Lue keskustelun säännöt.
Lastentarhaopettajiksi ei enää haluta opiskella
seurannutasiaa
20.04.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-10749196
Tavallaan tämä ammattikunta tai sen liitto tappoi itse itsensä.
Se teki ammattialalastaan niin akateemista ja hienoa että sekä itse työntekijät, siis nämä valmistuneet opettajat että asiakskunta pettyi.
Tässä on tulos.
On ehkä palattava maan pinnalle ja alettava rakentaa jälleen hyvää ja maan päällä pysyvää perusturvallista päivähoitoa.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Mikähän sun oma asiantuntemuksesi on varhaiskasvatuksesta? Olet itse vanhempi? Perheenne on päiväkodin asiakas? Sulla on kummilapsi ja sen mummi on kertonut kaikenlaista?
Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja uskoisin, että suurin syy, miksei opettajuus vetoa, on alan surkea arvostus. Jos lukee lehtiä yhtään, on vaikea välttyä kuulemasta, millaisessa jamassa varhaiskasvatus on: sijaisia ei saa, lapsiryhmät ovat jatkuvasti ylisuuria, henkilökunta riittämätöntä ja epäpätevää, stressi kova, palkkakehitys laahaa jäljessä ja jatkuvasti törmää sinun kaltaisiisi nokkeliin tietäjiin.
Mä olen ollut yli kymmenen vuotta alalla ja olen aivan tajuttoman väsynyt tähän loputtomaan mussutukseen ylikouluttautuneisuudesta. Varhaiskasvatus on vaativaa työtä, joka vaatii paljon alan erikoisosaamista ja -asiantuntijuutta. Se ei sinällään poikkea monesta muusta alasta, joilla vaatimukset työn suhteen ovat kasvaneet menneistä vuosikymmenistä, vaan kyseessä on laajempi kehitys ja kulkusuunta. Silti tuntuu, että juuri varhaiskasvatus on usein ihmisten hampaissa, ehkä juuri siksi, että moni, jolla on omia lapsia tai jotain muuta kokemusta lapsista, kuvittelee, että varhaiskasvatus päiväkotiryhmissä on rinnastettavissa siihen. Ei ole.
Päiväkodissa työskennellään kunnianhimoisin ja lakisääteisesti velvoitetuin tavoittein niukoilla resursseilla ja jatkuvassa epävarmuudessa. Työssä oppii (on pakko oppia) sietämään epävarmuutta, mutta se on myös hyvin kuormittavaa. Ryhmissä voi olla toistakymmentä lasta, joista jokaista olisi kyettävä päivän aikana huomioimaan, olemaan aidosti läsnä (tämä on melkeinpä raskain osuus, kuten jokainen ihmissuhdetyötä tekevä tietää), toimimaan tasapuolisesti, eettisesti, pedagogisesti perustellusti ja samalla pitää yllä yhteistyötä vanhempiin ja tiimin/talon muihin jäseniin.
Työn ydinalue, varhaispedagogiikka, edellyttää laajaa teoreettista ja käytännön tietämystä lapsista, heidän kehityksestään, kasvustaan, työn takana vaikuttavista arvoista ja asenteista, erilaisista oppimisen teorioista, sisältöalueista ja menetelmistä, vuorovaikutuksen tavoista ja tyyleistä, psykologian ja käyttäytymisen pulmien tuntemista, hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja. Moni kysyy, eikö vähempi riittäisi. Vastaus on mielestäni kyllä, mutta silloin on laskettava rimaa sen suhteen, mitä päivähoidolta odotetaan.
On outo ajatus, että kun meillä on jo kallis päivähoitojärjestelmä, miksi osa väestöstä tuntuu odottavan siltä pelkkää lapsiparkkitoimintaa? Päiväkodeissa on ollut (ja on edelleen, riippuen paikasta) laadukasta päivähoitoa, jossa lapset oppivat monipuolisia tietoja ja taitoja, mutta tämä ei toteudu kaikkialla. Kerrotko siis minulle ja avaat hieman, mitä sinusta päivähoidon kuuluisi olla? Olen aidosti kiinnostunut, sillä usein tulee tunne, etteivät ajatukset siitä koulutusta väheksyvien kesken joko kohtaa tai sitten puhumme samoista asioista eri termein. Mitä siis kuuluu lapsen hyvään päivään päiväkodissa? Saa olla ihan konkreettisellakin tasolla. Vastaan mielelläni takaisin, mitä sellaisten asioiden toteuttaminen käytännössä vaatii tai tarkoittaa.
En ole hän keltä kysyit, mutta voin kertoa mitä minä toivoisin lapseni hyvään päivään kuuluvan:
Turvallisuutta, aikuiset, jotka tuntevat lapseni. Tietävät miten hän reagoi eri asioihin. Tuntevat myös ryhmän ja osaavat ohjata siellä tilanteet niin, että turhaa levottomuutta ryhmässä vältetään. Osaavat kertoa lapsen päivästä ( ja välittävät siis eri tietoa toisille työntekijöille, koska ymmärrän toki, että aamuvuoron ihminen ei ole paikalla myöhään iltapäivään)
Monipuolista toimintaa, joka tukee niin lapseni kuin ryhmän kehittymistä, ja tuolla siis tarkoitan sitä millainen ryhmän yhteishenki on. Toiminnan lisäksi tarpeeksi vapaata, mutta valvottua leikkiä.
Työntekijöitä, joilla on motivaatio tehdä työtä ja kehittää myös itseään. Aikuisia, jotka myös aidosti iloitsevat lapsista. Aikuisia, joilla on aikaa kuunnella lapsia ja pitää sylissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys aikaisemmin kirjoittaneelle ilm. varhaiskasvatuksen opettajalle. Eikö mielestäsi esim ryhmäperhepäiväkodissa lapsi voi saada yhtä hyvää hoitoa ja kasvatusta koska siellä ei ole yleensä yhtään yliopistossa koulutettua. Toiminta kuitenkin on aivan samanlaista. Vain pienemmät ryhmät. Perustele !!
Jos haluttaisiin mennä totuuden mukaan niin lastentarhanopettajan ammattinimikkeeksi pitäisi vaihtaa kirjuri-cowboy. Pääosa ajasta vietetään tietokoneen ääressä ja aina välillä taas mennään toteuttamaan "kriisitilanteiden ryhmänhallintaa" lasten pariin. Jälkimmäinen painottuu karkaamisten estämiseen ja tappeluiden jälkiselvittelyyn.
Ja ne lehtijutut, josta saa kamalan kuvan alasta 😂
Itse valmistuin lastenhoitajaksi ja hyvin oon viihtynyt, ihan mun juttu.
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys aikaisemmin kirjoittaneelle ilm. varhaiskasvatuksen opettajalle. Eikö mielestäsi esim ryhmäperhepäiväkodissa lapsi voi saada yhtä hyvää hoitoa ja kasvatusta koska siellä ei ole yleensä yhtään yliopistossa koulutettua. Toiminta kuitenkin on aivan samanlaista. Vain pienemmät ryhmät. Perustele !!
Voi ja olen itsekin sitä mieltä, että ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa ylipäänsä saisi olla enemmän. Myös vanhemmat toivovat sitä. Nähdäkseni näiden ongelma on jopa vielä kurjemmat työolot ja palkkaus ja siksi perhepäivähoito tuntuukin olevan kuolemassa kokonaan. Mielestäni (ryhmä)perhepäivähoito voi olla erittäin hyvä päivähoidon muoto, mutta em. syistä sen tulevaisuus on vielä huonomman näköinen kuin muun varhaiskasvatuksen. Siksi en näe, että siitä on ratkaisuksi ongelmaan. Myöskään poliittinen päätöksenteko ei tue tällä hetkellä perhepäivähoitoa, vaan yhä suurempien yksiköiden ja ryhmien varhaiskasvatusta normaalissa päivähoidossa. Kyse on säästöistä ja se on surullista.
t. 11
Vanhin lapseni oli kouluikään asti kotona koska itse hoidin kahta pienempää. Käytiin paljon leikkipuistoissa ja kerhoissa. 5-vuotiaana lapsella oli oma iltaharrastus. Koulu alkoi hienosti ja opettajan mukaan oli luokkansa parhaitten keskittyviä ja oppivia.
Mihin tässä olisi tarvittu kuutta vuotta jotain kodin ulkopuolista varhaiskasvatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jutussa ei mainita sitä että sosionomeilta haluttiin poistaa lto:n pätevyys?
Jos haluaa työhön "aidosti motivoituneen, itsensä kehittämisestä kiinnostuneen ammattilaisen", niin näillä ominaisuuksilla varustettu menee luultavasti nykyään paremmin palkatulle alalle...itse olen mt ongelmainen työtön enkä pidä lapsista yhtään, mutta kaiketi työvoimapulan takia minulle ehdotettiin harjoittelua päiväkodissa. Eli ennemmin laitetaan vaikka minut lapsia hoitamaan kuin maksetaan ammattilaiselle parempaa palkkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Nyt myös rakennetaan "upeita" uusia jättipäiväkoteja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys aikaisemmin kirjoittaneelle ilm. varhaiskasvatuksen opettajalle. Eikö mielestäsi esim ryhmäperhepäiväkodissa lapsi voi saada yhtä hyvää hoitoa ja kasvatusta koska siellä ei ole yleensä yhtään yliopistossa koulutettua. Toiminta kuitenkin on aivan samanlaista. Vain pienemmät ryhmät. Perustele !!
Voi ja olen itsekin sitä mieltä, että ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa ylipäänsä saisi olla enemmän. Myös vanhemmat toivovat sitä. Nähdäkseni näiden ongelma on jopa vielä kurjemmat työolot ja palkkaus ja siksi perhepäivähoito tuntuukin olevan kuolemassa kokonaan. Mielestäni (ryhmä)perhepäivähoito voi olla erittäin hyvä päivähoidon muoto, mutta em. syistä sen tulevaisuus on vielä huonomman näköinen kuin muun varhaiskasvatuksen. Siksi en näe, että siitä on ratkaisuksi ongelmaan. Myöskään poliittinen päätöksenteko ei tue tällä hetkellä perhepäivähoitoa, vaan yhä suurempien yksiköiden ja ryhmien varhaiskasvatusta normaalissa päivähoidossa. Kyse on säästöistä ja se on surullista.
t. 11
Perhepäivähoitajana työskentelyn vaatimuksia on lisätty monin tavoin mm. koulutuksen osalta ja tämä on karkottanut alalta hyvin monet potentiaaliset työntekijät. Ilmiö on siis periaatteessa sama kuin päiväkodeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Nyt myös rakennetaan "upeita" uusia jättipäiväkoteja!
Niin, kun "ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä ole", niin sama kai se missä niitä lapsia säilötään.
Itse opiskelen varhaiskasvatukseen suuntautuneeksi sosionomiksi ja valmistun niin että saan vielä vakaopen pätevyyden. Miksi sosionomi AMK eikä yliopisto? Sosionomin koulutus antaa mulle mahdollisuuden työskennellä myös niin monessa muussa paikassa kuin päiväkodissa, oon valmistuttuani pärevä myös esim. lastensuojeluun tai vaikka päihde- ja mtpuolelle. Ainoa rajoite päiväkotimaailmassa on, etten voi olla eskareiden ope.
Hullua, että muutaman vuoden päästä jokaisessa ryhmässä pitäisi olla vähintään 2 korkeakoulutettua aikuista, kun nyt tekee tiukkaa löytää sitä yhtäkin monessa kunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Ihan koulutettuja lastenhoitajia on runsaasti työttöminä, joten ei tarvitse tyytyä ylioppilaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys aikaisemmin kirjoittaneelle ilm. varhaiskasvatuksen opettajalle. Eikö mielestäsi esim ryhmäperhepäiväkodissa lapsi voi saada yhtä hyvää hoitoa ja kasvatusta koska siellä ei ole yleensä yhtään yliopistossa koulutettua. Toiminta kuitenkin on aivan samanlaista. Vain pienemmät ryhmät. Perustele !!
Voi ja olen itsekin sitä mieltä, että ryhmäperhepäivähoitoa ja perhepäivähoitoa ylipäänsä saisi olla enemmän. Myös vanhemmat toivovat sitä. Nähdäkseni näiden ongelma on jopa vielä kurjemmat työolot ja palkkaus ja siksi perhepäivähoito tuntuukin olevan kuolemassa kokonaan. Mielestäni (ryhmä)perhepäivähoito voi olla erittäin hyvä päivähoidon muoto, mutta em. syistä sen tulevaisuus on vielä huonomman näköinen kuin muun varhaiskasvatuksen. Siksi en näe, että siitä on ratkaisuksi ongelmaan. Myöskään poliittinen päätöksenteko ei tue tällä hetkellä perhepäivähoitoa, vaan yhä suurempien yksiköiden ja ryhmien varhaiskasvatusta normaalissa päivähoidossa. Kyse on säästöistä ja se on surullista.
t. 11
Perhepäivähoitajana työskentelyn vaatimuksia on lisätty monin tavoin mm. koulutuksen osalta ja tämä on karkottanut alalta hyvin monet potentiaaliset työntekijät. Ilmiö on siis periaatteessa sama kuin päiväkodeissa.
Niin koska palkkaus ei vastaa vaatimuksia. Kyllähän kouluttamattomalle maksetaan tehtaassakin väh pari tonnia kuussa, eli jos vanhemmille kelpaa lastenhoitajaksi kuka vain kadulta repäisty, joka ei erityisemmin lapsista piittaa, mutta haluaa töitä, niin asialle löytyy varmaan ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Nyt myös rakennetaan "upeita" uusia jättipäiväkoteja!
Niin, kun "ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä ole", niin sama kai se missä niitä lapsia säilötään.
No ei se olekaan rakettitiedettä. Sen halutaan vaan esittää olevan sitä, jotta varsinkin lastentarhanopettajille voitaisiin saada palkankorotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sanotaan, että "ammatinvalintakysymys", jos joku kuten varhaiskasvattajat valittaa pientä palkkaansa, nyt ihmiset valitsevat paremmin palkatun ammatin! Miksei sekään kelpaa? Vaihtoehto palkan korotukselle on laittaa päiväkoteihin esim lukiolaistyttöjä-ja poikia ilman sen kummempia koulutuksia tai soveltuvuutta. Tosin ei hekään sankoin joukoin ole tulossa. Jos lastenhoito on niin helppoa, niin vanhemmille lienee yhdentekevää, kuka niitä lapsia hoitaa?
Ihan koulutettuja lastenhoitajia on runsaasti työttöminä, joten ei tarvitse tyytyä ylioppilaisiin.
Miksi lehdet sitten valehtelee työvoimapulasta?
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta on tullut liian monimutkaista, aikataulutettua jne; niin vanhusten- kuin lastenhoidostakin. En lähtisi kummallekkaan alalle jos olisin nuori.
Hoitoalalle (siis terveydenhuolto) on kylläkin hakijoita ihan hirveästi jonoksi asti. Ja vieläpä todella motivoituneita nuo nykynuoret, moni todella hyvä jää rannalle haussa.
Must tuntuu et alalle sopii parhaiten sellaset ei-lukuihmiset, eli käytännön ihmiset. Sit opettajaksi täytyy lukea, hoitajaks pääsee nopee ämmin. Alalla tarvitaan kyl oikeen laisia ihmisiä, ei ala sovi kaikille, vaikka epäkohtiakin tietty on.
Eipä tästä kauaa ole kun pystyi opiskelemaan lastentarhanopettajaksi,yliopistossa,nimike vaihtui jotain pari vuotta sitten. AMK-tasolla sosionomi suoritti 60opintopistettä ja sai lausekkeen,ja niin pystyi hakemaan "open" paikkaa.