotitalossa, omistaa 2-3 autoa ja kulkea töihin suuntaansa se 50km. Jos tietullit aikanaan tulevat voimaan, se on viimeinen niitti ns Nurmijärvi-ilmiölle.
Itse olen asunut koko ikäni eri puolilla pk-seutua, lähinnä reuna-alueilla ja muutos 20-30-vuodessa on ollut valtava. Paljon on kadonnut metsäalueita ja peltoja, on tullut lisää palveluita ja ihmisiä on aivan eri mittaluokassa katukuvassa kaikkialla. Omin silmin näkee, että alue todella isossa kuvassa kehittyy ja uudistuu.
Esimerkiksi läntisin Espoo oli vielä 80-luvulla melko hiljaista seutua ja eri alueita/lähiöitä erotti isohkot metsäalueet, mutta nyt kun kävin siellä, niin sehän oli jo osin muuttunut kiinteksi kaupunki-taajama matoksi, ainakin tulevan metrolinjan varsilta. Huima muutos kaupunkimaisemaan suuntaan.
Ihan samaan tapaan on tosin kehittynyt monet muutkin alueet ympäri pk-seutua.