Lue keskustelun säännöt.
Lotta Näkyvä aikoo huiputtaa kaikki maailman yli 8 kilometriä korkeat vuoret
22.04.2019 |
Onko tällä asiasta jotain kokemusta vai onko tämä näitä netistä luettuja kivoja juttuja joista innostunut?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/8599db9d-c1d9-4177-bab9-759b9e…
Kilimanjaro ei ole sama asia kuin Everest tai K2. On itseasiassa aika todennäköistä, että menehtyy yrittäessä.
Kommentit (6087)
Oho sori ei ollu Bachelor ketju!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Everestille on nyt viritetty köydet n. 7000 metriin.[/quote
Sää saattaa olla tänä vuonna haasteellisempi kuin muulloin. Saa nähdä mitä on luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Siis *miksi tuo opas itse on nyt sairaalahoidossa?
Vierailija kirjoitti:
Oho sori ei ollu Bachelor ketju!!
Ketjun hahmot Don ja Lotta sopisivat kyllä
siihenkin formaattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, että vakuutusyhtiöt myöntää vakuutuksia näille extreme-harrastajille lajeissa, joissa todennäköisyys vammautumiseen tai kuolemaan on erittäin korkea.
Taitaa olla jotain paikallisia "pelastusvakuutusyhtiöitä" joiden toiminta ainakin tämän tapauksen perusteella pohjaa siihen, että keräävät hyvät rahat lupauksistaan mutta luottavat siihen että jos jotain sattuu ei mitään ole enää tehtävissä ja voivat luistaa vastuustaan.
Tuntuu jotenkin käsittämättömältä että tuo sen kiipeilykaveri, ilmeisesti jonkinsortin guru, on ottanut Lotan mukaansa tuohon hommaan. Mitähän se tuumaa tuosta haaveesta huiputtaa kasitonnisia? Varmaan tietää paremmin kuin hyvin että aika moni saman haaveen jakaneista kokeneemmistakin kiipeilijöistä on jäänyt niille vuorenrinteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Mä ymmärrän sen, että jos joku ei pysy itse pystyssä saati kävelemään, niin valitettavasti tämä jätetään vuorelle kuolemaan. Niin vähässä hapessa ja niissä olosuhteissa ei vain pysty kantamaan elotonta henkilöä. Mutta jos hidas jätetään selviämään yksin, se on melkein tappo! Ei noiden ryhmällä ollut kuin 1 opas? Ei sherpaa viemässä tätä hidasta takaisin Base Campiin?
Mistä seuraatte näitä Annapurnan tämän hetkisiä tapahtumia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Kyllä ihan ammattilaisia ovat nämä sherpatiimin jäsenet, jotka lähtivät apuun. Ei kyse ole mistään harrastelijoista.
Miksi kukaan lähipiiristä sano että aivan hulölun hommaa hänellä lähteä ilman happea kiipeilemään eikä muutenkaan. Kävisi ensiksi Kuusamossa karhunkierroksen, Saanatunturille jne. Kyllä sieltäkin saa kivoja selfieitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan lähipiiristä sano että aivan hulölun hommaa hänellä lähteä ilman happea kiipeilemään eikä muutenkaan. Kävisi ensiksi Kuusamossa karhunkierroksen, Saanatunturille jne. Kyllä sieltäkin saa kivoja selfieitä.
On kiertänyt Karhunkierroksen joskus aikanaan isänsä kanssa, 35 tunnissa, koska ovat Hintsoja.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/yksi-piirre…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raakaa peliä. ”And considering that Chin was one of 31 climbers who summited Annapurna on April 23, why did the other climbers on the mountain that day not help?”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Mä ymmärrän sen, että jos joku ei pysy itse pystyssä saati kävelemään, niin valitettavasti tämä jätetään vuorelle kuolemaan. Niin vähässä hapessa ja niissä olosuhteissa ei vain pysty kantamaan elotonta henkilöä. Mutta jos hidas jätetään selviämään yksin, se on melkein tappo! Ei noiden ryhmällä ollut kuin 1 opas? Ei sherpaa viemässä tätä hidasta takaisin Base Campiin?
Opas on kertonut, että tältä Mr.Chiniltä loppui happi. Opas on sitten kertoman mukaan tehnyt jossain vaiheessa sen arvion, että lähtee hakemaan seuraavasta leiristä apua, ja jättänyt oman lopun hapen Chinille.
Opas on ollut Chinillä henkilökohtainen ja hänen itsensä erityisesti valitsema, ja jonka kanssa kiivennyt ennenkin.
Vaikeita päätöksiä, mutta olisiko parempi, että olisi jäänyt Chinin luo, ja lopputuloksena ehkä kaksi ruumista?
Varmasti on itsekin saanut paleltumia ja mennyt huonoon kuntoon homman venyessä siellä ylhäällä ohuessa ilmassa, kun sairaalassa on.
Avun saaminen sitten kesti luvattoman kauan, epäselvyyksiä vakuutusyhtiön kanssa ja lisäksi vaikeat olosuhteet lentää.
Tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: Olisiko vuorelta tiukan paikan tullen mahdollista pelastautua basehypyllä (laskuvarjo) tai liitovarjolla? :D Saattaa törmätä vuoreen, mutta jos on happi lopussa, niin ehkä vois kokeilla onnea? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta menetti ne tekiessään sitä mitä rakasti. Voiko ihanampaa asiaa ollakaan!
Heille se riski on ok, mahdollinen saavutus on sen arvoinen. Sinä et sitä ymmärrä eikä sinun tarvitsekaan.
Veikkaisin, että siinä vaiheessa kun olet menettänyt molemmat kätesi sekä jalkasi, saattaa olla, ettei saavutuksen arvo ylitä menetystä.
Ei vaan riski on riski. Kiipeilijä tietää että voi vammautua tai kuolla. Ei sitä jälkeenpäin voi perua. Raajan/raajojen menettäminen varmasti harmittaa mutta sen mahdollisuuden on tietänyt jo etukäteen.
Riskit tiedostetaan, jotta niihin osataan varautua ja niitä pyritään välttämään, mutta tuskin yksikään kiipeilijä todellisuudessa on varautunut siihen millaista elämä on raajojen menetyksen jälkeen. Jos pystyisi palaamaan ajassa taaksepäin siihen päätökseen teetkö jotain missä voi vammautua sen jälkeen kun on oikeasti vammautunut niin varmasti jättäisi sen asian tekemättä.
Et sinä voi tietää mitä jokainen vammautunut kiipeilijä tai muu extremeharrastaja ajattelee. Asian harrastajat ovat kuulleet kaikki kauhujutut ja kuolemantapaukset moneen kertaan. Jos heitä vammautumisen jälkeen ottaa päähän, he voivat olla vihaisia vain itselleen. Kukaan ei sinne heitä pakota menemään vaan he tekevät sen omasta halustaan.
Itse asiassa raajansa menettänyt lääkäri oli varautunut onnettomuuden varalta maksamalla todennäköisesti kalliisti pelastusvakuutuksesta. Tosipaikan tullen vakuutusyhtiö ei sitten kuitenkaan tehnyt mitä on maksua vastaanottaessaan luvannut vaan kieltäytyi toimimasta. Mies on myös kiipeillyt ilmeisesti kaupallisessa (?) ryhmässä, jossa mukana on ollut kiipeilyopas. Tämä ammattilainen on alun alkaen hylännyt miehen rinteeseen tehtyään arvion, ettei mies selviä hengissä vaikka hänet sitten muiden kiipeilyammattilaisten toimesta on saatu parin vuorokauden kuluttua vielä hengissä pelastettua. Ihan ulkopuolisenakin vakuutusyhtiö on kyllä tässä tapauksessa osaltaan vastuussa miehen vammautumisesta ja sen asiakkaansa hylänneen kokeneen kiipeilyoppaan välinpitämättömyyskin herättää kysymyksiä vaikka toki ymmärrän, että heillekin on tärkeintä huolehtia viime kädessä omasta selviytymisestä, mutta onko tilanne oikeasti ollut niin kriittinen?
Sherpatiimi on tuonut kiipeilijän alaspäin pulkalla tms. vetämällä, mies on ollut täysin liikuntakyvytön. Reitti tuohon alempaan leiriin on ollut sellainen, että vetäminen on onnistunut. Yleisesti ottaen on mahdotonta tuoda vuorelta alas sellaista, joka ei pysty omia jalkojaan käyttämään. Sieltä alemmasta leiristä hänet on sitten onnistuttu viemään helikopterilla sairaalaan.
Kaikki fyysiset ponnistelut tuossa korkeudessa ovat hyvin haasteellisia. Sanoisin, että kyseisen oman oppaan on tod. näk. ollut mahdotonta tuoda miestä yksin alas, kun tällä ei ole omia voimia ollut. Kyseinen opas on itsekin sairaalahoidossa.
Pelastustiimi on hakenut miehen tämän oltua vuoren rinteellä jo kolmatta vuorokautta ilman happea, ruokaa, juomaa ja suojaa. Opas on arvioinut ettei mies selviä ja jättänyt tämän täysin oman onnensa nojaan siinä vaiheessa kun mies on vielä kävellyt omilla jaloillaan, joskin hitaammin kuin olisi ollut tarve. Kuinkahan hyvin nämä oppaat etukäteen tekevät selviksi, että näin toimitaan? Selvää on, että vaikka olisikin palkattu auttamaan ja opastamaan heillekin on tärkeintä oma selviytymisensä. Miksi tuonopas utse kn jt sauraalahoidossa?
Hienoahan on myös se, että oman kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa avulla osa kiipeilijöistä on kehittänyt itselleen sellaisia taitoja että pystyvät tarvittaessa jopa auttamaan muita noissa olosuhteissa, kuten tämän lopulta toimineen pelastustiimin jäsenet ovat ansiokkaasti tehneet, kaikki kunnioitus heille.
Mä ymmärrän sen, että jos joku ei pysy itse pystyssä saati kävelemään, niin valitettavasti tämä jätetään vuorelle kuolemaan. Niin vähässä hapessa ja niissä olosuhteissa ei vain pysty kantamaan elotonta henkilöä. Mutta jos hidas jätetään selviämään yksin, se on melkein tappo! Ei noiden ryhmällä ollut kuin 1 opas? Ei sherpaa viemässä tätä hidasta takaisin Base Campiin?
Ei siellä noin vain viedä ketään mihinkään. Jäivät muista jälkeen kun Chinillä alkoi olla ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys, mutta kysyn silti: Olisiko vuorelta tiukan paikan tullen mahdollista pelastautua basehypyllä (laskuvarjo) tai liitovarjolla? :D Saattaa törmätä vuoreen, mutta jos on happi lopussa, niin ehkä vois kokeilla onnea? :D
Tai nopeuttaa alastuloa jollain muulla keinoin kuten kevyellä, selässä mukana kulkevalla pulkalla, liukurilla, suksilla, lumilaudalla? xD *i'll get me coat now*
Vierailija kirjoitti:
Everestille on nyt viritetty köydet n. 7000 metriin.
Donin ja kavereidensa mielestä varmaan disgusting?
Ketju on lukittu.
Toffe, Joni ja Janette taisi viettää vappua samassa paikassa. Kaikilla naamiaisasu🤔🤔🎉🎉