Miksi 70- ja 80-luvuilla kaikki olivat hoikkia, vaikka syötiin perunaa, pullia ja paljon muitakin hiilareita?

Eivät olleet. Eivät läheskään kaikki. Vähemmän oli varmaan lihavia kuin nykyään, mutta eivät kaikki olleet hoikkia. Höpsistä nyt taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuttiin myös enimmäkseen omakotitaloissa joissa riitti hyötyliikuntaa esim. puunteon, haravoinnin ja lumitöiden muodossa. Koiria oli myös helpompi pitää, joten lenkkeilyä ja eräilyä harrastettiin paljon, ei ollut paljon lihavia tosiaan, eikä pikaruokaa tai valmisruokia ollut saatavilla joka kaupassa tai kulmassa, joten itse valmistettua kotiruokaa silloin syötiin.

Myös lapset liikkui paljon ulkona. Kesällä pyöräiltiin ja leikittiin pihaleikkejä kaiket päivät, käytiin lähimetsissä samoilemassa ja vanhemmat vei uimarannalle uimaan. Talvella luisteltiin, rakennettiin lumilinnoja ja pulkkailtiin, vanhemmat vei hiihtoretkille. Ylipäänsä oltiin paljon ulkona ja aktiivisia. Muistan kun iltaisin vanhemmat sai lähes pakottaa naapuristomme lapset sisälle kotiin ja iltapalalle.

Tuolloin oli ihan itsestään selvää, että jokainen lapsi osaa hiihtää, luistella ja uida esikouluun/kouluun mennessä. Nykyään on useampiakin lapsia, jotka ei osaa näitä tehdä, vaan näidenkin taitojen opettaminen jää opettajan harteille.

Uida ennen kouluun menoa? No meillä alakoulussa vuonna 91 ei kyllä edes puolet osanneet vielä uida. Harjoiteltiin sitten koulussa se taito.

Toi on niin totta. Liikuttiin joka paikkaan kävellen/pyörällä. Pitkätkin matkat. Ei liikuta nykyään, edes nuoriso.

Puhutaanko tässä ketjussa nyt 1900-luvun vuosikymmenistä?! Kun tuntuu että moni puhu 1800-luvusta?

Ihmisillä on kyllä suomessa erilainen tapa elää kuin 70-90 luvulla. Suurin syy on netti. Jos teeveestä ei tule mitään kivaa niin netistä kyllä löytää. Surullista että pikkulapsillekkin lykätään pädit käteen ja jotkut ei tosiaan poistu sen ääreltä sitten millään. Ei saa ihmiset enää riittävästi liikuntaa.

Ei syöty prosessoituja eineksiä, vaan rehellistä kotitekoista ruokaa.

Ei istuttu älylaite kourassa, vaan ulkoiltiin ja liikuttiin. Nykyisin lapset ulkoilevatkin siten, että istuvat jossain penkillä älypuhelin kädessä tai maleksivat laiskasti eteenpäin tuijottaen sitä puhelintaan.

Vierailija kirjoitti:

Heh heh, vai hampurilaiset ja pizza juhlaruokia. Meillä olisi naurettu räkäisesti, mikäli joku olisi väittänyt roskaruokaa juhlaruoaksi.  

Luetunymmärrys.

Kyllä meillä oli kasarin ja ysärin taitteessa nintendo, amiga 500, telkkari, videot. Elikä kännykkää lukuunottamatta sai kulutettua aikansa viihteen parissa siinä missä nykyäänkin. Carols, pizzeria ja grilli myös kävelyetäisyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuttiin myös enimmäkseen omakotitaloissa joissa riitti hyötyliikuntaa esim. puunteon, haravoinnin ja lumitöiden muodossa. Koiria oli myös helpompi pitää, joten lenkkeilyä ja eräilyä harrastettiin paljon, ei ollut paljon lihavia tosiaan, eikä pikaruokaa tai valmisruokia ollut saatavilla joka kaupassa tai kulmassa, joten itse valmistettua kotiruokaa silloin syötiin.

Myös lapset liikkui paljon ulkona. Kesällä pyöräiltiin ja leikittiin pihaleikkejä kaiket päivät, käytiin lähimetsissä samoilemassa ja vanhemmat vei uimarannalle uimaan. Talvella luisteltiin, rakennettiin lumilinnoja ja pulkkailtiin, vanhemmat vei hiihtoretkille. Ylipäänsä oltiin paljon ulkona ja aktiivisia. Muistan kun iltaisin vanhemmat sai lähes pakottaa naapuristomme lapset sisälle kotiin ja iltapalalle.

Tuolloin oli ihan itsestään selvää, että jokainen lapsi osaa hiihtää, luistella ja uida esikouluun/kouluun mennessä. Nykyään on useampiakin lapsia, jotka ei osaa näitä tehdä, vaan näidenkin taitojen opettaminen jää opettajan harteille.

Uida ennen kouluun menoa? No meillä alakoulussa vuonna 91 ei kyllä edes puolet osanneet vielä uida. Harjoiteltiin sitten koulussa se taito.

Uimataito riippuu asuinpaikasta. Järvien läheisyydessä kaikki osasivat uida ennen koulun alkua, mutta Pohjanmaalla, jossa ei ole järviä, luokassa oli muutamia uimataidottomia, kuten myös heidän vanhemmissaan. Opettajana 80-luvulta lähtien olen tämän todennut. Kuperkeikan kyllä osasivat kaikki ja paljon muita liikunnan taitoja, joita nykyään ei enää osatakaan. Liikunta ja kaikki kädentaidot ovat taantuneet lapsilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuttiin myös enimmäkseen omakotitaloissa joissa riitti hyötyliikuntaa esim. puunteon, haravoinnin ja lumitöiden muodossa. Koiria oli myös helpompi pitää, joten lenkkeilyä ja eräilyä harrastettiin paljon, ei ollut paljon lihavia tosiaan, eikä pikaruokaa tai valmisruokia ollut saatavilla joka kaupassa tai kulmassa, joten itse valmistettua kotiruokaa silloin syötiin.

Myös lapset liikkui paljon ulkona. Kesällä pyöräiltiin ja leikittiin pihaleikkejä kaiket päivät, käytiin lähimetsissä samoilemassa ja vanhemmat vei uimarannalle uimaan. Talvella luisteltiin, rakennettiin lumilinnoja ja pulkkailtiin, vanhemmat vei hiihtoretkille. Ylipäänsä oltiin paljon ulkona ja aktiivisia. Muistan kun iltaisin vanhemmat sai lähes pakottaa naapuristomme lapset sisälle kotiin ja iltapalalle.

Tuolloin oli ihan itsestään selvää, että jokainen lapsi osaa hiihtää, luistella ja uida esikouluun/kouluun mennessä. Nykyään on useampiakin lapsia, jotka ei osaa näitä tehdä, vaan näidenkin taitojen opettaminen jää opettajan harteille.

Uida ennen kouluun menoa? No meillä alakoulussa vuonna 91 ei kyllä edes puolet osanneet vielä uida. Harjoiteltiin sitten koulussa se taito.

No meillä luokan noin 30 oppilaasta vain yksi ei osannut uida ennen kouluun menoa. Siellä se polski käsipohjaa pikkulasten altaassa, kun me muut uitiin lasten altaassa. Koulun aloitin vuonna 1985. Tuo uimisen, hiihtämisen ja luistelun osaaminen kouluun mennessä oli ihan normi tuohon aikaan.

Ei niitä hiilareita niin kamalasti kuitenkaan syöty!

Oli ruoka-ajat, ei mätetty kokoajan milloin mitäkin.

Lautaset oli pienempiä.

Ruoka tehtiin itse.

Liikuttiin enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuttiin myös enimmäkseen omakotitaloissa joissa riitti hyötyliikuntaa esim. puunteon, haravoinnin ja lumitöiden muodossa. Koiria oli myös helpompi pitää, joten lenkkeilyä ja eräilyä harrastettiin paljon, ei ollut paljon lihavia tosiaan, eikä pikaruokaa tai valmisruokia ollut saatavilla joka kaupassa tai kulmassa, joten itse valmistettua kotiruokaa silloin syötiin.

Myös lapset liikkui paljon ulkona. Kesällä pyöräiltiin ja leikittiin pihaleikkejä kaiket päivät, käytiin lähimetsissä samoilemassa ja vanhemmat vei uimarannalle uimaan. Talvella luisteltiin, rakennettiin lumilinnoja ja pulkkailtiin, vanhemmat vei hiihtoretkille. Ylipäänsä oltiin paljon ulkona ja aktiivisia. Muistan kun iltaisin vanhemmat sai lähes pakottaa naapuristomme lapset sisälle kotiin ja iltapalalle.

Tuolloin oli ihan itsestään selvää, että jokainen lapsi osaa hiihtää, luistella ja uida esikouluun/kouluun mennessä. Nykyään on useampiakin lapsia, jotka ei osaa näitä tehdä, vaan näidenkin taitojen opettaminen jää opettajan harteille.

Uida ennen kouluun menoa? No meillä alakoulussa vuonna 91 ei kyllä edes puolet osanneet vielä uida. Harjoiteltiin sitten koulussa se taito.

Uimataito riippuu asuinpaikasta. Järvien läheisyydessä kaikki osasivat uida ennen koulun alkua, mutta Pohjanmaalla, jossa ei ole järviä, luokassa oli muutamia uimataidottomia, kuten myös heidän vanhemmissaan. Opettajana 80-luvulta lähtien olen tämän todennut. Kuperkeikan kyllä osasivat kaikki ja paljon muita liikunnan taitoja, joita nykyään ei enää osatakaan. Liikunta ja kaikki kädentaidot ovat taantuneet lapsilla.

Olet oikeassa! Pohjanmaalla meidän luokalla oli vähintään se puolet uimataidottomia ekaluokkalaisia 90-luvulla.

Kyllä lapset nykyäänkin on ulkona kaiken ajan. Tosin ei varmasti helsingissä ja muissa pilalle menneissä paikoissa.

Elin lapsuuteni 70-luvulla. Silloinkin oli koulussa lihavia lapsia, mutta ne oli semmoisia, joiden molemmat vanhemmat oli sairaalloisen lihavia ja isoja. Ei pelkällä syömisellä lihotettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut pelikoneita eikä kännyköitä, maalla näkyi 2-3 tv-kanavaa, harvoin mitään katsottavaa. Luettiin kyllä enemmän, mutta valtaosa ajasta liikuttiin ja leikittiin ja pelattiin ulkona. Limsaa sai erittäin harvoin, samoin jäätelöä, karkkia pieni rasia tai pussi 1x viikko. Ei syöty pikaruokaa tai sipsejä.

Kolmoskanava alkoi näkyä 90-luvulla. Kaapeli/satelliittiantennitalouksia lukuunottamatta _missään_ ei siis näkynyt kuin kaksi kanavaa ennen tuota. Ohjelmalähetykset alkoivat alkuillasta ja loppuivat kymmenen-yhdentoista aikaan.

Höpöhöpö. Kyllä MTV näkyi jo aiemmin. Esim. 80-luvulla katsottiin Dynastiaa ja Dallasia, ja Spedeä. Pöllö-logo oli aikoinaan paljon hienompi kuin nykyinen.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla maatalous oli voimissaan. Omavaraistaloudessa työtä riitti yllin kyllin kaikille. Ruoka oli yksinkertaista, mutta maittavaa. Televisiossa oli todella vähän ohjelmaa, joten iltaisin käytiin usein naapuritaloissa kylässä navettatöiden jälkeen. Lyhdyn tai taskulampun valossa kuljettiin. Lapset rakentelivat talvella lumilinnoja, joissa tahtoivat leikkiä iltamyöhään asti. Koska kaikki muutkin uskalsivat olla ulkona pimeällä, itsekin tykkäsin/tykkään olla ulkona pimeällä. Ihailen revontulia, tähtiä ja kuuta. Joo, ja tosiaan kaikki tuntemani ihmiset olivat hoikkia, mutta lihaksikkaita fyysisen työn takia.

:)  Kyllä 70-luvulla oli jo pihavalot. Ei tarvinnut pimeällä leikkiä, vaikka ulkona oltiin myöhään, talvellakin.

Juu, tässähän niitä vastauksia tulikin. Täytyy sanoa, että usein ihmettelen nykyään, että mitä nämä oikein lihavat ihmiset syövät ja miten paljon, että edes pystyvät lihomaan kymmeniä kiloja? Eivätkö liiku ollenkaan? 

Meidän perhe on syönyt aina ihan tavallista ruokaa, tosin lihaa hyvin vähän ja itse en syö enää ollenkaan lihaa, kukaan ei juo maitoa, mutta piimää ja kefiiriä jonkin verran. Vuodenaikojen mukaan mennään pitkälti; kesällä paljon uusia perunoita, tuoreita vihanneksia ja marjoja. Syksyllä ja talvella paljon juureksia ja pakastemarjoja, keväällä korostuu idut ja versot ja hedelmiä syödään jonkin verran, että saadaa riittävästi c-vitamiinia. Mitään himoliikkujia ei olla, mutta arkiliikuntaa tulee paljon; lasten koulumatkat 3-4 km suuntaansa, meidän vanhempien työmatkat 4 km, lähes aina pyörällä tai kävellen, siihen päälle harrastereissut, mies hommaa polttopuut metsästä ja pojat on apuna, pihatyöt, lumityöt, koiran lenkitys. Ja meillä on lapset pienestä asti olleet paljon ulkona ja leikkineet siellä, ei ole ollut niitä hienoja harrastuksia. Eli semmoista pientä, sanoisinko luonnollista liikuntaa paljon.

Nyt lapsetkin alkaa olla aikuisia, kaikki ollaan edelleen hoikkia ja terveitä. Ja ei ole meillä mitenkään perinnöllistä varmaan, minun isä oli hyvinkin vatsakas, miehen äiti on suunnilleen yhtä pitkä kuin paksukin ja molempien sisaruksissa on ylipainoisia. Sellaisenkin eron olen sisaruksiimme huomannut, että heille alkoholi on ns. normaali osa arkea, saunaolut silloin, tällöin, yksi siideri terassilla joskus, pari lasia viiniä sunnuntaiaterialla. Meillä ei alkoholia käytetä juuri lainkaan. Ja siinä missä sisarukset lentää Thaimaahan löhöilemään rannalle, me vähempivaraiset mennään Lappiin patikoimaan. Että kaipa sitä on monenlaisia syitä tähänkin.

Kouluaikana pysyin hoikkana, kun alaluokilla kuljin joka päivä kouluun pyörällä, kävellen ja suksilla. Matkaa oli suuntaansa 6 km. Myöhemmin tuli koulukuljetus, mutta silti osa matkasta piti edelleen kulkea kävellen tai pyörällä. Ruoka oli varmasti terveellisempää 60-70 -luvuilla sikäli, että syötiin enemmän keittoja ja juureksia. Ns. herkkuja (sokerimättöä) ei ollut tarjolla joka päivä. Pesäpalloakin pelattiin ja hiihdettiin ihan mielenkiinnosta noita lajeja kohtaan. Maaseudulla siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin ihmiset teki oikeita, raskaita ruumiillisia töitä, eikä vaan istuttu koneilla persettä leventämässä.

Mitä ruumiillisia töitä tehtiin 70-80-luvulla, jos niitä vertaa tähän päivään?

Jo silloin oli kaikki kodinkoneet, samoin teollisuudessa ja työelmässä.

Meillä tehtiin ainakin ihan helvetisti. Isäni omisti puutarhayrityksen ja siihen päälle oli omakotitalon pihatyöt. Perunat ja marjat ja omenat kasvatettiin itse. Omakotitalojen tontit olivat tuolloin hehtaareissa, eikä mitään parisataaneliöisiä.

Meidän perheen ruokavaliota 70-luvulta:

aamulla puuro voisilmällä, maitoa ja leipää

koululounas jotain kotiruokaa pienen koulun keittolassa tehtyä

välipalaksi pullaa ja kahvia

päivällinen perunaa + jauheliha tai makkarakastiketta, porkkanaraastetta, leipää, maitoa, joskus samoista aineksista tehtyä keittoa tai hernekeittoa tai paistettua kalaa ja muusia

iltapalaksi pullaa ja kaakaota

Koulumatkat pyörällä, kävellen tai hiihtäen. Koulun jälkeen hiihtämään, luistelemaan, mäenlaskuun tai muuten vain möyryämään lumeen. Koulun liikuntakerhossa oli parasta olla mukana, koska muuten sai numeroa huonomman numeron liikasta, mitä olisi kuulunut. Viikonloppuisin samat harrastukset kuin arkena. Kesälomalla käytiin uimassa sorakuopalla muutaman kilsan päässä jopa kolme kertaa päivässä. Paljon kaikenlaisia ulkoleikkejä, naruhyppelyä, ruutuhyppyä, twistinarulla hyppelyä, kymmenen tikkua laudalla, väristä, peilistä, tervapataa, viimeinen pari uunista ulos, hippapiiriä, kirkonrottaa, vinkkistä, syyspimeällä ulkona taskulamppupiilosta, ensilumen tultua hippapiiriä jnejne. Lisäksi käytiin koululla hyppäämässä pituutta ja korkeutta ja pelaamassa jalkapalloa. Kiipeiltiin puissa, rakenneltiin majoja, pelattiin sulkapalloa, retkeiltiin. 

Karkkia syötiin minimaalisesti nykyiseen verrattuna, limsaa sai harvoin, jätskiä vain kesällä. Pullaa kyllä syötiin joka päivä ja kahviin laitettiin sokeria ja sokerisia marjakiisseleitä syötiin paljon ja juotiin itsetehtyä sokerista mehua.