Lue keskustelun säännöt.
Miksi 70- ja 80-luvuilla kaikki olivat hoikkia, vaikka syötiin perunaa, pullia ja paljon muitakin hiilareita?
17.04.2019 |
Eli ei taida olla niissä sika vaan jossakin muussa?
Kommentit (286)
Urheilevalle ihmiselle ruokavalion nipistys ja liikunta voi vain lisätä ongelmia.
Jos oikeasti urheilee niin kannattaa syödä ihan kunnolla ja korkeintaan kävelylenkeillä ja kevyellä ruokavaliolla laihduttaa.
Urheilu ja niukka ruokavalio aiheuttaa häiriötä palautumisessa ja yöunissa. Koko pakka ja paletti hajoaa melko lyhyessä ajassa.
Erityisesti sairastelu tulee lisääntymään ja urheiluvammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matalat palkat yhdistettynä kapitalismiin on lihavuuden syy.
Ihmisiä on turha syyttää lihavuudesta. Ihminen on eläin ja oma tahto on vähän sellainen mielikuvituksen tasolla oleva uskon asia.
Korkeatuloiset eivät ostele lohdukkeisiin niin usein kuin pienituloiset.
Eihän pienituloisen kannata Yhdysvalloissa tai Suomessa säästää. Pienituloisen pitäisi tehdä kolmea työtä yhden sijaan että saavuttaisi sellaisen tulotason että säästäminen alkaisi kannattaa ja taloudellinen stressi menisi siihen tasoon että oma terveys ja ajattelu huomisesta saapuisi tajuntaan.
On selvää että matalat tulot on yhteydessä lihavuuteen.
Ja on myös selvää että meillä viedään viimeisetkin rahat koukuttavalla roskasokerilla köyhiltä.
Köyhien rahavarat valuvat roskakaloreihin.
Tälle kartellille pitäisi tehdä loppu ja saada korkea sokerivero yrityksille. Verotusta voisi myös lisätä jos tuotteet aiheuttavat ilmastonlämpenemistä.
Eivät kaikki pienituloiset ole ylipainoisia tai syö roskaruokaa. Monikin pienituloinen syö edullisesti, joka tarkoittaa itse tekemistä ja kasvisvoittoisuutta. Moni pienituloinen myös liikkuu paljon jo arkiliikunnan muodossa. Vastaavasti moni hyvätuloinen on ylipainoinen. Ihminen sen ruoan syö, ei sosiaaliluokka.
Ja kannattaa muistaa myös se, että läheskään kaikki ihmiset eivät pidä jotakin rasva-sokerimoskaa "hyvänä". Läheskään kaikkien mielestä sipsit, grillimättö ja karkit eivät ole parasta syötävää mitä kuvitella saattaa.
Laiskuus lisääntynyt, ja persuksilla istuminen joku näyttö kokoajan päällä. Toki jotkut käyvät salilla ja ovat fitissä, mutta oikeastaan oisko vähemmistö. Autolla markettiin, sieltä hissillä kärryjen kanssa shoppaa ja takas taas autoon. Kotiruokaa tehtiin kasarilla enempi. Pottua keitettiin ja kastikkeet tehtiin itse. Olihan noita luokkakavereita, joiden luona käytiin ja ihmettelin mitä herkkuja niillä oli kokoajan esillä. Eli tietysti ruokailutottumukset menee vanhemmilta lapsille. Sitten pikaruokapaikat. En muista koska tuli eka carrols, mutta siitä sitten muut purilaispaikat lisääntyneet vuosikymmenten saatossa. Ja yllättävän moni syö niissä useita kertaa viikossa, itse kykenen ostaa jonkun tortillan joskus. Herkkuja jokapaikassa kokoajan, houkutuksia, houkutuksia sitten kotiin ja taas pers alas ja näytölle kuikuilemaan. Niin , miksi on liikalihavuutta. jaa - a ....
Joku väitti tuolla,että einekset/sipsit ja limukat sun muut ovat kalliita: eivät ole. Kilohinnaltaan ehkä, mutta kun tarkastelee energiasisältöä, niin asia on toinen. ihaan yli kaiken ruoanlaittoa ja kaupassa käyntiä. Tästä seuraa se, että menen kauppaan kun nälkä alkaa olla sitä luokkaa että pyörryttää ja ostan silloin vain ns. roskaruokaa, koska aivoni toki tietävät, että niissä on nopeaa energiaa ja juuri sitä aivot haluavat, kun on olut päiviä syömättä. Yksi 250 gramman sipsipussi maksaa aika usein 1,49-2 euroa ja siitä riittää energiaa koko päivälle. Jos syön normaalisti, niin yhden aterian hinnaksi tulee helposti 3-4 euroa. Onneksi olen selättänyt tämän kaupassakäynti-inhoni siten, että tilaan raaka-aineet suoraan kotiin, maksaa tietysti enemmän, kun pitää maksaa keräily ja tuontikulutkin siihen päälle, mutta en ole köyhä, joten ei väliä minulle.
Pointti tässä vain oli se, että joskus lihavan taustalla niin paha köyhyys ettei hänellä ole yksnkertaisesti varaa ostaa muuta kuin epäterveellistä ruokaa. Ei pitäisi paheksua. Toisilla meillä on käynyt hyvä tuuri ja voidaan ostaa kaupasta sitä mitä halutaan ja tehdä niin ilmastovalintoja kuin ravitsemuksellisia valintoja, toisilla ei ole niin hyvä tuuri ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku väitti tuolla,että einekset/sipsit ja limukat sun muut ovat kalliita: eivät ole. Kilohinnaltaan ehkä, mutta kun tarkastelee energiasisältöä, niin asia on toinen. ihaan yli kaiken ruoanlaittoa ja kaupassa käyntiä. Tästä seuraa se, että menen kauppaan kun nälkä alkaa olla sitä luokkaa että pyörryttää ja ostan silloin vain ns. roskaruokaa, koska aivoni toki tietävät, että niissä on nopeaa energiaa ja juuri sitä aivot haluavat, kun on olut päiviä syömättä. Yksi 250 gramman sipsipussi maksaa aika usein 1,49-2 euroa ja siitä riittää energiaa koko päivälle. Jos syön normaalisti, niin yhden aterian hinnaksi tulee helposti 3-4 euroa. Onneksi olen selättänyt tämän kaupassakäynti-inhoni siten, että tilaan raaka-aineet suoraan kotiin, maksaa tietysti enemmän, kun pitää maksaa keräily ja tuontikulutkin siihen päälle, mutta en ole köyhä, joten ei väliä minulle.
Pointti tässä vain oli se, että joskus lihavan taustalla niin paha köyhyys ettei hänellä ole yksnkertaisesti varaa ostaa muuta kuin epäterveellistä ruokaa. Ei pitäisi paheksua. Toisilla meillä on käynyt hyvä tuuri ja voidaan ostaa kaupasta sitä mitä halutaan ja tehdä niin ilmastovalintoja kuin ravitsemuksellisia valintoja, toisilla ei ole niin hyvä tuuri ollut.
Sipsipussi on vain rasvaa ja hiilihydraattia (sokeria). Se ei nälkää vie. Halvemmalla pääsee syömällä puuroa, siinä on sentään edes kuitua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin VOITA, ei öljyjä.
Silloin syötiin aitoa kissanraato margariinia, eikä mitään kasvisöljylitkuja.
Kissanraatomargariini on urbaani legenda. Vai mistä kuvittelit riittävän niin paljon kuolleita kissoja, että niillä olisi katettu margariinin tuotannon vaatinut määrä?
Ne kissanraadot margariinissa olivat 50-60 luvun vaihteessa. Sitä väitettiin harrastaneen milloin mikäkin tehdas joten todenpesästä en mene takuuseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Meidänkin alakoulussa oli maksimissaan 1-2 lihavaa lasta/luokka, joillakin luokilla ei yhtäkään. Se oli jotain tosi poikkeuksellista, kaikki muut lapset oli hoikkia. Nykyään lihavia koululaisiakin tuntuu olevan huomattavasti enemmän.
Tämä. Pari lihavaa luokalla ja loput olivat sitten kuikeloita. Nykyään melkein toisinpäin, pari kuikeloa ja loput enemmän ja vähemmän ylipainoisia.
Ennen liikuttiin niin vapaa-aikana kuin ns. pakostakin - ei koulukyytejä järjestetty jokaisen parin kilometrin vuoksi vaan se matka käveltiin tai fillaroitiin, myös talvella ja myös maaseudulla. Ei ollut mäkkäreitä eikä juuri eineksiäkään, kukaan ei koko ajan syönyt tai juonut jotakin, ei ollut megajättipusseja sipsejä eikä toista litran pulloja colaa. Kevyttuotteita ei edes ollut, mutta ei tarvittukaan, koska ihmiset eivät harrastaneet syömistä. Nykyäänhän näkee jatkuvasti ihmisiä, jotka mässyttävät KOKO AJAN jotakin, autossa mässytetään, bussissa mässytetään, ratikassa mässytetään, työpöydän ääressä mässytetään, teeveen ääressä mässytetään, dataillessa mässytetään, mennessä kauppaan ja tullessa kaupasta mässytetään. Ja tottakai se kauppamatka, vaikka olisi vain korttelin pituinen, mennään autolla ja samoin autolla viedään penskatkin kouluun kilometrin matka, kun eihän sellaista nyt jaksa kävellä tai pyöräillä ja vielä takaisinkin. 70-80-luvulla olisi pidetty tooooodella omituisena, jos vanhemmat olisi kuskanneet jotakuta ns. normaalia oppilasta joka päivä kouluun - voi hyvinkin olla, että siitä olisi saanut kuulla koulukavereilta vähän silleen koulukiusaustyyliinkin.
Ei siinä sen kummempaa ole kuin että syödään liikaa ja vääränlaista moskaa eikä edes liikuta.
80-luvulla mässytyksen tilalla oli tupakointi ja ihmiset olivat paljon terveempiä kaikesta huolimatta. Sokeri on todettu tupakointia koukuttavammaksi ja haitallisemmaksi, mutta ihmiset eivät oikein tajua sen näkymätöntä vaaraa ja mikään ei aja sokeritehtailua alas tällä hetkellä.
Sokeri on myös syöpää aiheuttava aine.
Monet täällä mainitsee säännölliset ruoka-ajat, mutta meidän perheen kohdalla ne taisi olla pikemminkin ne epäsäännölliset ruoka-ajat. Tai no aamupala oli, sitten 12 aikaan yksi ruoka ja sitten olikin pitkä väli ja illalla jokainen sai syödä mitä mieli teki, mutta yleensä vaihtoehdot oli vain leipää perusleikkeleillä tai yksi jogurtti tai yksi hedelmä. Leikkele oli jotain pahaa ja jauhoista, jogurteissakin oli makuna tylsät mansikka ja vadelma, hedelmä oli yleensä vihreä omena, appelsiini tai banaani.(80-luvulla) Kaapissa ei ollut mitään erikoista.
Naapurissa tosin asui jo tuolloin poikkeuksellisesti lihava perhe ja he söivätkin koko ajan. Kun lapset olivat meillä leikkimässä, niin heidän äiti kävi huutelemassa vähän väliä että "nyt ois meidän lapsilla taas välipalan aika, tulkaa syömään." Söivät varmaan kahden tunnin välein jotain ja päivä sisälsi lukemattoman määrän välipaloja. Nuo lapset on olleet lihavia koko aikuisikänsäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa tarkemmin kun miettii asiaa, niin ihmetyttää, että nykyihmiset eivät ole järjestään totaalisen ylipainoisia. Siksi, että karkkia vedetään harva se päivä, limpparia, energiajuomia ja tuoremehuja juodaan jatkuvasti isoja määriä, sipsipussit ovat jättejä, istutaan koneiden sun muiden masiinoiden ääressä tuntitolkulla päivässä, syödään paljon ulkona, pikaruokakulttuuri on vahva ja jo 1-vuotiasta tai nuorempaakin aletaan totuttaa kaikenlaisen herkun syömiseen (äly hoi, älä jätä).
Ihmisillä on siis käytännössä aivan liian paljon rahaa herkkuihin.
Oikeastaan palkat ovat niin matalat että säästäminen ei kannata. Ainoa järkevä lohtu tulee siitä että ostaa jotain pientä makeaa tai suolaista ja tuhlaa ne pienet rahansa niihin halpoihin herkkuihin ja tietenkin alkoholiin.
Tämä on ihan systemaattista kapitalismia pahimmillaan.
Turha kuvitella että joku 1200e kk tienaavan kannattaisi säästää mihinkään yli satojen eurojen ostoksiin tai säästää edes pahan päivän varalle.
Meillä pistetään ihmiset ostamaan turhaa aistiärsykettä.
Nykyinen menohan on vain roskaruokaa, karkkia ja olutta. Kädestä suuhun. Ne muutama hunttia mitä jää vuokran maksun jälkeen menee lohdukkeisiin.
No jos tuolla marketeissa kassajonossa näkee, mitä niissä "isojen ihmisten" perheiden kärryissä on niin ei ne mitenkään halpaa tavaraa ole ne sipsipussit, karkkipussit, muutama 1,5l limsapullo, rasvaiset sokeriset vanukkaat, valmisruuat, pullat ja vehnäsämpylät.
Ei todellakaan ihme, jos kaikki raha menee ns. ruokaan (ja ollaan ylipainoisia), jos ns. ruoka tarkoittaa edellämainittuja kaloripitoisia mutta ravintoarvoltaan vähäisiä tuotteita.
Kyllä ne on aika halpoja ne sipsipussit ja karkit sekä limut, jos vertaa alkoholituotteisiin, joita pidetään ja jotka ovatkin haitallisia elimistölle.
Toki oikeasti voisi laittaa kovan terveysveron sokerille ja suolalle.
Meidän perhe oli laiha silloin ja on vieläkin. Minä esim. voin syödä ihan mitä vaan , enkä koskaan liho. Samoin minun sisarukseni ja vanhempani. Äidin puolen serkuistani kukaan ei ole lihava. Aina on kahvileipää ja perunaruokia. Maitoa myös useimmat juovat. Työkaverit ovat jatkuvasti laiharilla mutta eivät laihdu. Ajan autolla lähes kaikki matkat kuitenkin. Pastaa ja sitä makarooniksi kutsuttua en ole koskaan syönyt , enkä tarjonnut lapsillenikaan. Kahvia juodaan paljon ja hedelmistä kaikki pitävät. En kuitenkaan osaa sanoa miksi lastenlasten kavereissa on aikuisen naisen kokoisia 7-vuotiaita, siis tosi lihavia jo ala-asteella. Voisiko se vaikuttaa, että meidän perhe on hyvin tohukasta porukkaa, aina liikkeessä. ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin syötiin VOITA, ei öljyjä.
Silloin syötiin aitoa kissanraato margariinia, eikä mitään kasvisöljylitkuja.
Kissanraatomargariini on urbaani legenda. Vai mistä kuvittelit riittävän niin paljon kuolleita kissoja, että niillä olisi katettu margariinin tuotannon vaatinut määrä?
Ne kissanraadot margariinissa olivat 50-60 luvun vaihteessa. Sitä väitettiin harrastaneen milloin mikäkin tehdas joten todenpesästä en mene takuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki pienituloiset ole ylipainoisia tai syö roskaruokaa. Monikin pienituloinen syö edullisesti, joka tarkoittaa itse tekemistä ja kasvisvoittoisuutta. Moni pienituloinen myös liikkuu paljon jo arkiliikunnan muodossa. Vastaavasti moni hyvätuloinen on ylipainoinen. Ihminen sen ruoan syö, ei sosiaaliluokka.
Ja kannattaa muistaa myös se, että läheskään kaikki ihmiset eivät pidä jotakin rasva-sokerimoskaa "hyvänä". Läheskään kaikkien mielestä sipsit, grillimättö ja karkit eivät ole parasta syötävää mitä kuvitella saattaa.
Enemmistö on selvästi lihavia.
Ihmisille syötetään tarkoituksen mukaisesti melko halvalla koukuttavaa kaloripitoista moskaa.
Pienituloisilla se tarkoittaa sitä että syödään lohtuun ja tulot on lähinnä säädetty tasolle kädestä suuhun.
Se lisää kulutusta. Hyvätuloiset eivät kuluta samalla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikonlopuksi hain lapsena kioskilta viisi hedelmäkarkkia ja viisi merirosvokarkkia. Siis jos joku muistaa nämä merkkarit. 69 olen syntynyt.
10 kpl irtokarkkia viikossa ei paljon lihottanut. Nyt ei näin pientä määrää edes kehtaisi ostaa. Varsinkin Suomessa karkki ja sipsipussit on valtavia. Jo Ruotsiin mentäessä pussien koko pienenee.
Ainakin sipsipussin koko kasvaa Ruotsin puolella. Kun sipsit tulivat joskus 1970- luvulla oli pussin normikoko kuitenkin alle 100 grammaa ja niitä syötiin harvoin. Joku 200 gramman pussi Haaparannasta ostettuna oli jo valtava. Nyt megapussit ovat 300g? Kilohintaan niissä on halvempi. Tietenkin kannattaa ostaa suhteellisesti enemmän.
No sepä se, että kannattaako vai ei. Sipsit ovat kahden koululaiseni lempiherkkua ja syön niitä itsekin. Ostan yleensä sipsipussin perjantaina viikonlopun alun juhlistamiseksi, mutta jaan sen pienempiin osiin. Yleensä pussista saa annokset meille kaikille perjantaina, maanantaina pojille ja joskus vielä tiistainakin. Syömme joka päivä jälkiruoaksi jotain, joten nuo sipsit vievät sen paikan ma ja joskus ti eli ei siinä ylimääräistä tule, mutta jotenkin hölmöltä tuntuu pyöritellä yhtä sipsipussia monta päivää. Mutta ne pienempien pussien kilohinnat sitten arveluttavat... Mutta ihmettelen todella, onko paljonkin lapsia, jotka pystyvät vaikka yksin syömään sellaisen pussin päivässä? Se määrähän on ihan tolkuton?
Pidän idiootteina ihmisiä jotka syövät sipsejä ja ostavat vielä lapsillekin niitä opettaen sen tavan.
Oli silloinkin lihavia, mutta vähemmän kuin nykyisin. Elintaso on noussut ja nyt on kaikkea ylenmäärin. Niihin aikoihin pitäisi palata, mutta eipä taida onnistua.
Ihmiset söivät normaalia ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Meidänkin alakoulussa oli maksimissaan 1-2 lihavaa lasta/luokka, joillakin luokilla ei yhtäkään. Se oli jotain tosi poikkeuksellista, kaikki muut lapset oli hoikkia. Nykyään lihavia koululaisiakin tuntuu olevan huomattavasti enemmän.
Tämä. Pari lihavaa luokalla ja loput olivat sitten kuikeloita. Nykyään melkein toisinpäin, pari kuikeloa ja loput enemmän ja vähemmän ylipainoisia.
Ennen liikuttiin niin vapaa-aikana kuin ns. pakostakin - ei koulukyytejä järjestetty jokaisen parin kilometrin vuoksi vaan se matka käveltiin tai fillaroitiin, myös talvella ja myös maaseudulla. Ei ollut mäkkäreitä eikä juuri eineksiäkään, kukaan ei koko ajan syönyt tai juonut jotakin, ei ollut megajättipusseja sipsejä eikä toista litran pulloja colaa. Kevyttuotteita ei edes ollut, mutta ei tarvittukaan, koska ihmiset eivät harrastaneet syömistä. Nykyäänhän näkee jatkuvasti ihmisiä, jotka mässyttävät KOKO AJAN jotakin, autossa mässytetään, bussissa mässytetään, ratikassa mässytetään, työpöydän ääressä mässytetään, teeveen ääressä mässytetään, dataillessa mässytetään, mennessä kauppaan ja tullessa kaupasta mässytetään. Ja tottakai se kauppamatka, vaikka olisi vain korttelin pituinen, mennään autolla ja samoin autolla viedään penskatkin kouluun kilometrin matka, kun eihän sellaista nyt jaksa kävellä tai pyöräillä ja vielä takaisinkin. 70-80-luvulla olisi pidetty tooooodella omituisena, jos vanhemmat olisi kuskanneet jotakuta ns. normaalia oppilasta joka päivä kouluun - voi hyvinkin olla, että siitä olisi saanut kuulla koulukavereilta vähän silleen koulukiusaustyyliinkin.
Ei siinä sen kummempaa ole kuin että syödään liikaa ja vääränlaista moskaa eikä edes liikuta.
80-luvulla mässytyksen tilalla oli tupakointi ja ihmiset olivat paljon terveempiä kaikesta huolimatta. Sokeri on todettu tupakointia koukuttavammaksi ja haitallisemmaksi, mutta ihmiset eivät oikein tajua sen näkymätöntä vaaraa ja mikään ei aja sokeritehtailua alas tällä hetkellä.
Sokeri on myös syöpää aiheuttava aine.
Tää on aivan totta, tupakka on tehokas mielihalujen hillitsijä, ja aikoinaan sen polttamista harrastettiinkin hyvin paljon. Missä terveysversio röökistä viipyy kaikkien nerokkaiden nykykeksintöjen aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikonlopuksi hain lapsena kioskilta viisi hedelmäkarkkia ja viisi merirosvokarkkia. Siis jos joku muistaa nämä merkkarit. 69 olen syntynyt.
10 kpl irtokarkkia viikossa ei paljon lihottanut. Nyt ei näin pientä määrää edes kehtaisi ostaa. Varsinkin Suomessa karkki ja sipsipussit on valtavia. Jo Ruotsiin mentäessä pussien koko pienenee.
Ainakin sipsipussin koko kasvaa Ruotsin puolella. Kun sipsit tulivat joskus 1970- luvulla oli pussin normikoko kuitenkin alle 100 grammaa ja niitä syötiin harvoin. Joku 200 gramman pussi Haaparannasta ostettuna oli jo valtava. Nyt megapussit ovat 300g? Kilohintaan niissä on halvempi. Tietenkin kannattaa ostaa suhteellisesti enemmän.
No sepä se, että kannattaako vai ei. Sipsit ovat kahden koululaiseni lempiherkkua ja syön niitä itsekin. Ostan yleensä sipsipussin perjantaina viikonlopun alun juhlistamiseksi, mutta jaan sen pienempiin osiin. Yleensä pussista saa annokset meille kaikille perjantaina, maanantaina pojille ja joskus vielä tiistainakin. Syömme joka päivä jälkiruoaksi jotain, joten nuo sipsit vievät sen paikan ma ja joskus ti eli ei siinä ylimääräistä tule, mutta jotenkin hölmöltä tuntuu pyöritellä yhtä sipsipussia monta päivää. Mutta ne pienempien pussien kilohinnat sitten arveluttavat... Mutta ihmettelen todella, onko paljonkin lapsia, jotka pystyvät vaikka yksin syömään sellaisen pussin päivässä? Se määrähän on ihan tolkuton?
Pidän idiootteina ihmisiä jotka syövät sipsejä ja ostavat vielä lapsillekin niitä opettaen sen tavan.
Tuossa 2000-luvun alussa nelikymppiset vanhempani olivat hyvätuloisia ja hyvissä työsuhteissa. Lenkkeilivät ja pitivät huolta kunnostaan. Söivät terveellisesti ja olivat myös tietoisia valinnoistaan. Säästivät.
Myöhemmin molemmat irtisanottiin. Elämäntyyli muuttui lohtumässäilyyn ja alkoholinkin käyttö tuli vakituiseksi. Erityisesti aktiivimalli romahdutti ainakin isäni elämän. Hän oli sen lisäksi ollut pitkäaikaistyötön ja muutenkin jo hyvin heikkona.
Elämäntilanne tuntuisi olevan riskitekijä tuohon sipsittelyyn, eikä idioottius.
Isälläni tuntuisi kaikki vuokran jälkeinen menevän roskamättöön ja oluisiin.
Hän on selvästi koukuttunut nopeisiin hiilihydraatteihin ja alkoholiin.
Uskaltaisin väittää että jos tuo insinööri olisi hyvätuloisessa työssä, niin elämäntilanne ei olisi sama mikä nyt on. Äidillä ei oikein mene myöskään hyvin. Vähän samalainen elämäntyyli nykyään. Enemmän leivoksia menee kuin suolaista.
Kyllä se vaan valtio on syypää näihin läskeihin. Sitä ei voi kiistää.
Olenkin tullut vähitellen siihen tulokseen että ihmisellä ei välttämättä ole vapaata tahtoa ja mahdollisuutta valita kohtaloaan.
Jos kuvailisin vanhempiani niin he olivat nuorina 90-luvulla EU-mielisiä, ehkä keskusta kokoomuslaisia, mutta nyt he ovat persuja ja myös näyttävät siltä.
Toki täytyy myöntää että en ole kysynyt mitä äänestivät. Tuskin kävivät äänestämässä lainkaan.
Kuvailin lähinnä ulkonäköä ja stereotyyppistä habitusta.
Vanhempani eivät selvästikään sopeutuneet nykyaikaiseen työelämäkultuuriin.
Heidän menneisyydessä työelämä oli kuulemma reilu ja suomalainen.
Kummallista ,että niin moni vähättelee liikunnan vaikutusta painoon.Itse laihdutin ilman liikuntaa tavoite painoon. Kuitenkin silloinen ruokavalio ei ollut lähellekään tyydyttävä ,vaikka kaloreita tuli kulutuksen mukaan .Lisäsin reilusti 500 kcal päivään,mutta kokeilin polttaa ne pois liikunnalla ja hyvin on onnistunut,grammaakaan ei ole tullut takaisin ja nyt nälkää ei tule oikeastaan ikinä.Tuskin ihmiset 80-luvulla on vapaaehtoisesti nälkää nähneet ,vaan kalorinkulutus on ollut paljon suurempaa jos ei varsinaisen liikunnan ,niin huomaamatta kulutusta lisäävän arki aktiivisuuden takia. Veikkaan ,että silloin on nuorimies sen päälle 3000kcal popsia huoletta.Ruokavalio on pääasia,mutta liikunnalla/aktiivisuudella voi olla valtava vaikutus painoon
Tämä nyt pitäisi olla kaikilla tiedossa. Laihtua voi ilman liikuntaakin pelkän ruokavalion muuttamisella, mutta tottakai liikunta on siinä hyödyksi. Mutta fakta on se, että harva (eikä ainakaan ylipainoinen aikaisemmin liikuntaa harrastamaton) pystyy liikkumaan niin paljon ja tehokkaasti, että pelkkä liikunta riittäisi laihduttamaan merkittävästi. Mutta ruokavaliota muuttamalla onnistuu laihdutus todella lihavaltakin ilman liikuntaa.
Olikohan se niin, että yhden viinerin kalorien kuluttamiseen on käveltävä rivakasti puolitoista tuntia. Siitä saa hyvän käsityksen siitä, kannattaako syödä sitä viineriä (ainakaan kovin usein):D