Lue keskustelun säännöt.
Helsingin nousevat asuinalueet?
Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?
Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.
Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?
Kommentit (1932)
Ehkä nousu ei tapahdu niin selkeästi jollakin yksittäisellä asuinalueella, vaan vanhojen, kuitenkin remontoitujen kerros- ja rivitalojen parissa, jotka sijaitsevat lähellä uudisrakentamiskeskuksia. Kaikki radanvarren alueet ainakin nousevat. Vanhoissa asunnoissa (1940-1990-luvut) on pääsääntöisesti paremmat huoneistojen pohjaratkaisut kuin uusissa asunnoissa. Myös väljemmin sijoiteltu maastoon ja paremmat näkymät ikkunoista. Uusissa ei aina edes ole ikkunaa kaikissa "huoneissa", vanhoissa on vaatehuoneessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä aiotaan rakentaa erittäin epähoukutteleville alueille massiivisesti - kaukana rannasta oleville tasangoille - Malmin kenttä, Pohjois-Pasila - tulosta ei ole vaikea arvailla myöskään asukasrakenteen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Asun itse Jätkäsaaressa ja kun koronamökki tuli ostettua, niin olen huomannut että luonnon lähellä on hyvä olla. Ei se Jätkäsaari tunnu enää niin kivalta paikalta, kun on huomannut, että metsä tekee ihmiselle hyvää. En ole varma haluaisinko silti toista kiinteistöä hoidettavaksi tämän mökin lisäksi. Kerrostalo keskellä metsää olisi aivan unelma, mutta eihän sellaisia ole missään, ainakaan Helsingissä. Kerrostalo metsän vieressä tulee hyvänä kakkosena ja Postipuistostohan on aivan keskuspuiston vieressä.
Et ole käynyt koskaan Helsingissä. Helsingissä on monta lähiötä keskellä metsää. Asuin lapsuuden Jakomäessä joka oli 100% metsän keskellä. Vaikka ympärille on nyt rakennettu näkyy metsä edelleen about jokaisesta ikkunasta. Itä-helsingistä suurin osa on metsän vieressä tai keskellä. Keskuspuiston vierestä löytyy satoja kerrostaloja.
Jos tulet joskus käymään täällä Stadissa, niin suosittelen kulkemaan vantaanjokea pitkin. Löytyy paljon idylisiä pienkerrostaloja ja rivareita metsän ja joen vierestä.
Nyt kannattaa ostaa Tampereelta. Helsingistä ei kannata ostaa juuri nyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Helsingissä nyt halvoilla alueilla nousee asuntojen hinnat suhteessa enemmän kuin niillä alueilla joissa hinnat ovat jo korkeat. Jossain varmasti laskeekin lyhyellä aikavälillä.
Mutta kun puhutaan vuosikymmenistä niin kyllä suunta on ylöspäin. Yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan laki.
Noin se on mennyt kaikissa mailman isommissa kaupungeissa aina. Itse asun Helsingissä paikassa joka tunnettiin vielä 80-luvulla juoppojen ja duunareiden alueena jota muut karttoivat. Talon olisi saanut ostettu pikkurahalla. Tänään, vuonna 2022 alue on yksi Suomen kalleimmista.
Hinnat nousee pikkuhiljaa koko Helsingissä. Jos haluaa sijoittaa pitkällä aikavälillä, niin kannattaa ostaa asuntoja sieltä mistä halvimmalla saa, kunhan on tarkkana ettei ole tulossa isoja ja kalliita remppoja ja että taloyhtiötä hoidetaan hyvin. Vaikka alue olisi tänään "huonomaineinen" niin 10-20 vuoden kuluttua sijoituksen arvo on tuplaantunut ellei jopa triplaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä aiotaan rakentaa erittäin epähoukutteleville alueille massiivisesti - kaukana rannasta oleville tasangoille - Malmin kenttä, Pohjois-Pasila - tulosta ei ole vaikea arvailla myöskään asukasrakenteen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Asun itse Jätkäsaaressa ja kun koronamökki tuli ostettua, niin olen huomannut että luonnon lähellä on hyvä olla. Ei se Jätkäsaari tunnu enää niin kivalta paikalta, kun on huomannut, että metsä tekee ihmiselle hyvää. En ole varma haluaisinko silti toista kiinteistöä hoidettavaksi tämän mökin lisäksi. Kerrostalo keskellä metsää olisi aivan unelma, mutta eihän sellaisia ole missään, ainakaan Helsingissä. Kerrostalo metsän vieressä tulee hyvänä kakkosena ja Postipuistostohan on aivan keskuspuiston vieressä.
Lahdessa on paljon tällaisia metsikköisiä kerrostaloalueita luontopolkuineen ja rantoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Helsingissä nyt halvoilla alueilla nousee asuntojen hinnat suhteessa enemmän kuin niillä alueilla joissa hinnat ovat jo korkeat. Jossain varmasti laskeekin lyhyellä aikavälillä.
Mutta kun puhutaan vuosikymmenistä niin kyllä suunta on ylöspäin. Yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan laki.
Noin se on mennyt kaikissa mailman isommissa kaupungeissa aina. Itse asun Helsingissä paikassa joka tunnettiin vielä 80-luvulla juoppojen ja duunareiden alueena jota muut karttoivat. Talon olisi saanut ostettu pikkurahalla. Tänään, vuonna 2022 alue on yksi Suomen kalleimmista.
Hinnat nousee pikkuhiljaa koko Helsingissä. Jos haluaa sijoittaa pitkällä aikavälillä, niin kannattaa ostaa asuntoja sieltä mistä halvimmalla saa, kunhan on tarkkana ettei ole tulossa isoja ja kalliita remppoja ja että taloyhtiötä hoidetaan hyvin. Vaikka alue olisi tänään "huonomaineinen" niin 10-20 vuoden kuluttua sijoituksen arvo on tuplaantunut ellei jopa triplaantunut.
Ei välttämättä, kaupungit kasvavat "eri tavalla" nykyään.
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Helsingissä nyt halvoilla alueilla nousee asuntojen hinnat suhteessa enemmän kuin niillä alueilla joissa hinnat ovat jo korkeat. Jossain varmasti laskeekin lyhyellä aikavälillä.
Mutta kun puhutaan vuosikymmenistä niin kyllä suunta on ylöspäin. Yksinkertaisesti kysynnän ja tarjonnan laki.
Noin se on mennyt kaikissa mailman isommissa kaupungeissa aina. Itse asun Helsingissä paikassa joka tunnettiin vielä 80-luvulla juoppojen ja duunareiden alueena jota muut karttoivat. Talon olisi saanut ostettu pikkurahalla. Tänään, vuonna 2022 alue on yksi Suomen kalleimmista.
Hinnat nousee pikkuhiljaa koko Helsingissä. Jos haluaa sijoittaa pitkällä aikavälillä, niin kannattaa ostaa asuntoja sieltä mistä halvimmalla saa, kunhan on tarkkana ettei ole tulossa isoja ja kalliita remppoja ja että taloyhtiötä hoidetaan hyvin. Vaikka alue olisi tänään "huonomaineinen" niin 10-20 vuoden kuluttua sijoituksen arvo on tuplaantunut ellei jopa triplaantunut.
Ei välttämättä, kaupungit kasvavat "eri tavalla" nykyään.
Osaatko sanoa edes yhden ison kaupungin länsimaista jossa alueiden arvo ei olisi noussut? Nyt puhutaan kaupungin keskiarvosta ei yksittäisen lähiön tilanteesta.
Pelotteja Persut on parasta mitä suomalainen asuntosijoittaja tietää: Levittävät valheita asuinalueista ja onnistuvat pitämään suurten ikäluokkien pelokkaimmat sijoittajat/ostajat poissa. Nuoremmat tietää ettei noi jutut pidä paikkaansa ja tulevat tulevaisuudessa ostamaan asuntoja sieltä. Asuntosijoittaja tuplaa/tripaa rahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla rakennetuissa kaupunginosissa asuu paljon vanhuksia. Lähivuosina väestörakenne uudistuu luonnollisista syistä, asuntoja remontoidaan ja koko alueen arvo nousee. Eli asunto kannattaa ostaa alueelta jolla asukkaiden keski-ikä on nyt korkea, kuten Etelä- ja Pohjois-Haaga, vanha Herttoniemi jne.
50-lukulaiset kaupunginosat ovat olleet trendikkäitä jo pitkään, kuten joku muukin vastasi. Seuraavaksi hinnat nousevat vähän nuoremmissa, unohdetuissa paikoissa.
Mitenkäs olisi Savela, Pihlajamäki ja Pihlajisto? Savelasta on junayhteys (Pukinmäen asema) ja vieressä on Vantaanjoki, jonka varrelle rakennetaan uutta. Savela ei ole koskaan ollut suosittu ja hinnat sen mukaisia... Mutta Pihlajamäki on oma veikkaukseni silti, sitä paitsi se ei ole edes missään syvällä kaupungin reunoilla vaan aika keskeisellä paikalla, asunnot 70-lukulaisia eli rempan tarpeessa.
Osassa vanhempia lähiöitä on 5 kerroksisia hissittömiä taloja. Eli käytännössä joutuu vanhana muuttamaan hissitaloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla rakennetuissa kaupunginosissa asuu paljon vanhuksia. Lähivuosina väestörakenne uudistuu luonnollisista syistä, asuntoja remontoidaan ja koko alueen arvo nousee. Eli asunto kannattaa ostaa alueelta jolla asukkaiden keski-ikä on nyt korkea, kuten Etelä- ja Pohjois-Haaga, vanha Herttoniemi jne.
50-lukulaiset kaupunginosat ovat olleet trendikkäitä jo pitkään, kuten joku muukin vastasi. Seuraavaksi hinnat nousevat vähän nuoremmissa, unohdetuissa paikoissa.
Mitenkäs olisi Savela, Pihlajamäki ja Pihlajisto? Savelasta on junayhteys (Pukinmäen asema) ja vieressä on Vantaanjoki, jonka varrelle rakennetaan uutta. Savela ei ole koskaan ollut suosittu ja hinnat sen mukaisia... Mutta Pihlajamäki on oma veikkaukseni silti, sitä paitsi se ei ole edes missään syvällä kaupungin reunoilla vaan aika keskeisellä paikalla, asunnot 70-lukulaisia eli rempan tarpeessa.
jos on viisi kerrosta, on myös hissi
70-luvun kohteita juuri remontoidaan, niissä lähtökohtaisesti kuitenkin hyvät pohjat
Osassa vanhempia lähiöitä on 5 kerroksisia hissittömiä taloja. Eli käytännössä joutuu vanhana muuttamaan hissitaloon.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla rakennetuissa kaupunginosissa asuu paljon vanhuksia. Lähivuosina väestörakenne uudistuu luonnollisista syistä, asuntoja remontoidaan ja koko alueen arvo nousee. Eli asunto kannattaa ostaa alueelta jolla asukkaiden keski-ikä on nyt korkea, kuten Etelä- ja Pohjois-Haaga, vanha Herttoniemi jne.
50-lukulaiset kaupunginosat ovat olleet trendikkäitä jo pitkään, kuten joku muukin vastasi. Seuraavaksi hinnat nousevat vähän nuoremmissa, unohdetuissa paikoissa.
Mitenkäs olisi Savela, Pihlajamäki ja Pihlajisto? Savelasta on junayhteys (Pukinmäen asema) ja vieressä on Vantaanjoki, jonka varrelle rakennetaan uutta. Savela ei ole koskaan ollut suosittu ja hinnat sen mukaisia... Mutta Pihlajamäki on oma veikkaukseni silti, sitä paitsi se ei ole edes missään syvällä kaupungin reunoilla vaan aika keskeisellä paikalla, asunnot 70-lukulaisia eli rempan tarpeessa.
jos on viisi kerrosta, on myös hissi
70-luvun kohteita juuri remontoidaan, niissä lähtökohtaisesti kuitenkin hyvät pohjat
Osassa vanhempia lähiöitä on 5 kerroksisia hissittömiä taloja. Eli käytännössä joutuu vanhana muuttamaan hissitaloon.
jos on viisi kerrosta - on myös hissi
70-lukujen taloja juuri remontoidaan, niissä yleensä hyvät pohjaratkaisut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vuosiin huomannut muista erottuvaa nousevaa asuinaluetta. Ne paremmat alueet tietenkin maksavat jo nyt järkyttävän paljon ja tuskin laskevat suosiossa. Kuten Lauttasaari, Eira, Töölö.
Vierailija kirjoitti:
Jos miettii Pk-seudun kehitystä vaikka 20-vuoden aikajänteellä, on aika ilmeistä, että kehä3 rajoille tullee jossakin vaiheessa voimaan tietullit tavalla tai toisella, muutenkin yksityisautoilua tullaan luultavasti hankaloittamaan tuon alueen sisäpuolella. Kannattaa siis katsoa asuntoa riittävän läheltä peruspalveluja ja raideyhteyksiä. Huomioida, että lähikauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä ja kauppakeskus joidenkin kilometrien päästä. Raideyhteydet ovat toimivia ja pysyviä, toisin kuin yksittäiset bussilinjat, joita saatetaan lakkauttaa yllättäenkin.
Toinen on ilmastonmuutos ja sähkön kallistuminen pitkässä juoksussa. Lopputulos on se, että vähiten energiaa/sähköä kuluttavat asuinmuodot nostavat arvoaan, eli pääosin kerrostalot ja uudehkot omakoti/pientalot. Vanhemmat rivitalot ja omakotitalot taas saattavat menettää kiinnostustaan, koska ovat yleensä energiasyöppöjä.
Etätyöstä tulee hiljalleen uusi normi läpi toimialojen. Ihmiset kaipaavat hieman tilavampia asuntoja, koska tarvitaan myös työskentelytilaa. Kysyntää saattaa tulevaisuudessa siis olla etenkin 3-5h +90m2 asunnoille. Koko 2000-luku kun on rakennettu lähinnä pelkästään 20-50m2 pieniä kerrostaloasuntoja, joista alkaa jo olla ylitarjontaa.
Pk-seutu tiivistyy hiljalleen joka suunnasta. Siellä, missä talojen sijoittelu tulee pysymään väljänä ja lähiluontoa ei pystytä pilaamaan uudisrakentamisella (puistoalueet-ja korkeat kallioalueet), kysyntä luultavasti lisääntyy.
Suosituimmat alueet ovat jo huiman kalliita ja itse asiassa liiallisen täydennysrakentamisen takia osa niistä saattaa menettää hiljalleen kiinnostustaan kun menetetään alueen alkuperäinen henki ja idea (vrt Westend tai Tapiola aikoinaan vehreinä ja väljinä asuinalueina). Suurin nousu potentiaali todennäköisesti onkin jatkossa alueilla, joilta löytyy yllä lueteltuja hyviä puolia, mutta jotka ovat toistaiseksi maltillisesti hinnoiteltuja (pk-seudun mittarilla). Suurkaupungeissa kehitys lähes poikkeuksetta etenee niin, että laita-alueet ovat alkuun ei-niin-suosittuja, mutta asutuksen vuosi vuodelta levitessä yhä laajemmalle ja hintatason hiljalleen noustessa, entisistä reuna-alueiden slummeista/työväen alueista usein kehittyykin keskiluokkaisia alueita ja ne alkavat kehittyä.
Muuten samaa mieltä, mutta Helsinki ei ole suurkaupunki. Ja poliittisten päätösten seurauksena entiset keskiluokkaiset alueet kuten Vesala, Puotila ja Vuosaari ovat nykyään slummeja. Eli täällä pikemminkin alueiden arvot laskevat, paitsi niillä täyteen rakennetuilla valmiiksi arvokkailla alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla rakennetuissa kaupunginosissa asuu paljon vanhuksia. Lähivuosina väestörakenne uudistuu luonnollisista syistä, asuntoja remontoidaan ja koko alueen arvo nousee. Eli asunto kannattaa ostaa alueelta jolla asukkaiden keski-ikä on nyt korkea, kuten Etelä- ja Pohjois-Haaga, vanha Herttoniemi jne.
50-lukulaiset kaupunginosat ovat olleet trendikkäitä jo pitkään, kuten joku muukin vastasi. Seuraavaksi hinnat nousevat vähän nuoremmissa, unohdetuissa paikoissa.
Mitenkäs olisi Savela, Pihlajamäki ja Pihlajisto? Savelasta on junayhteys (Pukinmäen asema) ja vieressä on Vantaanjoki, jonka varrelle rakennetaan uutta. Savela ei ole koskaan ollut suosittu ja hinnat sen mukaisia... Mutta Pihlajamäki on oma veikkaukseni silti, sitä paitsi se ei ole edes missään syvällä kaupungin reunoilla vaan aika keskeisellä paikalla, asunnot 70-lukulaisia eli rempan tarpeessa.
Näille alueille on jo istutettu pysyvästi liikaa sellaista väkeä, joka tulee pitämään alueen kysynnän (hintatason) pienenä.
Kaikki kasvu ei ole hyvästä, jos vaikka rakennetaan pelkkiä kaupungin vuokrakämppiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole vuosiin huomannut muista erottuvaa nousevaa asuinaluetta. Ne paremmat alueet tietenkin maksavat jo nyt järkyttävän paljon ja tuskin laskevat suosiossa. Kuten Lauttasaari, Eira, Töölö.
Kaikki halpenee, kun tuleva sukupuuttomme alkaa vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-luvulla rakennetuissa kaupunginosissa asuu paljon vanhuksia. Lähivuosina väestörakenne uudistuu luonnollisista syistä, asuntoja remontoidaan ja koko alueen arvo nousee. Eli asunto kannattaa ostaa alueelta jolla asukkaiden keski-ikä on nyt korkea, kuten Etelä- ja Pohjois-Haaga, vanha Herttoniemi jne.
50-lukulaiset kaupunginosat ovat olleet trendikkäitä jo pitkään, kuten joku muukin vastasi. Seuraavaksi hinnat nousevat vähän nuoremmissa, unohdetuissa paikoissa.
Mitenkäs olisi Savela, Pihlajamäki ja Pihlajisto? Savelasta on junayhteys (Pukinmäen asema) ja vieressä on Vantaanjoki, jonka varrelle rakennetaan uutta. Savela ei ole koskaan ollut suosittu ja hinnat sen mukaisia... Mutta Pihlajamäki on oma veikkaukseni silti, sitä paitsi se ei ole edes missään syvällä kaupungin reunoilla vaan aika keskeisellä paikalla, asunnot 70-lukulaisia eli rempan tarpeessa.
jos on viisi kerrosta, on myös hissi
70-luvun kohteita juuri remontoidaan, niissä lähtökohtaisesti kuitenkin hyvät pohjat
Osassa vanhempia lähiöitä on 5 kerroksisia hissittömiä taloja. Eli käytännössä joutuu vanhana muuttamaan hissitaloon.
jos on viisi kerrosta - on myös hissi
70-lukujen taloja juuri remontoidaan, niissä yleensä hyvät pohjaratkaisut
5 kerroksisia taloja rakennettiin ennen kuin hissiä vaadittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä aiotaan rakentaa erittäin epähoukutteleville alueille massiivisesti - kaukana rannasta oleville tasangoille - Malmin kenttä, Pohjois-Pasila - tulosta ei ole vaikea arvailla myöskään asukasrakenteen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Asun itse Jätkäsaaressa ja kun koronamökki tuli ostettua, niin olen huomannut että luonnon lähellä on hyvä olla. Ei se Jätkäsaari tunnu enää niin kivalta paikalta, kun on huomannut, että metsä tekee ihmiselle hyvää. En ole varma haluaisinko silti toista kiinteistöä hoidettavaksi tämän mökin lisäksi. Kerrostalo keskellä metsää olisi aivan unelma, mutta eihän sellaisia ole missään, ainakaan Helsingissä. Kerrostalo metsän vieressä tulee hyvänä kakkosena ja Postipuistostohan on aivan keskuspuiston vieressä.
Suurin osa Helsingin 1950-1970-lukujen lähiöistä on rakennettu luonnon keskelle. Se oli koko idea, metsälähiö, kerrostalo metsän keskellä.
Jätkäsaari oli alkujaan varakkaiden ihmisten kesänviettopaikka. Saari, jossa puuhuviloita, metsikköä, kallioita ja puutarhoja. Ympärillä aita ja portti. Pääsy kielletty muilta, etenkin taviksilta ja köyhiltä. Salaa kävivät uimassa ja hyppimässä kallioilta.
Näköjään palautettu alkuperäiseen ideaansa. Tyypeille, jotka eivät tunne kuin oman todellisuutensa ja takertuvat siihen. Rahalla sitten ostavat, jos näkevät toisella jotakin, minkä haluavat itselleen. Jätkäsaari on niin tupaten täynnä ja vastenmielisen muovinen, se hirvittävä tekopolku kumiruohoineen ja räikeine väreineen keskellä, parvekkeilta kaikuu kaikkien kälätys, että näyttää tuo ihmistyyppi ainakin pk-seudulla lisääntyneen. Toivottavasti pysyvät siellä.
"Rahalla sitten ostavat, jos näkevät toisella jotain mitä haluavat" näinhän se toimii monissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun se Malmin kenttä rakennetaan, niin siitä vasta tuleekin oikein favela. Nousee se ainakin maantasosta ylöspäin.
Ainakin saadaan asuntoja, eikä valtavaa kenttää pidetä kourallisen pienlentokoneita harrastavan varakkaan ihmisen leikkikenttänä.
N. 20 v. päästä lienee valmista. Hanketta joudutaan supistamaan kysynnän loppuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä aiotaan rakentaa erittäin epähoukutteleville alueille massiivisesti - kaukana rannasta oleville tasangoille - Malmin kenttä, Pohjois-Pasila - tulosta ei ole vaikea arvailla myöskään asukasrakenteen ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.
Asun itse Jätkäsaaressa ja kun koronamökki tuli ostettua, niin olen huomannut että luonnon lähellä on hyvä olla. Ei se Jätkäsaari tunnu enää niin kivalta paikalta, kun on huomannut, että metsä tekee ihmiselle hyvää. En ole varma haluaisinko silti toista kiinteistöä hoidettavaksi tämän mökin lisäksi. Kerrostalo keskellä metsää olisi aivan unelma, mutta eihän sellaisia ole missään, ainakaan Helsingissä. Kerrostalo metsän vieressä tulee hyvänä kakkosena ja Postipuistostohan on aivan keskuspuiston vieressä.
Lahdessa on paljon tällaisia metsikköisiä kerrostaloalueita luontopolkuineen ja rantoineen.
Imu puuttuu.
Suurin osa Helsingin 1950-1970-lukujen lähiöistä on rakennettu luonnon keskelle. Se oli koko idea, metsälähiö, kerrostalo metsän keskellä.
Jätkäsaari oli alkujaan varakkaiden ihmisten kesänviettopaikka. Saari, jossa puuhuviloita, metsikköä, kallioita ja puutarhoja. Ympärillä aita ja portti. Pääsy kielletty muilta, etenkin taviksilta ja köyhiltä. Salaa kävivät uimassa ja hyppimässä kallioilta.
Näköjään palautettu alkuperäiseen ideaansa. Tyypeille, jotka eivät tunne kuin oman todellisuutensa ja takertuvat siihen. Rahalla sitten ostavat, jos näkevät toisella jotakin, minkä haluavat itselleen. Jätkäsaari on niin tupaten täynnä ja vastenmielisen muovinen, se hirvittävä tekopolku kumiruohoineen ja räikeine väreineen keskellä, parvekkeilta kaikuu kaikkien kälätys, että näyttää tuo ihmistyyppi ainakin pk-seudulla lisääntyneen. Toivottavasti pysyvät siellä.